Lue keskustelun säännöt.
Ketään muita ärsyttänyt eron jälkeen kun miehellä niin paljon parempi talous
17.06.2025 |
En tarkoita sitä ettei tässä itsekin jotenkin pärjäisi, mutta miehen tulot on tosi isot ja hän mennä porskuttaa ja matkustaa ja ostaa mitä lystää ja itse pärjään mitenkuten kun isä ei liikaa osallistu aikuisten lastensa elämään ja itse vielä yrittää auttaa ja tukea kun sitä tarvitsevat. Yksi asuukin minun kanssa kotona.
Ero on oikein hyvä juttu, mutta tämä on asia mikä joskus ärsyttää, kun toisella kaikki on helppoa ja rahaa riittää, toki uusi suhdekin oli samantien.
Ärsyttääkö muita exän parempi pärjääminen? Tämäkään ei ehkä mua ärsyttäisi mutta hyvin on unohtanut omat lapsensa kyllä. Heihin voisi panostaa kun kerran mahdollista olisi mutta ei.
Kommentit (50)
Täällä. Ex lähti suoraa uuden naisen matkaan, ja heillä menee hyvin ja taloustilanne hyvä. Kumpikin myi asunnon ja ostivat hulppean omakotitalon. Itse hankin pienen kolmion ja lainaa on enemmän kuin paljon. Jostain syystä lapsi haluaa asua silti minun kanssa, ja täälläkään isä ei osallistu liikoja. Näillä mennään, pidän arvokkaana silti että lapsi on mun kanssa, mutta tiukkaa tämä elämä on ja sikäli ärsyttää että mies on kyllä helpolla selvinnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se on kun elämä on materiakeskeistä. Jos lapset haluaa asua sinun kanssasi niin se on voitto erotilanteessa.
No kuka sun urasta ja ansioista on ollut vastuussa... vinkki: löytyy peilistä.
Itse olen pärjännyt eron jälkeen taloudellisesti huomattavasti paremmin. En usko että se ärsyttää exää. Maksoin hänelle aikoinaan pitkään vapaaehtoisesti elatusmaksuja (vaikka olin lähihuoltaja) eikä lapsiltamme ole koskaan puuttunut mitään. Itse asiassa olen potenut huonoa omaatuntoa siitä että ehkä liian helpolla olen mahdollistanut lastemme toiveet, ja edelleen maksan elatuslahjoina osan vuokrasta ja kauppalaskuista yms.
Mutta en ole kyllä koskaan keskustellut aiheesta exän kanssa. Ehkä häntä ärsyttääkin.
Ärsyttää. Emme olleet naimisissa, koska mies ei halunnut. Makselen nyt oppirahoja kun en pitkän parisuhteen aikana pitänyt kirjaa siitä mitä kukakin maksaa. Mies lyhensi asuntolainaa ja minä juoksevia kuluja (ruoat, lasten vaatteet ja harrastukset). Eron hetkellä mies totesi, että hän on lainaa lyhentänyt ja ne rahat on hänen. Olisko joku 8000 euroa, ettei onneksi sen enempää, mutta puolet olisi mielestäni kuulunut minulle. Samoin hän on aiemmin lainannut minulta 5000 euroa, mutta tästä ei ole tehty velkakirjaa. En tule ikinä noita rahoja saamaan.
Meillä on isot tuloerot. Oma bruttopalkkani 2700€ ja miehen yli 6000€. Asutaan kumpikin vuokralla, mutta mies pystyy helposti ostamaan itselleen kivan asunnon toisin kuin minä. Hänen vuositulonsa olivat niin suuret, että ylsi verokoneen tietoihin. Silti haluaa laittaa kaikki lasten menot tasan. Minä ostan edelleen lapsille paljon kaikkea tarpeellista enkä jokaisesta sukkaparista ole exältä puolia pyytänyt, mutta ajattelin muuttaa käytäntöä. Jos hän puolittaa kaiken niin minä myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kukin varmasti hoitaa omalla uravalinnoillaan ja urakehityksellään asiat siihen jamaan, että totuttu elintaso säilyy ilman toisen puoliskon subventaatiota vaikka toinen kulujen jakaja poistuu kuviosta tavalla tai toisella. Tämä pätee siis molempiin sukupuoliin.
Muiden elintaso on heidän ansaitsemaansa tai perittyä, mutta ei siirry parisuhteen purkautumisen jälkeen luonnolisestikaan exälle enempää kuin muillekaan. Ärsyyntyminen on ajan-ja enegian hukkaamista asiassa, joka bain on olemassaoleva ilmiö.
Ex-mies on ollut köyhä kuin kirkonrotta eromme jälkeen eli jo 15 vuotta. Vaikka työssäkäynti ei ole häntä ikinä ole napannut, jaksaa hän aina valittaa, kuinka epäoikeudenmukaista on, että minulla on isot tulot. Kuitenkin loisi minun rahoillani "opiskelijana" yli 10 vuotta ja ilmeisesti kuvitteli rahavirran minulta hänen suuntaan olevan ikuinen ansaittu etu.
