Miksi ihmiset matkustaa ulkomaille 'rentoutumaan'?
Siis ihan oikeasti, en ymmärrä tätä nykyajan pakkomiellettä reissata ulkomaille "lataamaan akkuja". Lennät jonnekin, stressaat matkajärjestelyistä, kuljet hiki päässä ympäriinsä katsomassa kiveä tai kirkkoa, syöt jotain epämääräistä ruokaa jonka jälkeen menee maha sekaisin, ja sitten palaat väsyneempänä takaisin kuin olit lähtiessä.
Sitten vielä kehutaan somessa miten "matka avarsi maailmankuvaa". Miten muka? Olet kolme päivää turistikohteessa ja istut puolet ajasta nenä puhelimessa tai jonotat jonnekin, missä muut suomalaiset on jo valmiiksi. Oikeasti, saisitte paljon enemmän irti vaikka lukemalla yhden syvällisen kirjan tai olemalla viikonlopun hiljaisuudessa metsässä.
En ole vielä nähnyt yhtäkään oikeasti levännyttä ulkomaanmatkailijaa. Vai onko tässä joku kulttuurinen huijaus meneillään? Kertokaa, missä kohtaa tämän pitäisi alkaa tuntua hyvältä?
Kommentit (22)
Mulle ne matkat, joita olen tosin pystynyt tekemään ihan liian harvoin, on todellakin ollut rentoutumista. Viikon matkalla ei tarvitse koko viikkona huolehtia tiskeistä, kaupassakäynneistä, pyykinpesusta, kodin siivouksesta eikä jatkuvasta, jokapäiväisestä ruoanlaitosta. Eli todellakin rentoudun. Ei vihmo vettä poikkiteloin naamalle ja tarvita toppatakkeja, vaan aurinkoa, merta, vähän nähtävyyksiä jne. ja mieli todella lepää.
Miedot päihteet ovat sallittuja tai laillisia jossain maissa ulkomailla. Tai kuten suomeksi sanotaan ulukomailla.
En minä matkusta ulkomaille rentoutumaan vaan näkemään uusia paikkoja. Sinun kuvauksesi matkailusta on vain sinun kokemuksesi asiasta. Luen kirjoja viikottain ja käyn metsässä lähes joka päivä, eikä se liity matkailuun mitenkään.
En stressaa matkajärjestelyistä enkä kulje "hiki päässä ympäriinsä katsomassa kiveä". Matkoilla syömäni ruuatkin ovat usein parempia kuin Suomessa ikä mene vatsa sekaisin.
Sen syvällisen kirjan voi lukea myös lentokoneessa tai rannalla loikoillessa. Seuraavana päivänä voi käydä vaikka patikoimassa vuorilla, sitä seuraavana kierrellä pienisssä kylissä.
Toki jos matkustelu ei kiinnosta ja asenne on kuin ap:lla, niin kannattaa pysyä kotona.
"stressaat matkajärjestelyistä, kuljet hiki päässä ympäriinsä katsomassa kiveä tai kirkkoa, syöt jotain epämääräistä ruokaa jonka jälkeen menee maha sekaisin, ja sitten palaat väsyneempänä takaisin kuin olit lähtiessä."
No eipä ole ikin tuollaisia harrastanut ulkomaanmatkoilla. Ei kiinnosta museot eikä kirkot, eikä juuri muutkaan nähtävyydet. Omatoimimatkalla olen aina niin ei tarvi minkään turistijoukon kanssa kuljeksia.
Vierailija kirjoitti:
En stressaa matkajärjestelyistä enkä kulje "hiki päässä ympäriinsä katsomassa kiveä". Matkoilla syömäni ruuatkin ovat usein parempia kuin Suomessa ikä mene vatsa sekaisin.
Sen syvällisen kirjan voi lukea myös lentokoneessa tai rannalla loikoillessa. Seuraavana päivänä voi käydä vaikka patikoimassa vuorilla, sitä seuraavana kierrellä pienisssä kylissä.
