Rehellinen kysymys: Miksi jotkut käyvät koko elämän aikana vain yhdessä kohteessa satoja kertoja esim. Kanariansaaret, Kreeta jne.
Eivät siis kirjaimellisesti ole (Ruotsin/Viron risteilyjä lukuunottamatta) matkustaneet mihinkään muualle kuin siihen samaan resorttiin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Ja paikan päällä eivät tutki vaan pysyvät visusti hotellin tiloissa ja sitten lähtevät kotiin.
Minulta se ei ole mitenkään pois, mutta mietin vain onko tuossa jotain aspergerpiirteisyyttä ja rutiininhakuisuutta jne.
Kommentit (62)
Uudet tilanteet ja paikat stressaa kun ei osaa toimia. Siihen liittyy riskejä.
Pientä tuo on vielä. Isoisäni oli ihan pakko käydä lounaalla samassa paikassa jokaikinen päivä juuri kello 12. Ja jos se oli remontissa tai kiinni niin hän ei kirjaimellisesti suostunut syömään. Tuo alkoi jossain 60 iässä.
Rehellinen kysymys sinulle AP: Miksi kukin ei saa käydä sielllä, missä viihtyy?
Itseä ainakin ahdistaa kaikki rutiinin ulkopuoliset jutut. Aina käyn samassa hotellissa ja samassa paikassa Espanjassa muttei Kanariansaaret vaan Torremolinos. En juttele muille kuin suomalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Pientä tuo on vielä. Isoisäni oli ihan pakko käydä lounaalla samassa paikassa jokaikinen päivä juuri kello 12. Ja jos se oli remontissa tai kiinni niin hän ei kirjaimellisesti suostunut syömään. Tuo alkoi jossain 60 iässä.
Tuo menee autismikirjon puolelle. Vaikka entisaikoina vaan ajateltiin että ihminen on 'jääräpäinen' tai muita selityksiä, kun asiaa ei ymmärretty.
Jos ne viihtyy siellä? Tietää miten kaikki toimii, vähän niinkuin mökille menisi. Ymmärrän tavallaan jossei kiinnosta tutkia nähtävyyksiä ja kulttuureja. Itse matkustellut ympäri maailmaa, mutta tykkään välillä ottaa pitkän viikonlopun vapaata tutussa paikassa jossa ruoka ja juoma on hyvää ja halpaa sekä sää lämmin.
Vierailija kirjoitti:
Rehellinen kysymys sinulle AP: Miksi kukin ei saa käydä sielllä, missä viihtyy?
Saa käydä. Ei se multa ole mitenkään pois. On vain häkellyttävä ajatus että ainutkertaisen elämänsä aikana voisi tutkia vaikka koko Maapallon, mutta sen sijaan käy siinä samassa kolmen tähden resortissa missä kymmenet tuhannet muut suomalaiset, ja sitten palaa sieltä kotiin siten että on vain istunut uima-altaalla ja syönyt buffetissa. Haluaisin ymmärtää miksi.
Tuttu tuntuu turvalliselta. Ennakoitavissa olevaa ja rentouttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ne viihtyy siellä? Tietää miten kaikki toimii, vähän niinkuin mökille menisi. Ymmärrän tavallaan jossei kiinnosta tutkia nähtävyyksiä ja kulttuureja. Itse matkustellut ympäri maailmaa, mutta tykkään välillä ottaa pitkän viikonlopun vapaata tutussa paikassa jossa ruoka ja juoma on hyvää ja halpaa sekä sää lämmin.
Tuossa on se ero että sinä kaipaat sitä välillä. Mutta monet ihmiset eivät kirjaimellisesti käy *missään muualla* kuin siellä Kanariansaarilla, näin esimerkkinä.
Onko kaikki samalla mökillään tuhansia kertoja käyvät myös neuroepätyypillisiä?
Olen matkustellut paljon, mutta ymmärrän myös saman paikan käynnin.
Ihmiset hakevat eri asioita lomalta. Ei kaikki halua kokea ulkomailla hirveän paljon eri juttuja. Monilla on raskas ja vaativa työ ja saattavat haluta vain tuijottaa merta ja lueskella lomalla hyvässä säässä.
