Jutellaanpa Koskenkorvasta
Suomalaisen kirjallisuuden seuran mukaan Kossusta ja sen puutteesta on väännetty vitsejä, kaskuja ja anekdootteja vuosikymmenten ajan siinä määrin, että Koskenkorva-teemaa voi pitää omana alkoholihuumorin alalajina. Onpa Koskenkorvaa myönnetty myös kirjallisuuspalkintona, eräänlaisena varjo-Finlandiana 1990-1999. Koskenkorvan suosijoita ovat olleet presidentti Kekkonen, Olavi Virta, Matti Pellonpää ja lukuisat muut taiteilijat ja merkkihenkilöt. Koskenkorvalla on kruunattu ja kuitattu, surtu ja rakastettu, lääkitty ja nautittu. Sen hintaa on pidetty yhtenä kansantalouden mittareista kuten vaikkapa kahvipaketin tai bensiinilitran. Sillä on käyty paljon kahdenkeskistä kauppaa ja se lienee epävirallisesti edelleen maamme suosituimpia lahjuksia ja valuutan ulkopuolisia maksutapoja. Koskenkorvalle on myönnetty myös Hyvää Suomesta -merkki, eli ns. joutsenmerkki.
Koskenkorvan perinteikäs etiketti kuvaa pohjanmaalaista peltomaisemaa latoineen. Sen suunnitteli 1950-luvulla graafikko Lasse Linnanmäki. Grafiikka oli käytössä vuoteen 1962, jolloin otettiin käyttöön nyt ikoninen Tapio Wirkkalan suunnittelema puolen litran pullo. Uudistuksen myötä myös Koskenkorvan etiketti vaihtui modernimpaan, niin ikään Wirkkalan suunnittelemaan viivagrafiikkaan, joka sai kansan suussa naisen alakarvoitusta kuvaavan lempinimen hässäkkä. Alkuperäinen 11 ladon kuva palasi etiketteihin vuonna 1993.
Kommentit (4)
Suuren suosion vuoksi Alko tuo markkinoille alkoholittoman version, jossa kuitenkin maku on tallella
Kossu on aika karvaan makuista viinaa.
Toki sen maku on erottamaton osa sitä.
Ei tule ostettua, kun juoman maustakin pitäisi nauttia.
Kenen luvalla kopioit tuon tekstin?