Lue keskustelun säännöt.
Mä olin parisuhteessa 10 vuotta ja koko sen ajan tiesin
05.07.2025 |
Että mieheni naistyyppi on jotain muuta kuin minä. Muutaman kerran kuvailin jopa tämän naistyypillistä miehelleni ja hän sanoi aika että älä sekoile tms.
No kuinkas sittem kävikään kun erosimme. Mies meni suhteeseen juuri sellaisen naisen kanssa minkä olin kuvaillut aiemmin.
Minkä ihmeen takia kulutin suhteessa 10 vuotta enkä uskonut intuitiotani?! Ja minkä takia uskoin miestä?
Kommentit (61)
Höps. Naistyyppejä voi olla monta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos intuitio sanoo yhtä ja miehen suu toista, yleensä edellistä kannattaa uskoa, näin monen vuosikymmenen kokemuksella.
Olitte varmaan nuoria eli teineistä reilu parikymppisiksi yhdessä, kun rivien välistä voi lukea, että ette tehneet lapsiakaan suhteeseen, menittekö edes naimisiin?
Tehtiin lapsikin ja erottiin sitten, kun olin kärsinyt pitkään ihmeellisestä pahasta olosta.
Mies löysi heti suhteen päätyttyä uuden. Se oli minun pahin pelkoni jonka tiesin kuitenkin alitajuisesti toteutuvan ja vieläpä naisen kanssa, jonka vuosia aiemmin kuvailin. Elin varmaankin valheessa.
olen hieman katkera edelleen siitä ettei miehellä ollut pokkaa tehdä eropäätöstä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Tosi moni on pitkissäkin suhteissa vaan jotta olisi joku. Se on surullista. Minus usein ihmetellään kun olen mieluummin yksin kuin vaan jonkun kanssa. Sit ihmiset on hyvin tunneköyhissä suhteissa ihan varmuuden vuoksi vaan ja ihmettelevät miksi ovat onnettomia. Tämä on omituinen maailma.
Oltiin naimisissakin.
koska olin pahoinvoiva suhteen aikana, ihmiset alkoivat pitää minua huonona ja mies sai hyvän ihmisen leiman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tiedä miksi puhun tästä. Meidän erosta on jo monta vuotta, mutta välillä tulee edelleen harmittava tunne.
Valitettavasti elämä on sillä tavalla karua että me kaikki emme synny kauniiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehtiin lapsikin ja erottiin sitten, kun olin kärsinyt pitkään ihmeellisestä pahasta olosta.
Mies löysi heti suhteen päätyttyä uuden. Se oli minun pahin pelkoni jonka tiesin kuitenkin alitajuisesti toteutuvan ja vieläpä naisen kanssa, jonka vuosia aiemmin kuvailin. Elin varmaankin valheessa.
olen hieman katkera edelleen siitä ettei miehellä ollut pokkaa tehdä eropäätöstä
eihän se miehes tietäny että ootjo 10vuotta miettiny eroo
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti elämä on sillä tavalla karua että me kaikki emme synny kauniiksi.
Niin. Tämä on katu fakta. Vaikka kuinka olisin laiha, niin kehoni ja kasvoni ovatsen malliset, ettei niistä tehdä kauniita 😔 miehen nyksä on kaunis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtiin lapsikin ja erottiin sitten, kun olin kärsinyt pitkään ihmeellisestä pahasta olosta.
Mies löysi heti suhteen päätyttyä uuden. Se oli minun pahin pelkoni jonka tiesin kuitenkin alitajuisesti toteutuvan ja vieläpä naisen kanssa, jonka vuosia aiemmin kuvailin. Elin varmaankin valheessa.
olen hieman katkera edelleen siitä ettei miehellä ollut pokkaa tehdä eropäätöstä
eihän se miehes tietäny että ootjo 10vuotta miettiny eroo
Et ymmärtänyt pointtia
Vierailija kirjoitti:
en tiedä miksi puhun tästä. Meidän erosta on jo monta vuotta, mutta välillä tulee edelleen harmittava tunne.
oot vähän pimee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehtiin lapsikin ja erottiin sitten, kun olin kärsinyt pitkään ihmeellisestä pahasta olosta.
Mies löysi heti suhteen päätyttyä uuden. Se oli minun pahin pelkoni jonka tiesin kuitenkin alitajuisesti toteutuvan ja vieläpä naisen kanssa, jonka vuosia aiemmin kuvailin. Elin varmaankin valheessa.
olen hieman katkera edelleen siitä ettei miehellä ollut pokkaa tehdä eropäätöstä
eihän se miehes tietäny että ootjo 10vuotta miettiny eroo
Et ymmärtänyt pointtia
eikä ymmärtäny sun mieheskään siks oot yksin ny
Mitäpä jos syötit tämän uuden naisihanteen miehellesi itse? Jankkasit sitä niin kauan että meni perille.
Naiset on semmosia. Mulle valitti ex neljän vuoden suhteessa koko ajan että hän ei ole minun tyyppiä. Ei mulla oo mitään tyyppiä, paitsi että jatkuvaa valitusta ja epäilyä ja syyllistämistä en jaksa. Sellainen ei ole minun tyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos syötit tämän uuden naisihanteen miehellesi itse? Jankkasit sitä niin kauan että meni perille.
no olen nähnyt myös hänen hakuhistoriansa
Vierailija kirjoitti:
Tehtiin lapsikin ja erottiin sitten, kun olin kärsinyt pitkään ihmeellisestä pahasta olosta.
Mies löysi heti suhteen päätyttyä uuden. Se oli minun pahin pelkoni jonka tiesin kuitenkin alitajuisesti toteutuvan ja vieläpä naisen kanssa, jonka vuosia aiemmin kuvailin. Elin varmaankin valheessa.
olen hieman katkera edelleen siitä ettei miehellä ollut pokkaa tehdä eropäätöstä
Miten teidän ero siis tapahtui? Ei kuitenkaan miehen aloitteesta? Millainen epämääräinen paha olo sulla oli? Oliko sulla olo, että et kelpaa miehelle, et ole riittävä, et ole miehen naistyyppiä? Miten oireilit? Miten otit eron esille? Miten mies reagoi?
Mä ymmärrän ap:ta, sillä itse veivasin viiden vuoden ajan tapailumiehen kanssa ja koko ajan mulla oli tunne, että en ole riittävä, en ole tarpeeksi, en ole hänen tyyppiään. Aloin vain nähdä kaikki vikani hänen seurassaan. Oloni oli epämääräisen huono koko ajan.
Kysy sitä itseltäsi