Lue keskustelun säännöt.
Mikäli sinulla on geenivirhe jossa suuri riski saada vaikea vammainen lapsi. Niin mihin ratkaisuun päättyisit?
07.05.2025 |
Jos sinulla olisi tai on geenivirhe kehossa niin tekisitkö siitä huolimatta lapsen kun tiedetään, että geenivirheestä seuraa vaikea vammaisuus. Miten toimisit tässä tapauksessa?
Kommentit (38)
Ei saa olla itsekäs. Piuhat poikki, mitäs muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttava on tehnyt pari lasta tämmöiseen tilanteeseen, 1keskeytys on geenivirheen takia eli hänen tapauksessa voidaan selvittää jo raskaana kantaako vauva tätä sairautta. Rankkaa on toki.
Geenivirheelliset alkiot voidaan nykypäivänä seuloa jo ennen raskautta. Hyvillä mielin voi tehdä lapsia.
Kun on läheltä seurannut millaista elämä on yllärinä vammaisena syntyneen lapsen kanssa niin en pysty ymmärtämään, että joku haluaisi tieten tahtoen tuohon tilanteeseen. Saati että voisi omalle jälkeläiselleen antaa tuollaisen kohtalon ihan vaan siksi, koska minä haluan.
Ei se lapsen elämä ole oikeasti ihan elämisen arvoista kun on vankina vartalossaan joka ei toimi ja ajatuskin kulkee kovin heikosti.
Tekisin. Mutta tekisin tietoisena, että keskeytys on ainoa mahdollisuus jos testeissä todetaan vaikea vamma / kehitysvamma.
Tiedän, että tylyä, mutta kun lääketiede kerran sen mahdollistaa, niin hyödyntäisin sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi yhtään punavihersokeaa ei Suomessa syntyisi, jos ihmiset ottaisivat selvää asioista, eivätkä synnyttäisi niitä oireettomia kantajia ihan huvin vuoksi, vaan käyttäisivät geenitestejä avukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään tekisi lasta tuollaisessa tilanteessa. Eihän siinä olisi mitään mieltä. En tekisi silloinkaan, jos minulla tai puolisolla tai jommankumman lähisuvussa olisi jokin herkästi periytuvä sairaus. Elämä on oikein hyvää ilman lapsiakin, mutta hiton raskasta vaikeasti vammaisen vanhempana, puhumattakaan sen vammaisen/sairaan henkilön elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Geenivirheelliset alkiot voidaan nykypäivänä seuloa jo ennen raskautta. Hyvillä mielin voi tehdä lapsia.
Voiko se geenivirhe silti periytyä siihen lapseen, vaikka hän ei itse olikaan sairas? Koska onhan se geeni periytynyt siihen vanhempaankin, vaikka hän on itse terve, ja sitä tuskin voidaan seuloa, ettei tuo lapsi kanna sitä geeniä???
Kyllä minä unohtaisin lapsenteon, enkä levittäisi viallisia geenejäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi yhtään punavihersokeaa ei Suomessa syntyisi, jos ihmiset ottaisivat selvää asioista, eivätkä synnyttäisi niitä oireettomia kantajia ihan huvin vuoksi, vaan käyttäisivät geenitestejä avukseen.
Tuo nyt ei ole mikään ongelma, siis tuo punavihreäsokeus :D Sen takia en kyllä jättäisi lasta tekemättä. Mutta jos puhutaan oikeista kehitysvammoista niin silloin en lasta tekisi, vaikka se voitaisiin jo raskausaikana todeta. Olis kamala lopettaa se lapsi kohtuun. Mielummin kokonaan ilman lasta.
Kannan erästä mitokondriosairauteen mahdollisesti johtavaa geenivirhettä, lapsi voi saada minusta 0-100 prosenttia tätä virheellistä mitokondriota, itsellä mitokondrioista noin puolet huonoja. Olen silti tehnyt kolme lasta sillä puhjetessaan ei vaikuta älyyn tai elinajanodotukseen tai edes lihaksistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenivirheelliset alkiot voidaan nykypäivänä seuloa jo ennen raskautta. Hyvillä mielin voi tehdä lapsia.
