Miten muualla maailmassa on ihmisillä varaa opiskella maksullisessa yliopistossa?

Palkat ovat myös suuremmat.

EU-yhteisön ulkopuolella suomalainen on ns. kansainvälinen hakija, jolloin lukukausimaksutkin ovat yleensä selvästi korkeampia. Korkeimmat lukukausimaksut peritään englanninkielisissä maissa. Yhdysvallat, Australia, Iso-Britannia ja Kanada ovat merkittäviä kohdemaita kansainvälisillä korkeakoulumarkkinoilla ja laajan englanninkielisen koulutustarjontansa vuoksi myös suomalaishakijoille houkuttelevia. Opiskelun vuosittaiset kustannukset voivat näissä maissa kuitenkin nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Monissa muissakin maissa englanninkielisten koulutusohjelmien lukukausimaksutovat usein selvästi kalliimpia kuin oman maan kielillä toteutetut koulutukset.

Vierailija kirjoitti:

Palkat ovat myös suuremmat.

Ja verotus pienempi. Suomessa maksetaan aina vain enemmän veroja ja piiloveroja, mutta saadaan niiden vastineeksi aina vain vähemmän.

Mutta verot pienemmät?

Ei kaikilla olekaan. Sinne pääsevät vain ne joiden vanhemmilla on säästöjä tai muuten rahaa vaikka oikeasti tärkeintä olisi, että kaikki ne pääsevät joilla on älyä,  oppimiskykyä ja -halua. 

Ne osaa säästää! Ei kuule polta rahat siellä taskussa eikä heti käytetä krääsään ja purkkaan!  Vanhemmatkin olleet säästäisiväisiä, maksavat lukukausimaksut, säästäneet kymmeniä tuhansia lapsiaan varten, niinkuin vastuulliset vanhemmat tekee!

Ovat vielä ahkeria ja käyvät töissä, eikä opiskelijana ostella pizzaa ja, vaatteita ja meikkejä. Asutaan yhden huoneen dormitorioissa ja valmistaudutaan sitten 100 000€ velat niskassa. 

Mutta palkka on hyvä, sillä jokainen valmistuu lääkiksestä tai oikiksesta. 

Ei niillä olekaan. Vain rikkaiden lapset voivat oikeasti opiskella. Ja ne lahjakkaat, jotka saavat stipendin. 

Moninkertaisesti isommat palkat kuin meillä.

Elinkustannukset on pienemmät.

Verotus on pienempää.

Sivu bisneksiä ei valvota kuten täällä mummon villasukkien myyntiä.

Vanhemmat tukevat tai maksavat kokonaisuudessaan ja jos eivät niin sitten opiskellaan opintolainalla. Yleensä noissa maissa varallisuutta kertyy sukupolvesta toiseen koska tuloverotus on alhaista tai sitä ei ole. Suomessa on yksi maailman tiukimmista kokonaisveroasteista ja sen seurauksena varallisuutta ei kerry vaan tulot menevät elämiseen. 2000-luvun alusta tasatilanteesta lähtenyt varallisuus on muissa pohjoismaissa kasvanut kaksinkertaiseksi Suomeen verrattuna. Olemme taloudellisesti selvitystilassa ja asiantilan muuttaminen aiheuttaa vasemmistomedian ja -puolueiden valtavan viharyöpyn, kuten nyt keväällä nähtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat tukevat tai maksavat kokonaisuudessaan ja jos eivät niin sitten opiskellaan opintolainalla. Yleensä noissa maissa varallisuutta kertyy sukupolvesta toiseen koska tuloverotus on alhaista tai sitä ei ole. Suomessa on yksi maailman tiukimmista kokonaisveroasteista ja sen seurauksena varallisuutta ei kerry vaan tulot menevät elämiseen. 2000-luvun alusta tasatilanteesta lähtenyt varallisuus on muissa pohjoismaissa kasvanut kaksinkertaiseksi Suomeen verrattuna. Olemme taloudellisesti selvitystilassa ja asiantilan muuttaminen aiheuttaa vasemmistomedian ja -puolueiden valtavan viharyöpyn, kuten nyt keväällä nähtiin.

Tämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkat ovat myös suuremmat.

Ja verotus pienempi. Suomessa maksetaan aina vain enemmän veroja ja piiloveroja, mutta saadaan niiden vastineeksi aina vain vähemmän.

Tulo- ja varallisuuserot ovat suuremmat. Suomessa voi varattoman eläkeläisen köyhä lapsi opiskella yliopistossa, minäkin. Ei voi siellä, missä on kalliit maksut, jos ei saa jotain stipendiä, jolla kattaa maksun. Muinoin Suomessakin oli oppikoulu maksullinen, mutta köyhimmät saivat vapaaoppilaspaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikilla olekaan. Sinne pääsevät vain ne joiden vanhemmilla on säästöjä tai muuten rahaa vaikka oikeasti tärkeintä olisi, että kaikki ne pääsevät joilla on älyä,  oppimiskykyä ja -halua. 

Oma Amerikan-serkkuni alkoi säästää lapsen koulutukseen heti kun lapsi syntyi. Onneksi säästi perinteisesti, koska nyt Trumpin sekoilut ovat vaikuttaneet sijoitusrahastojen arvoon. Palkat ovat paremmat ja ajatus onkin, että säästetään niiden omien lasten koulutukseen, jos halutaan lasten pärjäävän elämässä. Amerikan-serkkuni on akateeminen tietotyöläinen. Mäkkärin työntekijällä ei ole samanlaisia edellytyksiä säästää lapsensa koulutukseen kuin tietotyöläisellä. 

Kukaan, paitsi ulkkarit, eivät usassa maksa sticker priceä. On stipendejä, valtion tukia, instate lukukausimaksut, alennettu hinta köyhille (alle pari sataa tonnia per v tienaaville) vanhemmille. Jotkut työnantajat maksavat opinnot jos käy töissä samaan aikaan.

Loput katetaan sitten opintolainoilla ja vanhempien rahoilla.

Muualla maailmassa ihmiset ottavat vastuuta omasta elämästään eivätkä ole yhteiskunnan elättejä kuten Suomessa. Tästä johtuu maamme surkea taloudellinen tilanne mikä pahenee joka vuosi. Muualla tehdään töitä ja investoidaan tulevaisuuteen, Suomessa keskitytään valittamiseen