Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pronssipeili heijastaa vain ulkonäkösi mutta viini paljastaa sielusi
06.06.2025 |
Kreikkalaisessa kulttuurissa viinin juomisesta käytettiin sanaa potos. Tavallinen antiikin kreikkalainen saattoi kastaa aamulla leipänsä viiniin. Tämä oli ainoita kertoja, jolloin viiniä nautittiin akratos eli sekoittamattomana. Muutoin viini tarjoiltiin lähes aina sekoitettuna eli laimennettuna vedellä. Kreikkalaiset pitivät tätä sivistyksen merkkinä ja katsoivat, että vain barbaarit, kuten traakialaiset ja skyyttalaiset, joivat sekoittamatonta tai laimentamatonta viiniä.
Laimentamattoman viinin juominen liittyi kentauromakhiaan, lapiittien riehumiseen Peirithooksen häissä. Spartan kuningas Kleomenes I:n katsottiin tulleen hulluksi juotuaan kerran laimentamatonta viiniä. Laimentamattoman viinin uskottiin voivan jopa t appaa juojansa: gallialaisen päällikkö Brennuksen kerrottiin tehneen itsemu rhan juomalla täysivahvuista viiniä.
Viini oli keskeisellä sijalla kreikkalaisissa pidoissa eli symposioneissa (yhdessä juominen). Symposion oli vakiintunut yhteisöllinen tilaisuus, johon liittyivät tietyt tavat ja rituaalit, ja joita luonnehti avoin keskustelu, ajatuksenvapaus, totuuden tavoittelu ja yhteisymmärrys.
Symposioneihin kuului oleellisesti potos, joka seurasi kevyttä päivällistä, ja joka koostui vedellä laimennetun viinin nauttimisesta. Näin osanottajat saattoivat jatkaa keskustelujaan ilman liiallista juopumusta. Pidoissa juomanlaskija sekoitti viinin ja veden, ammensi viiniä sekoitusmaljasta (krater) kaatokannulla (oinokhoe) ja tarjoili sitä pitoihin osallistuville. Viiniä laimennettiin sen vahvuuden tai juhlijoiden mielialan mukaan. Hesiodos kehotti lisäämään viiniin kolme neljäsosaa raikasta lähdevettä. Viiniä saatettiin laimentaa jopa suhteessa kaksikymmentä osaa vettä yhteen osaan viiniä. Kesällä sekoittamiseen käytettiin kylmää vettä tai lunta, talvella haaleaa vettä.
Runoilija Eubolos huomioi kolmen (kyliks-) maljallisen viiniä olevan ihanteellinen annos ja edustavan kohtuullisuutta. Näytelmässään Semele eli Dionysios hän antaa Dionysoksen sanoa, että ensimmäinen malja on terveydelle, toinen rakkaudelle ja nautinnolle, ja kolmas unelle. Tämän jälkeen viisaat vieraat lähtevät kotiin. Kolmatta seuraavat maljat eivät enää ole meidän, vaan kuuluvat väkivallalle, riehumiselle, mustille silmille ja huonekalujen heittelylle.
Pidoissa myös laulettiin juomalauluja ja pelattiin erilaisia pelejä. Suositussa kottabos-pelissä oli tavoitteena singota viinipisara kyliks-maljan pohjalta kohteeseensa, kuten toisen henkilön viinimaljaan.
Hippokrates tutki viinin lääketieteellistä käyttöä laajasti. Hänen mukaansa viini lisäsi koleerisuutta ja vähensi ruumiista kosteutta ja kylmyyttä. Hänen koulukunnassaan viini oli yhtenä osana useita lääkkeitä. Viiniä käytettiin muun muassa lääkkeenä kuumeeseen, toipilaiden hoitoon sekä antiseptisenä aineena.
Lääketieteessä jokaisen alueen viinillä katsottiin olevan omat fysiologiset vaikutuksensa. Muun muassa Galenos harrasti tällaista viinituntemusta.
Kreikkalaiset olivat luonnollisesti tietoisia myös viinin lyhytaikaisista haittavaikutuksista erityisesti silloin, kun viiniä oli käytetty yli kohtuuden. Athenaios mainitsee usein viinin kyvyn aiheuttaa kohmeloa ja ehdotti siihen useita parannuskeinoja
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entäs roomalaiset?
Viiniä kulutettiin vuosittain jopa 200 miljoonaa litraa, mikä pakotti maanviljelijät kehittämään viininvalmistuksen työlästä taitoa. Pian eri puolille Italiaa versoi nykyaikaisten tehtaiden kokoisia viinitiloja.
Tässä on kattava artikkeli viinistä antiikin Roomassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs roomalaiset?
Viiniä kulutettiin vuosittain jopa 200 miljoonaa litraa, mikä pakotti maanviljelijät kehittämään viininvalmistuksen työlästä taitoa. Pian eri puolille Italiaa versoi nykyaikaisten tehtaiden kokoisia viinitiloja.
Tässä on kattava artikkeli viinistä antiikin Roomassa
Kiitos, kiinnostaisi tietää miten vahvaa viini oli, kun tuossa sanottiin, että "hyvin vahvaa" vai eikö sitä tiedetä? Laimennussuhteet ilmeisesti vaihtelivat suuresti.
Ranskassahan lapsille annettiin viiniä vielä 50-luvun lopussa kouluissa ruokailun yhteydessä. Mutta se oli laimennettua. Lähes kaikissa viinimaissa laimennettiin viiniä jollakin tavalla arkikäytössä vielä kasarillakin. Unkarissa esimerkiksi juotiin valkkaria soodaveden kanssa. Tähän käytettiin huonolaatuista viiniä, tosin Ranskassa en ole tuollaiseen tapaan törmännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs roomalaiset?