Toki jos matkustelu ei kiinnosta ja asenne on kuin ap:lla, niin kannattaa pysyä kotona.
Tämä.
Minulle matkojen sunnittelu on ollut puolet huvista aina, ei ikinä stressiä. Ei edes silloin kun se oli työtäni.
Rakastan nähdä ja kokea uusia asioita, vastapainona köllin tässä etelänkodin terassilla kuuntelemassa äänikirjaa ja tuijottelen sinistä taivasta lehvästön läpi tai uin tai teen puutarhatöitä kuten nyt aamulla. Sekin rentouttaa minua.
Iltapäivällä lähden tekemään 100km retken kahteen kohteeseen jotka kiinnostavat minua.
Olisin halunnut myös nähdä Steve McCurryn upean valokuvanäyttelyn mikä loppuu huomenna mutta matkaa sinne olisi yhteen suuntaan yli 100km joten en jaksa lähteä.
Ensiviikolla teen 2 pv junareissun kaveria katsomaan paikkaan jossa olen käynyt viimeksi vuonna 91.
"Sitten vielä kehutaan somessa miten "matka avarsi maailmankuvaa". Miten muka? Olet kolme päivää turistikohteessa ja istut puolet ajasta nenä puhelimessa tai jonotat jonnekin, missä muut suomalaiset on jo valmiiksi."
Tämä huvittaa minuakin. Millä tavalla tuo muka avartaa yhtään mitään? Älkää valehdelko itsellenne.
Riippuu vähän, minne menee ja mitä siellä tekee. Jos haluan rentoutua, niin viikko Kanarian lomaresortissa auringosta, lämmöstä ja virvokkeista nauttien on ihan hyvä vaihtoehto.
Useimmiten kuitenkin haluan nähdä ja kokea jotain uutta. Niinpä ulkomaanmatkat eivät varsinaisesti ole rentouttavia vaan elämyksellisiä. Kiertelen nähtävyyksiä, museoita jne. Niistä jää kokemuksia, joita on mukava muistella jälkeenpäinkin arjen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
"Sitten vielä kehutaan somessa miten "matka avarsi maailmankuvaa". Miten muka? Olet kolme päivää turistikohteessa ja istut puolet ajasta nenä puhelimessa tai jonotat jonnekin, missä muut suomalaiset on jo valmiiksi."
Tämä huvittaa minuakin. Millä tavalla tuo muka avartaa yhtään mitään? Älkää valehdelko itsellenne.
Se avartaa ihan tutkitustikin: https://www.ksml.fi/teemat/2561232
Rentouden normiarjessa tarpeeksi. Matkustan, koska kiinnostaa nähdä erilaisia paikkoja. Viime syksynä kiersin Uzbekistania ja Kirgisiaa. Oli mielenkiintoinen reissu eikä ollut muuten suomalaisia jonottamassa yhtään missään.
Nyt rentoudun sohvalla makoillen. Kissat kehrää jalkojen päällä ja mies laittaa ruokaa.
Suomi on se joka nyt on köyhä ja joka oikeasti tarvitsee rahojanne!
Matkaile kotimaassa ja pidät yllä työllisyyttä
Vierailija kirjoitti:
Suomi on se joka nyt on köyhä ja joka oikeasti tarvitsee rahojanne!
Matkaile kotimaassa ja pidät yllä työllisyyttä
Minä en ole vastuussa Suomen kansantaloudesta tai työllisyydestä. Työni puolesta matkustan jo kotimaassa aivan tarpeeksi. Jos olen käynyt vaikkapa Tampereella työni puolesta monta kertaa, niin miksi minä sinne vielä omallakin menisin? Olen nähnyt kaiken kiinnostavan jo muutenkin.
Riippuu kai miten matka on järjestetty ja ettei se ole pakkosuorittamista.
