Lue keskustelun säännöt.
Rahaa pyytävä läheinen
06.07.2025 |
Miten toimisit seuraavanlaisessa tilanteessa. Kyseessä läheinen, jolla pienet tulot eikä kykene käymään töissä. Taustalla monta fyysistä ja henkistä terveysongelmaa ja on koko ajan enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. Omat ja puolison (joka myös huonokuntoinen) rahat menee normaalin arjen ja elämisen lisäksi lääkkeisiin ja valitettavasti tupakkaan. Parin vuoden aikana on tullut puhtaasta säälistä ja myötätunnosta "lainattua" silloin tällöin pieniä summia, esim. kymppi tai kakskymppinen. Tuntuu pahalta ajatella läheistä kitumassa jos hänellä ei ole varaa tyyliin ostaa edes ruokaa.
Pienistä puroista kasvaa kuitenkin suuri virta. Ja vaikka tämä ihminen on hirmu tärkeä, en haluaisi epäsuoraan tukea hänen tupakointia. Taitaa myös olla niin että mahdollisuudet toimeentulotuen saamiseen hankaloituu kun minun antamat vipit varmaan katsotaan tuloiksi...? Tiedän että nimenomaan tupakointi on se joka vie talouden huonoon jamaan, vaikka noilla tuloilla ei varmasti ole juhlimista vaikkei tupakkaa polttaisikaan. Sauhuttelu ei kuitenkaan tilannetta auta. En edes uskalla kysyä paljonko tupakkaa menee päivässä.
Kommentit (53)
Jos se ei tunnu hyvältä, älä anna rahaa. Tupakointiin et voi vaikuttaa, annoit tai et, nikotiiniriippuvuus on hyvin vahva.
Antaisitko rahaa muuten nikotiinin korvaustuotteisiin? Niihin ei saa kela-korvausta, mutta muutamia vieroitusta auttavia lääkkeitä on kyllä olemassa.
Rahan antaminen tai lainaaminen jatkuvasti hyvin helposti vääristää suhdetta vääränlaiseksi. Se synnyttää helposti sille, jolle rahaa annetaan kiitollisuudenvelkaa ja katkeruutta. On nöyryyttävää pyytää koko ajan rahaa lainaksi ja hankala on myös sitä jatkuvasti antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ps. Ja anna raha käteisenä, silloin se ei vaikuta toimeentulotukeen. Jos annat tilille rahaa, se summa vähennetään aina tuesta, joten hoidat tavallaan valtion tehtävää silloin.
Jos haluat auttaa, anna ruokakassillinen. Tosin sitä ei kympillä tai kahdella saa.
Mielestäni teet oikein kun tuet silloin tällöin noin pienellä summalla. Älä lainaa, koska jos joutuvat maksamaan takaisin, kierre jatkuu. MUTTA anna vaikka parin kympin lahjakortti ruokakauppaan. Niissä voi rajata tupakan ja alkoholin pois.
Lopeta rahan antaminen.Pyydä vaikka syömään,vie ruokakasseja tai auta selvittämällä ruokajakeluita yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaisin ruokaa jos tuntuisi etten voi enää antaa rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat auttaa niin älä anna rahaa. Osta ruokaa tai niitä lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni teet oikein kun tuet silloin tällöin noin pienellä summalla. Älä lainaa, koska jos joutuvat maksamaan takaisin, kierre jatkuu. MUTTA anna vaikka parin kympin lahjakortti ruokakauppaan. Niissä voi rajata tupakan ja alkoholin pois.
Tämä on hyvä idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna vaan sen verran lainaan mitä olet valmis menettämään. Niitä rahoja et saa ikinä takaisin.
Ilmoittaisin että asiaa voidaan harkita sen jälkeen kun tupakanpoltosta on luovuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla on rahaa ja suvulla, auta kunnolla. Kuukaudessa sovi joku summa joka tulee tiettynä päivänä käteen tai kuoressa, ei tilille. Ei muutama kymppi auta yhtään mitään ja unohda se tupakka-asia, et pysty auttamaan kunnolla jos mietit vaan jonkun muutamia tupakoita. Jos ei ole rahaa ruokaan tai muuhun mitä ihmiset tarvitsevat, se aiheuttaa sairauksia lisää. Tai aja riittävää perustuloa joissa ei ehtoja. Ihmiset jätetty heitteille ilman.
