Järjestetäänkö teidän kouluissa 9. luokkalaisille valtakunnallisia kokeita

Kaikissa yläkouluissa ei järjestetä valtakunnallisia kokeita ollenkaan.

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Ei kai tuollaisiin valtakunnallisiin kokeisiin tarvitse sen kummemmin valmistautua. Kokeita muiden joukossa. Käsittääkseni niistä saadaan tilastotietoa, joka voi sitten jossakin vaiheessa vaikuttaa opetuspoliittisiin päätöksiin. 

Opettajat voivat itse päättää, onko heidän aineessa tuota koetta. Mutta 9. luokkalaisilla tulee tosi rankkaa, jos koko ajan kokeita, esitelmiä ja muita kirjallisis töitä. Jos sitten lisänä on vielä valtakunnallisia kokeita. Kuka oppilas jaksaa lähes joka päivä kokeita ja milloin noihin valmistautuu.

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Mistäs tällainen tiedonmuru?

Vierailija kirjoitti:

Opettajat voivat itse päättää, onko heidän aineessa tuota koetta. Mutta 9. luokkalaisilla tulee tosi rankkaa, jos koko ajan kokeita, esitelmiä ja muita kirjallisis töitä. Jos sitten lisänä on vielä valtakunnallisia kokeita. Kuka oppilas jaksaa lähes joka päivä kokeita ja milloin noihin valmistautuu.

Suomalaisilla nuorilla on kansainvälisesti katsoen varsin lyhyet koulupäivät ja vähän läksyjä. Mikä noita väsyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Helsingistä löytyy peruskoulun yläasteita, joissa päättötodistuksen 8:n keskiarvon oppilas olisi jossain maakunnassa saanut ysin kerkiarvon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Helsingistä löytyy peruskoulun yläasteita, joissa päättötodistuksen 8:n keskiarvon oppilas olisi jossain maakunnassa saanut ysin kerkiarvon!

Erikoinen väite. Pisa-tutkimuksen mukaan Helsingissä kokonaisuutena on parempi osaaminen kuin maakunnissa. Olisiko sinulla jotain lähdettä?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tuollaisiin valtakunnallisiin kokeisiin tarvitse sen kummemmin valmistautua. Kokeita muiden joukossa. Käsittääkseni niistä saadaan tilastotietoa, joka voi sitten jossakin vaiheessa vaikuttaa opetuspoliittisiin päätöksiin. 

Meidän lasten koulussa jotkut valtakunnalliset kokeet vaikuttaa numeroon. Vaikka mitään kertausta ei ole ollut. Noista yleensä siksi tuleekin huonoja numeroita. Kuten aina, jos menee kokeisiin valmistautumatta. Mutta noissa varmasn on koko yläkoulun oppimäärä. Kuitenkin kokeet tosi lyhyitä. Voi olla mitä vaan. Tosiaan huolella pitäisi kerrata oppimäärät kuten ylioppiladkirjoituksiin, jos numeroin vaikuttavat. Joku opettaja sitten ylimielisesti sanonut, että kolme vuotta tehty näitä asioita. Helppo sanoa, kun lukion käynyt ja ainetta opiskellut yliopistossa 6 vuotta. Peruskoulussa nuorilla on lähemmäs 20 ainetta arvioitavana. He ovat vasta 15-16v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tuollaisiin valtakunnallisiin kokeisiin tarvitse sen kummemmin valmistautua. Kokeita muiden joukossa. Käsittääkseni niistä saadaan tilastotietoa, joka voi sitten jossakin vaiheessa vaikuttaa opetuspoliittisiin päätöksiin. 

Meidän lasten koulussa jotkut valtakunnalliset kokeet vaikuttaa numeroon. Vaikka mitään kertausta ei ole ollut. Noista yleensä siksi tuleekin huonoja numeroita. Kuten aina, jos menee kokeisiin valmistautumatta. Mutta noissa varmasn on koko yläkoulun oppimäärä. Kuitenkin kokeet tosi lyhyitä. Voi olla mitä vaan. Tosiaan huolella pitäisi kerrata oppimäärät kuten ylioppiladkirjoituksiin, jos numeroin vaikuttavat. Joku opettaja sitten ylimielisesti sanonut, että kolme vuotta tehty näitä asioita. Helppo sanoa, kun lukion käynyt ja ainetta opiskellut yliopistossa 6 vuotta. Peruskoulussa nuorilla on lähemmäs 20 ainetta arvioitavana. He ovat vasta 15-16v.&nbs

Käsittääkseni noissa tutkitaan peruskoulun osaamista kokonaisuudessaan. Jos valtakunnallisista tulee huonoja numeroita, kertoo se enemmänkin siitä, että luokka tekee helppoja kokeita noin ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Helsingistä löytyy peruskoulun yläasteita, joissa päättötodistuksen 8:n keskiarvon oppilas olisi jossain maakunnassa saanut ysin kerkiarvon!

