Olen haaveillut vuosikausia omasta pienestä talosta, mutta en pysty hankkimaan sellaista!
Koska en ole koskaan saanut vakituista ja kokoaikaista työpaikkaa. Tälläkin hetkellä olen taas työttömänä ja kaikki rahat palaa asumiskuluihin eikä mitään jää säästöön. Tasan ei käy onnenlahjat.
Kommentit (11)
Ei työssäkäyvälläkään ole välttämättä vara, riippuu mistä ja millaisen.
Muutama vaihtoehto:
- mummonmökki syrjästä, jos osaat remontoida.
- kesämökki, joka on/saa tehtyä talviasuttavan
- parisuhde, jossa jaatte saman haaveen ja lainan
Ainakin sinulla on tavoite mihin pyrkiä.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, ei mene tasan nallekarkit. Hesarissa oli juttua keskiaasialaisesta naisesta, joka teki paria työtä elättääkseen lapsensa, ja lisäksi vuokrasi kohtunsa suomalaiselle parille saadakseen perheelle oman talon.
Ajattele, että taloista on paljon harmia ja niiden ylläpitoon menee tuhottomasti rahaa. Hanki puutarhapalsta kotikaupungissasi tai liity johonkin yhdistykseen, jolla on hallussaan kiinteistö, niin pääset tekemään talkootöitä.
En ole kovin kiinnostunut puutarhatöistä. Haluaisin vaan asua sellaisessa asunnossa, jossa ei tarvitse herätä joka aamu naapureiden kolisteluun tai vauvan itkuun.
Ap
Minulla on ollut oma pieni talo. Loputon työmaa. Kaikki rahat meni sen ylläpitoon.
Never again.
Vierailija kirjoitti:
Ei työssäkäyvälläkään ole välttämättä vara, riippuu mistä ja millaisen.
Muutama vaihtoehto:
- mummonmökki syrjästä, jos osaat remontoida.
- kesämökki, joka on/saa tehtyä talviasuttavan
- parisuhde, jossa jaatte saman haaveen ja lainan
Ainakin sinulla on tavoite mihin pyrkiä.
Eipä niitä mökkejäkään saa ilman lainaa tai säästöjä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, ei mene tasan nallekarkit. Hesarissa oli juttua keskiaasialaisesta naisesta, joka teki paria työtä elättääkseen lapsensa, ja lisäksi vuokrasi kohtunsa suomalaiselle parille saadakseen perheelle oman talon.
Ajattele, että taloista on paljon harmia ja niiden ylläpitoon menee tuhottomasti rahaa. Hanki puutarhapalsta kotikaupungissasi tai liity johonkin yhdistykseen, jolla on hallussaan kiinteistö, niin pääset tekemään talkootöitä.
En ole kovin kiinnostunut puutarhatöistä. Haluaisin vaan asua sellaisessa asunnossa, jossa ei tarvitse herätä joka aamu naapureiden kolisteluun tai vauvan itkuun.
Ap
Eli periaatteessa sulle riittäisi mikä vaan asumismuoto, missä on riittävä äänieristys.
Itsellä oli sama, mutta se kaatui siihen että täällä päin kaikista paitsi täysin asumiskelvottomista pyydetään vähintään >200k. En kuitenkaan ihan niiiiin paljoa halua taloasumista, että maksaisin nelinkertaisen ylihinnan puoli vuosisataa vanhasta remonttikohteesta.
Moni on silti valmis maksamaan lähes mitä tahansa, kun kerran kauppa käy ja satoja tuhansia maksavat valesokkeliset homepommit on kuumaa valuuttaa. Mutta eipä se ole tyhmä joka pyytää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, ei mene tasan nallekarkit. Hesarissa oli juttua keskiaasialaisesta naisesta, joka teki paria työtä elättääkseen lapsensa, ja lisäksi vuokrasi kohtunsa suomalaiselle parille saadakseen perheelle oman talon.
Ajattele, että taloista on paljon harmia ja niiden ylläpitoon menee tuhottomasti rahaa. Hanki puutarhapalsta kotikaupungissasi tai liity johonkin yhdistykseen, jolla on hallussaan kiinteistö, niin pääset tekemään talkootöitä.
En ole kovin kiinnostunut puutarhatöistä. Haluaisin vaan asua sellaisessa asunnossa, jossa ei tarvitse herätä joka aamu naapureiden kolisteluun tai vauvan itkuun.
Ap
Eli periaatteessa sulle riittäisi mikä vaan asumismuoto, missä on riittävä äänieristys.
Ei nyt ihan. Haluaisin juoda myös aamukahvit pihaportailla ilman, että näen muita ihmisiä.
Ap
Muutat maalle ja vuokraat jonkun pikkuisen talon. Mä olen asunut nyt 4 vuotta maalla, just pienessä mummon mökissä, eikä todellakaan ole mikään työmaa, jos tyytyy siihen mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli sama, mutta se kaatui siihen että täällä päin kaikista paitsi täysin asumiskelvottomista pyydetään vähintään >200k. En kuitenkaan ihan niiiiin paljoa halua taloasumista, että maksaisin nelinkertaisen ylihinnan puoli vuosisataa vanhasta remonttikohteesta.
Moni on silti valmis maksamaan lähes mitä tahansa, kun kerran kauppa käy ja satoja tuhansia maksavat valesokkeliset homepommit on kuumaa valuuttaa. Mutta eipä se ole tyhmä joka pyytää...
Lisätään nyt vielä ratkaisuni, eli asustelen nykyään syrjäisen rivitalon päätykämpässä. Vuokralla vielä, mutta kaupat tulee tänä vuonna. Naapurit hiirenhiljaisia eläkeläisiä ja tämä pääty täällä pussinperällä niin ei muut ramppaa ikkunan alla.
Se kiva pieni talo on todellisuudessa työleiri ja rahareikä. Voin kokemuksesta sanoa että ne haaveet ja unelmat karisevat nopeasti sitten jos sen talon joskus hankit.
Näinhän se on, ei mene tasan nallekarkit. Hesarissa oli juttua keskiaasialaisesta naisesta, joka teki paria työtä elättääkseen lapsensa, ja lisäksi vuokrasi kohtunsa suomalaiselle parille saadakseen perheelle oman talon.
Ajattele, että taloista on paljon harmia ja niiden ylläpitoon menee tuhottomasti rahaa. Hanki puutarhapalsta kotikaupungissasi tai liity johonkin yhdistykseen, jolla on hallussaan kiinteistö, niin pääset tekemään talkootöitä.