Ihan typerää antaa niille rahaa. Valintakysymys ,kun panevat satasia tupakkaan kuukaudessa. Yksi aski on reilusti yli kympin ja niitä menee paljon kahdella ihmisellä. Meillä menee ravintorikkaaseen ruokaan kuukaudessa 250e kahdella ihmisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos he ovat vähätuloisia, he saavat toimeentulon minimin eli kahdestaan vähintään 1098 euroa kuukaudessa. Tämän päälle sosiaalitoimisto maksaa mm. sähkön ja lääkkeet.
Auta löytämään ruokajakelu ja FB-avustusryhmät, jos eivät tuolla pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on rahaa ja suvulla, auta kunnolla. Kuukaudessa sovi joku summa joka tulee tiettynä päivänä käteen tai kuoressa, ei tilille. Ei muutama kymppi auta yhtään mitään ja unohda se tupakka-asia, et pysty auttamaan kunnolla jos mietit vaan jonkun muutamia tupakoita. Jos ei ole rahaa ruokaan tai muuhun mitä ihmiset tarvitsevat, se aiheuttaa sairauksia lisää. Tai aja riittävää perustuloa joissa ei ehtoja. Ihmiset jätetty heitteille ilman.
Tämä kirjoitus sai melkein suuttumaan. Maksetaan veroja jo aivan käsittämättömiä määriä, että saadaan tuettua niitä vähänosaisempia ja silti kehdataan vaatia lisää ja vielä ilmoittaa, että muutama tupakka sinne tänne ja parikymppiä ei riitä mihinkään? Ne kirjaimellisesti muutamat tupakat maksaa tuon 20€. Se raha, millä minä paljonkin tienaava, opintoni ja talouteni hoitanut, tupakoimaton, ostan neljän päivän hyvät ruoat kotiin. Kauppalista sisältää porkkanoita, kukkakaalia, parsakaalia, kesäkurpitsaa, tomaattia, kananmunia, leipää, maitoa ja jogurttia. Toisinaan levitettä, linssejä, soijaa, jauhelihaa, suolakurkkua, perunoita ja makaronia.
Marjat käyn keräämässä itse metsästä ja mansikkapellolta. Omenat, raparperit, päärynät ja luumut kysyn paikallisesta facebook ryhmästä ja maksan niistä tottakai. Marjat ja hedelmät luonnollisesti pakastan mahdollisimman pieniin eriin ja mahdollisimman pienenä tilavuudeltaan. Mutta en sanoisi näihinkään menevän yli 40 euroa kuukaudessa kun jaan koko vuodelle.
Jos se ylimääräinen raha eli vaikka 20€, jonka annan tukien lisäksi ei ole riittävä köyhälle niin olisi parempi jos valtio alkaa rajoittamaan tukien käyttökohteita. Rajataan täysin ulos alkoholituotteet, nikotiinituotteet ja valmisruoat sekä naposteluun tarkoitetut tuotteet. Siinä vaiheessa kaltaisesi kiittämätön ja todellisuudesta irroittautunut voi miettiä, että mistä sitten repii sen sätkänsä tai ripsenpidennyksensä rahan.
Äkkiseltään laskettuna ehkä alle tonnin olen "lainannut" vuoden-puolentoista sisään. Siksi lainausmerkeissä tuo lainaaminen, koska olen alusta asti tiennyt että en senttiäkään saa takaisin enkä edes sitä odotakaan. Jos olisin rikas niin antaisin mielelläni enemmän, tiedän että isompi rahallinen apu auttaisi ainakin tuossa läheisen stressikierteessä (mitä enemmän painetta ja stressiä raha-asioista sitä enemmän menee tupakkaa ja sen vähemmän jää seuraavassa kuussa laskuihin rahaa jne). Oon siinä mielessä hyvässä asemassa että mulla on työpaikka, mutta eipä palkasta mahdottomia summia jää pakollisten menojen jälkeen. Mulla jää verojen jälkeen käteen ehkä n. 1700 ja siitä koitan jättää pakollisten menojen jälkeen vielä säästöön jos vaikka autoa joutuu korjata ym.