Erikoinen väite. Pisa-tutkimuksen mukaan Helsingissä kokonaisuutena on parempi osaaminen kuin maakunnissa. Olisiko sinulla jotain lähdettä?

On ehdottomasti parempi osaaminen, mutta se ei näy numeroissa samalla tavalla. Yläasteen todistuksen numerossa koulujen välillä voi olla jopa 1-2 numeron heitto samalla osaamistasolla. Ja hankalin on saada hyviä numeroita nimenomaan sellaisessa ns. eliittikoulussa, jossa kaikki ovat hyviä. Helsingissä tällaisia yläasteita on.

https://yle.fi/a/3-9619492

https://yle.fi/a/3-10004847

Toisella tavalla katsottuna, jos haluat ylästeen päättötodistukseen mahdollisimman hyvät numerot, mene kouluun jossa on huonoin opiskelija-aines!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Helsingistä löytyy peruskoulun yläasteita, joissa päättötodistuksen 8:n keskiarvon oppilas olisi jossain maakunnassa saanut ysin kerkiarvon!

Erikoinen väite. Pisa-tutkimuksen mukaan Helsingissä kokonaisuutena on parempi osaaminen kuin maakunnissa. Olisiko sinulla jotain lähdettä?

On ehdottomasti parempi osaaminen, mutta se ei näy numeroissa samalla tavalla. Yläasteen todistuksen numerossa koulujen välillä voi olla jopa 1-2 numeron heitto samalla osaamistasolla. Ja hankalin on saada hyviä numeroita nimenomaan sellaisessa ns. eliittikoulussa, jossa kaikki ovat hyviä. Helsingissä tällais

Tuossa tutkimuksessa oli mukana metropolialueen nuoria. Minä kyselin lähdettä väitteelle, jonka mukaan Ruovedellä saisi samalla osaamisella huonompia numeroita, tai jossain salaperäisessä maakunnassa parempia.

Jos valtakunnalisia kokeita ei ole kaikissa peruskouluissa, niin ei kai ne vaikuta esim lukioon haettaessa? Koska samaan lukioonhan voi hakea henkilö joka on tehnyt valtakunnallisen kokeen ja selleinen joka sitä ei ole tehnyt. Eli onko noi valtakunnalliset kokeet vaan jotain sellaista mitä opetusministeri seuraa, se millainen osaamisen taso joissakin peruskouluissa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Mistäs tällainen tiedonmuru?

OPH:sta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat voivat itse päättää, onko heidän aineessa tuota koetta. Mutta 9. luokkalaisilla tulee tosi rankkaa, jos koko ajan kokeita, esitelmiä ja muita kirjallisis töitä. Jos sitten lisänä on vielä valtakunnallisia kokeita. Kuka oppilas jaksaa lähes joka päivä kokeita ja milloin noihin valmistautuu.

Suomalaisilla nuorilla on kansainvälisesti katsoen varsin lyhyet koulupäivät ja vähän läksyjä. Mikä noita väsyttää?

Jatkuva testaaminen, arviointi ym. Mitä ei omana aikana ollut ollenkaan. Koe tai pari lukuvuodessa, ehkä joku pienempi testi. Siinä se. Nykyään on jatkuva näyttö. Kaikkea arvioidaan. On kokeita, on valtakunnallisia kokeita, on portfoliota, pitkiä esitelmiä, ryhmätöitä jne. Lapsella niitä oli viime vuonna huhtikuussa varmaan joka päivä joku juttu. Kaikki arvioidaan. Jos haluaa 9-10, niin on tekemistä. Mahdollisesti vielä pääsykokeet lukioon. Aineita on noin 20 peruskoulussa.  Kaikki on todistuksessa samanarvoisia, kun hakee lukioon tai amikseen. Lukioon tosin vaikuttaa vain lukuaineiden keskiarvo. Lisäksi moni haluaisi harrastaa ja osa käy töissäkin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Australiassa ei ole juuri mitään kokeita ym arviointia koko ajan.

 

Lukiossa täytyy kirjoittaa noin 5-6 ainetta riippuen mihin on hakemassa lukion jälkeen. Riittää, kun näihin keskittyy. Muista aineista riittää huonotkin arvosanat, sillä lukion kurssitodistuksella ei ainakaan yliopistoihin ja korkeakouluihin haeta. Vain ylioppilastutkinnon arvosanat merkitsee. Ja noihin kokeisiin aletaan valmistautua jo lukion eka luokalta lähtien. 