Viiniä kulutettiin vuosittain jopa 200 miljoonaa litraa, mikä pakotti maanviljelijät kehittämään viininvalmistuksen työlästä taitoa. Pian eri puolille Italiaa versoi nykyaikaisten tehtaiden kokoisia viinitiloja.
Tässä on kattava artikkeli viinistä antiikin Roomassa
Kiitos, kiinnostaisi tietää miten vahvaa viini oli, kun tuossa sanottiin, että "hyvin vahvaa" vai eikö sitä tiedetä? Laimennussuhteet ilmeisesti vaihtelivat suuresti.
Ranskassahan lapsille annettiin viiniä vielä 50-luvun lopussa kouluissa ruokailun yhteydessä. Mutta se oli laimennettua. Lähes kaikissa viinimaissa laimennettiin viiniä jollakin tavalla arkikäytössä vielä kasarillakin. Unkarissa esimerkiksi juotiin valkkaria soodaveden kanssa
En tiedä, mutta keskiajalta löydettiin muutamia vuosia sitten sen aikaisen oluen resepti ja myytti laimeasta oluesta kumoutui.
"Olutta vuoden 1574 tapaan valmistaneet tutkijat kumoavat uskomuksia
Ensin tutkijat valmistivat oluen täsmälleen samoin kuin 1500-luvun Irlannissa. Sitten he analysoivat oluen ja havaitsivat, että monet olettamuksemme tuon ajan alkoholinkäytöstä ovat virheellisiä."
Artikkeli on näköjään nykyään tuon jälkeen vain tilaajille, muistelen siinä mainitun kuitenkin, että olut oli tuolloin hyvin eikä laimeata, joka oli pitkään uskomuksena.
Tässä on artikkeli 2500 vuoden takaa kelttiläisestä oluesta. Egyptiläiset valmistivat olutta myös ja sumerilaiset jo 3900 ekr. Tutkijat arvelevat olutta valmistetun jopa 9500 ekr.
Viinin valmistuksesta on raamatun maininta Nooan viinitarhasta Armenian alueella ilmeisesti paikkansa pitävä, koska Armeniasta on löydetty maailman vanhimmat tunnetut viiniruukut ja merkkejä ensimmäisestä viininviljelyksestä.
https://www.realmofhistory.com/2017/09/22/oldest-beer-recipe-mesopotami…
https://savagerose.org/fi/2-550-vuotta-vanha-kelttil%C3%A4inen-olutrese…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs roomalaiset?
Viiniä kulutettiin vuosittain jopa 200 miljoonaa litraa, mikä pakotti maanviljelijät kehittämään viininvalmistuksen työlästä taitoa. Pian eri puolille Italiaa versoi nykyaikaisten tehtaiden kokoisia viinitiloja.
Tässä on kattava artikkeli viinistä antiikin Roomassa
Kiitos, kiinnostaisi tietää miten vahvaa viini oli, kun tuossa sanottiin, että "hyvin vahvaa" vai eikö sitä tiedetä? Laimennussuhteet ilmeisesti vaihtelivat suuresti.
Ranskassahan lapsille annettiin viiniä vielä 50-luvun lopussa kouluissa ruokailun yhteydessä. Mutta se oli laimennettua. Lähes kaikissa viinimaissa laimennettiin viiniä jollakin tavalla arkikäytössä vielä kasarillakin. Unkarissa esimerkiksi juotiin valkkaria soodaveden kanssa
Google assistant antoi tälläisen tiedon
Roman wine, particularly varieties like Falernian, had a relatively high alcohol content, often around 15% ABV, and some sources suggest it could reach up to 30 proof. The strength of the wine varied, but it was generally stronger than many modern wines.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok, kiitos, olen joskus lukenut kirjan muinaisesta viininvalmistuksesta ja jäi mietityttämään tuo alkoholiprosentti. Luultavasti pyrittiin korkeaan alkoholipitoisuuteen säilyvyyden vuoksi ja sen vuoksi, että vahvaa viiniä pystyi sitten laimentamaan ja kuljettamaan helpommin, kun sitä oli vähemmän. Jos laimennussuhde oli 1/20 niin se oli kyllä hyvin paljon maun kannalta laimeampaa kuin nykyajan Mehukatti-mehu. Kuitenkin sitä pystyi katukeittiössä myymään viininä.
Antiikin aikaan käytettiin muitakin päihteitä kuin viiniä. Siinä mielessä mikään ei ole muuttunut niistä ajoista. 588
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käyttää hopea- tai alumiinipinnoitettua peiliä.
Vierailija kirjoitti:
Antiikin aikaan käytettiin muitakin päihteitä kuin viiniä. Siinä mielessä mikään ei ole muuttunut niistä ajoista. 588
Käytettiin toki, psykedeelit, oopium ja kannabis tunnettiin. Näistä on antiikin ajan kirjallisuudessa suht paljon mainintoja. Ja jo silloin huomattiin niiden vaarat, vaikka hyviäkin puolia raportoitiin, mm oopiumi oli hyvä aine haavoittuneiden sotilaiden kivunlievityksessä. Psykedeelejä käytettiin enimmäkseen uskonnollisissa kulteissa, ei mitenkään yleisesti.
Alue: Aihe vapaa
No vittv kiva? Saiks sä tästä jotain mielihyvää?