Minusta taas on kovasti epäreilua, että yksin jouduin elättämään ja hoitamaan yhteiset lapsemme kun taas hänellä oli vanhempana vain oikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän ärsytti, kun hän ei millään olisi suostunut maksamaan elatusmaksua ja lopulta sain kinuttua häneltä 100 euroa per lapsi ja tätäkään hän ei aina "muistanut" maksaa. Itse laitoin kaikki rahani lapsiin ja laitan edelleenkin tarvittaessa vaikka he ovat jo aikuisia.
Mitään muuta kuin haukkuja huonosta äitiydestä en ole häneltä kuullut.
Minulla oli parempi talous, mutta nyt miehellä on puoliso jonka kanssa jakaa kulujaan.
Raha-asiat eivät siis ärsytä. Itse halusin eroon exästä. Ärsyttää se, että ex hylkäsi lapset. Niin itsekästä ja tökeröä käytöstä eron jälkeen etten voi käsittää. Nyt kaikki lapset ovat nuoria aikuisia. Kaksi vielä opiskelee eikä isä avusta eikä oikein pidä yhteyttäkään. Lapset eivät ole käyneet isänsä luona vuosiin. Isä ei ilmeisesti kutsu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aikuinen lapsi ei pärjää ilman minun palkkaani, olen tehnyt jotain todella määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ihan oikein että täällä kuittaillaan naisten uravalinnoista ja niiden vaikutuksesta taloustilanteeseen eron jälkeen. Itse ainakin mahdollistin pikkulapsi aikana sen, että mieheni jaksoi tehdä asiantuntijatöitään. Hänen toiveestaan pysyin kotiäitinä pidempään kuin olisin itse halunnut, jotta hänen ei tarvinnut hoitaa yöheräämisiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos aikuinen lapsi ei pärjää ilman minun palkkaani, olen tehnyt jotain todella määrin.
Itse sain omilta vanhemmiltani sen "lahjan" että sain opiskella ilman että jouduin ottamaan lainaa. Tein kyllä töitä jo opiskeluaikoina mutta täysipainoisesti opiskellessa ne tunnit ei olleet sellaisia että sillä palkalla olisi elänyt.
Nyt haluan omille lapsilleni samaa. Siksi maksan edelleen opiskelevien lasteni kuluja. En tiedä, ehkä se on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mieheni eksää ärsyttää myös, mutta itsepä hän eron halusi. Mies ei olisi halunnut erota. Elämä on valintoja.
Ei ole sellaista exää joka olisi pärjännyt taloudellisesti. Tosin en ole perään huudellut jos on joku omainen kuollut, että onko rahaa saatu.
Vierailija kirjoitti:
No kuka sun urasta ja ansioista on ollut vastuussa... vinkki: löytyy peilistä.
Mulla on ihan hyvä ura ja kohtuulliset ansiot, mutta siitä huolimatta ei ole resurssia samaan. Tottakai vika on peilissä enkä sitä ole sanonutkaan. Se vaan ärsyttää eron hetkellä kun mies senkun porskuttaa, rahaa riittää, hieno elämä, omat lapset ei pahemmin kiinnosta enää.
Ärsyttää. Ohjeeni on nuorille naisille, että älkää tehkö lapsia, lapset hidastavat urakehitystä naisilla ja parantavat miehillä. Kun ex-mieheni elää DINK-elämää ja minä elätän kolmea lastani, eihän tämä reilua ole. Onneksi saan joskus ison perinnön minulle ja lapsille ja ex ei saa siitä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on kun elämä on materiakeskeistä. Jos lapset haluaa asua sinun kanssasi niin se on voitto erotilanteessa.
Tämä. Olet saanut jotain oikeasti paljon suurempaa kuin miehen hieno taloudellisesti upea elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuka sun urasta ja ansioista on ollut vastuussa... vinkki: löytyy peilistä.
Mulla on ihan hyvä ura ja kohtuulliset ansiot, mutta siitä huolimatta ei ole resurssia samaan. Tottakai vika on peilissä enkä sitä ole sanonutkaan. Se vaan ärsyttää eron hetkellä kun mies senkun porskuttaa, rahaa riittää, hieno elämä, omat lapset ei pahemmin kiinnosta enää.
Mistä tiedät, ettei omat lapset kiinnosta?
Ärsyttää. Hänen oli helppo lähteä, löytää uusi koti, vailla huolta huomisesta.
Itse etsin lisätyön, jotta pärjään. Asunto oli toki yhteinen, mutta ei minun talous riittänyt ostamaan uutta yhden palkan voimin, toisin kuin hänellä