Onko rakastumisessa aina kyse seksuaalisesta himosta jonka ympärille vaan rakentaa romanttisen fantasian?
Joku täällä palstalla joskus väitti että rakastumisen ydin on aina luonnollisten viettien määräämä himo ja että ihmiset vaan kuvittelee siihen ympärille jonkun kauniin romanttisen tarinan jonka nojalla he voivat antautua himolle ilman että joutuvat ajattelemaan itseään eläimellisenä toimijana. Eli että ihminen tavallaan kaunistelee mielessään luonnon todellisuutta. Joillain kaunistelun tarve on suurempi, joillain pienempi. Kommentoin väitteeseen etten usko sitä mutta se jäi mieleen.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset sekoittaa vetovoiman ja rakkauden. Ei ymmärretä että mitä nämä tarkoittavat. Rakkaus on valinta ottaa toinen osaksi itseään ja toisen parhaat intressit osaksi omiaan. Vetovoima on eri asia, ja siihenkin on eri syitä :)
Mutta olennainen asia aloitukseen viitaten on, että voiko olla sitä valintaan johtavaa parisuhderakkautta ilman seksuaalista vetovoimaa? Onko se silloin onttoa, puuttuuko ydin?
Ei. Minä ainakin rakastuin puolisoni persoonaan ja millainen ihminen hän oli.
Edelleenkin rakastan häntä juurikin sen takia millainen hän on ihmisenä ja miten hän kohtelee minua ja muita.
Seksuaalisuus totta kai kuuluu mukana muttei ole läheskään pääasia.
Seksuaalisuus, vetovoima, romantiikka ja rakkaus ovat eri asioita. Ja pitkässä parisuhteessa tulee usein mukaan myös kiintymys. Sen, mitä kenelläkin kuuluu parisuhteeseen, määrittelee jokainen ihan itse.
Ainakin minulle molemminpuolinen luottamus on romantiikkaa tärkeämpi elementti parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset sekoittaa vetovoiman ja rakkauden. Ei ymmärretä että mitä nämä tarkoittavat. Rakkaus on valinta ottaa toinen osaksi itseään ja toisen parhaat intressit osaksi omiaan. Vetovoima on eri asia, ja siihenkin on eri syitä :)
Mutta olennainen asia aloitukseen viitaten on, että voiko olla sitä valintaan johtavaa parisuhderakkautta ilman seksuaalista vetovoimaa? Onko se silloin onttoa, puuttuuko ydin?
Eiköhän se nyt normaalisti tule siihen kuvioon mukaan jos kaksi ihmistä toisiaan rakastaa. Pelkällä seksillä taas ei kauaa pysy suhteet kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset sekoittaa vetovoiman ja rakkauden. Ei ymmärretä että mitä nämä tarkoittavat. Rakkaus on valinta ottaa toinen osaksi itseään ja toisen parhaat intressit osaksi omiaan. Vetovoima on eri asia, ja siihenkin on eri syitä :)
Mutta olennainen asia aloitukseen viitaten on, että voiko olla sitä valintaan johtavaa parisuhderakkautta ilman seksuaalista vetovoimaa? Onko se silloin onttoa, puuttuuko ydin?
Miten itse ajattelen, niin tietenkin romanttinen monogaminen parisuhde vaatii sen seksuaalisen vetovoiman. Mutta sen seksuaalisen vetovoiman olemassaolo ei jotenkin tee rakkaudesta epäaitoa 🤔 koska rakkaus ei ole tunne, vaan valinta, kuten selitin edellä. En jotenkin osaa nyt selittää selkeämmin, aivot lyö tyhjää 😆
En tiedä, mutta romanttisen rakkauden ideaali on mennyt meillä vähän yli. Kulttuuri - musiikki, elokuvat, kirjat jne. - rummuttavat samaa romanttista höttöä päivästä päivään. Romantiikan aikakausi oli suunnattu rationalismia vastaan, ja se korostaa tietyn tyyppisiä tunteita. Sillä on kyllä puolensa, sillä maailma näyttäisi aika harmaalta ilman romantiikkaa, mutta jatkuva romantiikan palvonta tekee ihmisistä vain tunteiden vietävissä olevia ja onnettomia, kun romanttiset odotukset eivät täytykään.