Vierailija kirjoitti:

Jos valtakunnalisia kokeita ei ole kaikissa peruskouluissa, niin ei kai ne vaikuta esim lukioon haettaessa? Koska samaan lukioonhan voi hakea henkilö joka on tehnyt valtakunnallisen kokeen ja selleinen joka sitä ei ole tehnyt. Eli onko noi valtakunnalliset kokeet vaan jotain sellaista mitä opetusministeri seuraa, se millainen osaamisen taso joissakin peruskouluissa on.

Tämähän tässä juuri onkin ongelmana. Ja paljon lehdissä puhuttu. Oppilaat ovat monin muinkin tavoin eri asemassa. Jos on kovatasoinen luokka, on vaikeampi saada hyviä numeroita. Huonoissa kouluissa ja luokilla keskinkertainenkin on kympin oppilas, kun pidetään helppoja kokeita jne. 

Käsittääkseni noissa tutkitaan peruskoulun osaamista kokonaisuudessaan. Jos valtakunnallisista tulee huonoja numeroita, kertoo se enemmänkin siitä, että luokka tekee helppoja kokeita noin ylipäätään

 

Enemmänkin kertauksen puutetta. Kunnolla kertaamalla yläkoulun oppimäärä, tulokset nousisivat numeroilla. Vaikka asiat olisi opiskeltu hyvin, ei niitä hetken kuluttua muista, jos ei kertaa. Esimerkiksi kielissä sanoja, kielioppia jne. Lukiossa valmistaudutaan kunnolla kirjoituksiin. Ensimmäisestä luokasta lähtien. Ja kirjoitetaan vasn muutama aine. Ja vain tutkintotodistuksen arvosanoilla on väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosaaressa peruskoulun päättötodstuksen keskiarvo 9,0 on Ruovedellä verrattavissa osaamiseen, josta saa keskiarvoksi 6,6. Että se siitä ideologiasta.

Mistäs tällainen tiedonmuru?

OPH:sta

Linkki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat voivat itse päättää, onko heidän aineessa tuota koetta. Mutta 9. luokkalaisilla tulee tosi rankkaa, jos koko ajan kokeita, esitelmiä ja muita kirjallisis töitä. Jos sitten lisänä on vielä valtakunnallisia kokeita. Kuka oppilas jaksaa lähes joka päivä kokeita ja milloin noihin valmistautuu.

Suomalaisilla nuorilla on kansainvälisesti katsoen varsin lyhyet koulupäivät ja vähän läksyjä. Mikä noita väsyttää?

Jatkuva testaaminen, arviointi ym. Mitä ei omana aikana ollut ollenkaan. Koe tai pari lukuvuodessa, ehkä joku pienempi testi. Siinä se. Nykyään on jatkuva näyttö. Kaikkea arvioidaan. On kokeita, on valtakunnallisia kokeita, on portfoliota, pitkiä esitelmiä, ryhmätöitä jne. Lapsella niitä oli viime vuonna huhtikuussa varmaan joka päivä joku juttu. Kaikki arvioidaan. Jos haluaa 9-10, n

Kyllä jo mun aikaani 30 vuotta sitten oli yläkoulussa kielistä jatkuvasti pistokkaita ja sanakokeita, eri sineissa esitelmiä ja ryhmätöitä, äikässä kotiaineita ja tietty määrä luettavia kirjoja tehtävineen, kuviksessa portfolio. Tuntiaktiivisuus tietenkin. En tiedä, alettiinko ylppäreihin valmistautua missä vaiheessa, mutta jostain syystä osattiin niissä selvästi paremmin kuin nykynuoret.

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni noissa tutkitaan peruskoulun osaamista kokonaisuudessaan. Jos valtakunnallisista tulee huonoja numeroita, kertoo se enemmänkin siitä, että luokka tekee helppoja kokeita noin ylipäätään

 

Enemmänkin kertauksen puutetta. Kunnolla kertaamalla yläkoulun oppimäärä, tulokset nousisivat numeroilla. Vaikka asiat olisi opiskeltu hyvin, ei niitä hetken kuluttua muista, jos ei kertaa. Esimerkiksi kielissä sanoja, kielioppia jne. Lukiossa valmistaudutaan kunnolla kirjoituksiin. Ensimmäisestä luokasta lähtien. Ja kirjoitetaan vasn muutama aine. Ja vain tutkintotodistuksen arvosanoilla on väliä.

Edelleenkin: mitä väliä sillä on, jos valtakunnallisesta kokeesta ei tule niin kovin hyvää numeroa? Eikö sen voisi ottaa kokemuksena, kertoohan se, mitä koulusta on jäänyt käteen. Varmasti joka koulussa kerrataan asioita niin paljon kuin tuntien puitteissa on mahdollista. Kerratkaa kotona lisää, jos asia tuntuu tärkeältä.