Läheinen asuu parin tunnin ajomatkan päässä eikä käteistä apua voi siksi usein antaa. Ruokaa vien aina kun siellä vierailen, ja olen pari kolme kertaa antanutkin ruokakauppaan lahjakortin/tilannut verkosta heidän osoitteeseen. Laitoin joskus viestiä diakonille läheisen puolesta mutta en tiedä johtiko se mihinkään.
Nämä pienet avunannot eivät kuitenkaan pitkällä aikavälillä auta. Isompi ratkaisu pitäisi kuitenkin tapahtua hänen suunnassaan. Ymmärrän että kyse on pahasta riippuvuudesta ja tunnen siitä sympatiaa. Jotenkin vain tuntuu kurjalta ajatella että tupakka menee ruuan ja esim. auton korjauksen edelle. Joskus maksoin jonkun isomman eläinlääkärilaskun (lemmikkiä joutui päivystykseen viedä) ja ajattelin että kun teen näin ison eleen niin ehkä se motivoi läheistä tekemään korjausliikkeitä omassa elämässä. Haaveeksi jäi.
Vierailija kirjoitti:
Äkkiseltään laskettuna ehkä alle tonnin olen "lainannut" vuoden-puolentoista sisään. Siksi lainausmerkeissä tuo lainaaminen, koska olen alusta asti tiennyt että en senttiäkään saa takaisin enkä edes sitä odotakaan. Jos olisin rikas niin antaisin mielelläni enemmän, tiedän että isompi rahallinen apu auttaisi ainakin tuossa läheisen stressikierteessä (mitä enemmän painetta ja stressiä raha-asioista sitä enemmän menee tupakkaa ja sen vähemmän jää seuraavassa kuussa laskuihin rahaa jne). Oon siinä mielessä hyvässä asemassa että mulla on työpaikka, mutta eipä palkasta mahdottomia summia jää pakollisten menojen jälkeen. Mulla jää verojen jälkeen käteen ehkä n. 1700 ja siitä koitan jättää pakollisten menojen jälkeen vielä säästöön jos vaikka autoa joutuu korjata ym.
Läheinen asuu parin tunnin ajomatkan päässä eikä käteistä apua voi siksi usein antaa. Ruokaa vien aina kun siellä vierailen, ja olen pari k
Noilla tuloilla tonni on iso summa. Herää kysymys onko tilanne oikeasti se, että toimit ilmaispankkina, kun kerran rahoja ei tarvitse edes palauttaa. Näin toimien mitään muutosta ei tarvitse tehdä minkään suhteen, onhan heillä taho johon turvautua.
Itse olisin makdanut noista vain eläinlääkärilaskun.
Mitä sukulaisia nämä sinulle oikein ovat? Sisarus vai vanhemmat? Monesti näissä on kyse siitä, että on vain opittu kuppaamaan läheiseltä rahaa nuoresta asti. Suhde on vääristynyt. Tiedän, koska itselläni oli vastaava sukulainen. Hyvinhän tuo on pärjännyt sen jälkeen, kun panin rahahanat kiinni eräiden tapahtumien takia. Olin vain liian kiltti ja sitä käytettiin hyväksi, kunnes sain tarpeekseni.
Joskus tällaiset tulevat sisaruussuhteissa vuosikymmenten takaa. Joku on muka se rikas, joka antaa, lainaa ja jolta odotetaan kaikkea ja jota muut hyväksikäyttävät. Oli aikoinaan järkytys, kun jo eläkeikäinen kupattu sisarus ymmärsi, että sillä kateellisella köyhällä sisaruksella oli koko ajan ollut paremmat tulot kuin hänellä. Käytti ne rahat vain toisella tavalla niin, että oli koko ajan p-a.
Jotenkin kummia nämä tällaiset sisaruussuhteet, kun lapsuuden roolit jatkuvat aikuisuuteen ja vanhuuteen asti.
Onko se oikeeta ystävyyttä joka perustuu rahan lainaamiseen. Mullakin on ollut tällaisia ns.ystäviä.Tuskin ne ruokaa haluaa.Raha vaan kelpaa.
Jatkan vielä että tuntuu että teen läheiselleni huonon palveluksen antamalla rahaa, niin pieniä summia kuin ovatkin.