Voiko se geenivirhe silti periytyä siihen lapseen, vaikka hän ei itse olikaan sairas? Koska onhan se geeni periytynyt siihen vanhempaankin, vaikka hän on itse terve, ja sitä tuskin voidaan seuloa, ettei tuo lapsi kanna sitä geeniä???
Kyllä minä unohtaisin lapsenteon, enkä levittäisi viallisia geenejäni.
Et ole sitten ainakaan lukiota käynyt? Jos geenivirhe on tunnistettu ja tiedetään mihin geeniin se liittyy, se voidaan testata alkiosta tai sikiöstä. Aina sairaus ei ilmene, esim. x-kromosomissa periytyvä sairaus, jos xx -nainen on perinyt terveen x:n ja sairaan x:n niin värisokeus ei ilmene, kun taas miehellä xy se ilmenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi yhtään punavihersokeaa ei Suomessa syntyisi, jos ihmiset ottaisivat selvää asioista, eivätkä synnyttäisi niitä oireettomia kantajia ihan huvin vuoksi, vaan käyttäisivät geenitestejä avukseen.
Tuo nyt ei ole mikään ongelma, siis tuo punavihreäsokeus :D Sen takia en kyllä jättäisi lasta tekemättä. Mutta jos puhutaan oikeista kehitysvammoista niin silloin en lasta tekisi, vaikka se voitaisiin jo raskausaikana todeta. Olis kamala lopettaa se lapsi kohtuun. Mielummin kokonaan ilman lasta.
Jos et itse tiedä, että suvussasi on perinnöllinen sairaus niin ei niitä testakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin fiksu ja jättäisin lisääntymättä
Ei tietenkään lasta. Voi tehdä uraa ja nauttia elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Geenivirheelliset alkiot voidaan nykypäivänä seuloa jo ennen raskautta. Hyvillä mielin voi tehdä lapsia.
Virhe pitää olla tiedossa.
Normaalissa seulonnassa suurin osa kehitysvammoista jää löytymättä.
Jos haluaisin kovasti lapsia, alkioiden testaus. Jos terveitä alkioita ei olisi, lahjasolut. Omalla kohdallani olisin ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenivirheelliset alkiot voidaan nykypäivänä seuloa jo ennen raskautta. Hyvillä mielin voi tehdä lapsia.
Virhe pitää olla tiedossa.
Normaalissa seulonnassa suurin osa kehitysvammoista jää löytymättä.
Aloituksessa nimenomaan oli kyse tilanteesta, jossa geenivirhe on tiedossa. Alkioiden seulonta on tällöin mahdollista ellei kyseessä ole 100% todennäköisyys saada geenivirhe eli, että virhe on kaikissa alkioissa. En tiedä salliiko Suomen lainsäädäntö geenimuokkausta, luultavasti ei, mutta periaatteessa olisi mahdollista myös poistaa virhe alkiosta.
Eri
Teimme lyhyessä ajassa 4 lasta, kaikki syntyivät ns. terveinä.
Sitten kahden lapsen kehityksessä alkoi olla viivettä, lopulta he saivat kehitysvammadiagnoosin toinen keskivaikea, toinen syvä.
Samaan aikaan ehkäisy petti ja ja meille oli viides tulossa.
Konsultoimme perinnöllisyyslääkäriä, mutta hänen vastauksensa oli melko lailla "ei-juu-vaarinhousut".
"Ehkä 20% mahdollisuus, että lapsella on jotain autismin oireita. Se, onko se lievää aspergerpiirteisyyttä vai vaikea kehitysvamma, on mahdoton sanoa..."
Tässä vaiheessa raskaus oli niin pitkällä, että abortti olisi ollut brutaali toimi, johon erityisluvsn olisi toki saanut.
No, nuorimmainen on nyt 17-vuotias ja opiskelee ammattiin. Asperger hänellä diagnosoitiin 13-vuotiaana, mutta ei se hänen elämäänsä suuresti ole haitannut.
Millään geenitestillä asiaa ei olisi voinut selvittää, perinnöllisyyslääkärin riskiarvio tuli vasta perheen historian kautta.
Tekisin lapsen lahjasoluilla tai sitten en tekisi ollenkaan. Ei kai kukaan halua tuollaista tuskaa tahallaan aiheuttaa.