Kaksoisliekit tietää että kyse on muustakin
Hienoja vastauksia.
Monen kanssa samoja ajatuksia.
👋
Ei ole. Sehän tarkoittaisi sitä että pitäisi rakentaa joku rakkausfantasia kaikkia kohtaan joihin tuntee seksuaalista vetoa. Siinä menis kamalasti aikaa ja vaivaa. Ja romanttisen rakkauden takia on otettu luoti toisen puolesta tai peräti riistetty oma henki. Ainakin toivon ettei tämä sama päde pelkkään seksuaaliseen pakotukseen useimpien ihmisten kohdalla.
Se MITÄ se romanttinen rakkaus on - ei mitään hajua. Mutta tämä tuntuisi ainakin pintapuolisesti epätyydyttävältä selitykseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset sekoittaa vetovoiman ja rakkauden. Ei ymmärretä että mitä nämä tarkoittavat. Rakkaus on valinta ottaa toinen osaksi itseään ja toisen parhaat intressit osaksi omiaan. Vetovoima on eri asia, ja siihenkin on eri syitä :)
Mutta olennainen asia aloitukseen viitaten on, että voiko olla sitä valintaan johtavaa parisuhderakkautta ilman seksuaalista vetovoimaa? Onko se silloin onttoa, puuttuuko ydin?
Miten itse ajattelen, niin tietenkin romanttinen monogaminen parisuhde vaatii sen seksuaalisen vetovoiman. Mutta sen seksuaalisen vetovoiman olemassaolo ei jotenkin tee rakkaudesta epäaitoa 🤔 koska rakkaus ei ole tunne, vaan valinta, kuten selitin edellä. En jotenkin osaa nyt selittää selkeämmin, aivot lyö tyhjää 😆
Rakkauteen kuuluu valintojen tekeminen suhteen tulevaisuuden mahdollistamiseksi, totta kai, mutta eikö rakkautta ole ollenkaan ennen tätä tietoista päätösten teon vaihetta? On vain fyysistä vetovoimaa?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta romanttisen rakkauden ideaali on mennyt meillä vähän yli. Kulttuuri - musiikki, elokuvat, kirjat jne. - rummuttavat samaa romanttista höttöä päivästä päivään. Romantiikan aikakausi oli suunnattu rationalismia vastaan, ja se korostaa tietyn tyyppisiä tunteita. Sillä on kyllä puolensa, sillä maailma näyttäisi aika harmaalta ilman romantiikkaa, mutta jatkuva romantiikan palvonta tekee ihmisistä vain tunteiden vietävissä olevia ja onnettomia, kun romanttiset odotukset eivät täytykään.
Mielestäni nykyään ei tuonkaltainen siirappisen ihannoiva romantiikka ei ole mitenkään esillä. Enemmän korostetaan seksiä kaiken hyvän lähteenä. Jopa musiikki on ankeaa, tai sitten kuuntelen väärää radiokanavaa. Viittaan 80-lukuun, kauniita rakkauslauluja syntyi silloin enemmän.
Minulla se on mennyt juuri näin. Rehellisesti myönnän. N52
Ensin tulee ihastuminen, sen jälkeen rakastuminen ja viimeisenä vasta rakkaus. Alussa ihastuneena/rakastuneena on vielä pää täynnä unelmia yhteisestä onnesta. Hänen kanssaan tekisin sitä ja tätä..
Kunnes ajan kanssa tutustutaan ja osa unelmista romuttuu, osa vaihtuu toisiin ja se toinenkin pitää huomioida. Jos ei ole riittävästi yhteistä, suhde kaatuu. Toiset ovat varsin joustavia, laittavat parisuhteen etusijalle, toiset taas oman tien kulkijoita, eivätkä luovu omista unelmistaan parisuhteen takia. Ja tältä väliltä tietysti suurin osa.
Kyseessähän on niinkin yksinkertainen asia kuin ihmisten lisääntymisvietti
Ihmiset sekoittaa vetovoiman ja rakkauden. Ei ymmärretä että mitä nämä tarkoittavat. Rakkaus on valinta ottaa toinen osaksi itseään ja toisen parhaat intressit osaksi omiaan. Vetovoima on eri asia, ja siihenkin on eri syitä :)