Lisäksi voi olla kiva mennä samaan paikkaan joka on jo tuttu ja hyväksi havaittu. Ulkomailla on vaikka minkälaisia paikkoja, ja jos löytää mieluisan niin sinne helppo mennä.
Silloin tietää että palvelu pelaa ja paikka on kuten haluaa. Olen ollut monessa 5 tähden hotellissa jotka ovat olleet ihan karseita. Ei siinä mielellään ota riskiä jos tietää paikan jossa varmasti viihtyy.
Ihmettelettekö samoin jos joku haluaa olla aina samalla kesämökillä vuodesta toiseen?
En usko että käyvät vain yhdessä kohteessa koko elämän ajan, vaan ovat käyneet useassa kohteessa ja todenneet viihtyvänsä tuossa yhdessä parhaiten ja sen jälkeen matkaavat pääsääntöisesti suosikkikohteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ne viihtyy siellä? Tietää miten kaikki toimii, vähän niinkuin mökille menisi. Ymmärrän tavallaan jossei kiinnosta tutkia nähtävyyksiä ja kulttuureja. Itse matkustellut ympäri maailmaa, mutta tykkään välillä ottaa pitkän viikonlopun vapaata tutussa paikassa jossa ruoka ja juoma on hyvää ja halpaa sekä sää lämmin.
Tuossa on se ero että sinä kaipaat sitä välillä. Mutta monet ihmiset eivät kirjaimellisesti käy *missään muualla* kuin siellä Kanariansaarilla, näin esimerkkinä.
Totta. Niinkuin sanoin vähän kuin menisi mökille. Sen takia niitä lomaosakkeitakin varmaan myydään. Niitä ihmisiä on vielä 10kertaa enemmän ketkä ei koskaan "matkusta" muualle kuin mökille. Ihetteletkö heitä yhtä lailla?
Jos tykkää?
Tunnen vanhuspariskunnan, joilla on ollut nuoresta saakka sama matkustusrutiini Lofooteille, Kanarian saarille ja Israeliin.
Ovat kyllä piirteiltään tosi asperger ja ADHD, en tiedä liittyykö siihen.
AP, kerro yksikin ihminen, joka on käynyt satoja kertoja samassa kohteessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikki samalla mökillään tuhansia kertoja käyvät myös neuroepätyypillisiä?
No tätä just meinasin kysyä itsekin. Mullakin on ne jotkut paikat joihin aina palaan, nuorempana tuli kierrettyä enemmän mutta nyt ei jotenkaan enää jaksa tutustus ja selvitellä uusista kohteista kaikkea tarvittavaa tietoa. Mukava solahtaa siihen tuttuun. Toki siellä sitten retkeillään ja kuljetaan, ei missään resorteissa majoitutakaan.
Meitä on karkeasti kahdenlaisia. Toiset eivät halua käydä samassa paikassa toista kertaa koska se on jo kerran nähty. Ja sitten on niitä, jotka ovat ihastuneet johonkin kohteeseen ja haluavat sinne aina vaan takaisin. Bonuksena, että paikat on tuttuja ja tiedetään miten kaikki toimii.
Vierailija kirjoitti:
AP, kerro yksikin ihminen, joka on käynyt satoja kertoja samassa kohteessa.
Kävi mielessä sama. Ehkä joku todella autistinen henkilö voi olla niin fiksoitunut että käy 50 kertaa elämässään samassa resortissa mutta jos puhutaan sadoista kerroista, tyyppihän reissaisi koko elämänsä useita kertoja vuodessa sinne. Harvalla on tähän rahaa ellei se pakkomielle/fiksaatio ole ihan ylitsepääsemätön.
Jos ihminen alkaa omilla rahoillaan matkustella suunnilleen 18 iässä, niin realistisesti tämä käy siellä ehkä monia kymmeniä kertoja muttei satoja.
Suomessa on todella paljon insinööriaivoisia naisia ja miehiä (kai sitten saa sanoa aspergereita?) joiden pitää toistaa juuri tietyt rituaalit ja tietyt kaavat tai pasmat menee sekaisin.
Pääpointti ei niinkään ole matkailu, vaan se rutiini että joka vuosi tehdään sitä ja sitä. Ei heitä kiinnosta oikeasti matkustaminen tai reissailu.