Mulle ne on pelkkää rentoutumista. En lähde turistisiin paikkoihin muutenkaan ja vuokraan asunnon usein jostain paikallisen asutuksen keskeltä Välimeren rannoilta tai talvella sitten Karibia/Malediivit/Seychellit joku pieni yksityisresortti. En varaa mitään retkiä, riittää puolison seura ja ihan vaan joku meren tuijotus, snorklailu, junareissu jonnekin lähikaupunkiin, välissä suihkut ja seksiä ja huoneen parvekkeella kirjan lukemista meren kohinaa kuunnellen viinilasi kädessä. Mun työ ja arki on aika raskasta (myös matkustusta työn puolelta) ja kolmen lapsen vuotoviikkovanhemmuus että todellakin tarviin arjesta irtautumista.
N45
Ei tarvitse tehdä itse ruokaa, siivota. Aikataulun voi järjestää kuten haluaa. Pois lukien lennot yms. Maiseman vaihdos auttaa pääsemään pois arkirutiineista. Jyväskylästä matkustaminen Ouluun ei ole sama kuin matkustaminen Jyväskylästä Rodokselle. Kulttuuri ja maisemat ovat täysin erilaisia.
Ei ole varaa matkustaa mihinkään vaikka haluaisi.
En halua tuhlata elämästäni enää minuuttiakaan saati tunteja jossain helevatan terminaaleissa, lentokoneissa, junissa, laivoissa istua kököttäen. Mieluummin jään kotiin. Jos teleporttaamalla pääsisin jonnekin kivaan kohteeseen puoli tai täysihoitoon niin lähtisin.
Vierailija kirjoitti:
"Sitten vielä kehutaan somessa miten "matka avarsi maailmankuvaa". Miten muka? Olet kolme päivää turistikohteessa ja istut puolet ajasta nenä puhelimessa tai jonotat jonnekin, missä muut suomalaiset on jo valmiiksi."
Tämä huvittaa minuakin. Millä tavalla tuo muka avartaa yhtään mitään? Älkää valehdelko itsellenne.
Riippuu varmaan siitä millaisia matkoja teette ja minne. Voin uskoa, että jos ohjelmassa on puhelimen tuijotusta ja jonotusta suomalaisten kanssa ja se "perinteinen suomalaisten turistikohde", jossa olennaista on aurinko ja halpa alkoholi, se ei kauheasti avarra.
Muunkinlaisia matkoja voi tehdä. Esimerkiksi Loiren laaksossa voi tutustua historiaan, kävellä itse samoissa linnojen huoneissa kuin kuninkaat ja kuningattaret aikoinaan, nauttia ympäristön ja rakennusten kauneudesta, taiteesta, laadukkaasta ruuasta, jutella paikallisten kanssa jotka selvästi ovat ylpeitä seudusta jne. Ei jonoja, ei juoppoja, ei kännykän tuijotusta. Tai voit mennä Roomaan ja ihmetellä yli kaksi tuhatta vuotta sitten rakennettuja rakennuksia (esimerkiksi Pantheon) ja mykistäviä raunioita (esimerkiksi Forum Romanum). Jos olet valmistautunut matkaan huolellisesti ja ostanut hyvissä ajoin (eli kuukausia ennen) liput, aikaa jonoissa ei montaa minuuttia mene varsinkaan sesongin ulkopuolella. Voit vain nauttia työsi tuloksista. Kännykän sijaan voit tuijottaa sitä, mitä ihmiset ovat saaneet aikaan tuhansia vuosia sitten. Jonkinlainen avartuminen on peräti todennäköistä. Valintoja, valintoja.
En minäkään ymmärrä. Tosin sähkö on halvempi siellä kun täälä. Ei kyl nuo älypuhelinten akut kestä enää mitää. Jos vertaa johonki vanhaan Nokia puhelin. Akku kesti päiviä. Ny muutama tunti.
No ei edes varaa matkustaa nykyään paljo mihkää..