Koululainen ei osaa leikkiä tai olla yksin

Meillä on tokaluokkalainen lapsi, joka ei ole oikein ikinä osannut leikkiä yksin. Tähän on varmasti vaikuttanut se, että lapsen äiti on aivan jatkuvasti hänen kanssaan. Esim. ollut aina lapsen kanssaan lattialla ja vaikka ei olisi leikkinyt hänen kanssaan, niin istunut ja selannut puhelintaan ja ollut osittain läsnä. Olen monesti puhunut asiasta vuosien varrella, mutta asia ei ole muuttunut vaan muuttanut muotoaan. Lapsi ei edelleenkään leiki ollenkaan yksin, vaan on kauhean levoton jos ei voi katsoa telkkaria ja koko ajan ripustautuu minuun tai äitiin ja yrittää saada huomiota.

Mitä tässä enää voi tehdä, kun puhuminen ei tunnu auttavan? Olen itse odottanut jo pitkään, että lapsen kasvaessa tämä viihtyisi enemmän yksin ja kotona olisi rauhaa esim. lukea työpäivän jälkeen, eikä sitä aina tarvitsisi odottaa lapsen nukkumaan menoon asti.