Ikävimmät lapset 3-lapsisessa perheessä,

on itsekkään ainokaisen ylpeä äiti olisit tehnyt muksuja enemmän kuin yksi tai kaksi niin ei tarvisi kadehtia sitä kun muilla on kotona kavereita ja he kasvaa sosiaalisiksi ja toiset huomioon ottaviksi luonnostaan.

Tutkimusten mukaan ainoat lapset ovat sosiaalisempia ja ottavat toiset huomioon paremmin kuin ne joilla on sisaruksia. Suurperheissä kasvaneet ovat itsekkäitä, he eivät osaa ottaa toisia huomioon.

On myös paljon perheitä, joissa lapsia kohdellaan tasapuolisesti ja -arvoisesti. Olet varmaan vieraillut vain kuvailemissasi perheissä kun noin kirjoitat.

kaikki ovat kai jonkin mittapuun mukaan villejä :)jos meille vielä tulis tyttö, niin tuliskohan hänestä pissis

olisi samaa sukupuolta kuin kaksi ekaa? Se kolmas olisi edelleen se erikoisuus :)

ihan prinsessa =)



Todella hemmottelen poikien jälkeen, mutta mitäs väliä omanipa on

on ensin kaksi tyttöä ja sitten poika. Pojat ovat melkoisen ylikierroksilla, kiusaavat siskojaan ja isät etenkin ihailevat tuota poikamaista käytöstä.



Jos on kaksi poikaa ja siten tulee tyttö, ovat nuo tytöt enemmän prinsessoja kuin vaikkapa verrattuna perheisiin, joissa kaikki lapset ovat tyttöjä.



Ehkäpä ihan luonnollista, kun noin on.

ihan prinsessa =)

Todella hemmottelen poikien jälkeen, mutta mitäs väliä omanipa on

näyttää olevan tasaisesti niin ainokaisia, 2, 3, ja vielä useammankin lapsen perheessä, mitä vähän on enemmän elämää nähnyt.

Ikävimmät lapset on ainokaiet tai lapset joilla pitkä ikäero ja ovat tottuneet saamaan kaiken huomion ja ajan. Ei se ole ideaali tilanne, että lapsi luulee maailman pyörivän ympärillään. Ei se lapsen syy ole mutta niin se vain menee, koska vanhemmat on heti täyttämässä pyynnöt ja vaatimukset, ihailevat yli kaiken ja asettavat suuria odotuksia. Ei sellaisessa ilmapiirissä voi kasvaa sellaiseksi kuin yhteiskunta olettaa. Ihminen on laumaeläin ja ollut aina, kasvanut osana suurta yhteisöä. Yksin kasvaminen ei anna tähän valmiuksia ja yksin kasvanyut on useimmiten sietämättömän itsekeskeinen ja tottumaton ottamaan muiden ajatuksia huomioon. Vanhemmat ei tätä näe kaikessa ihailussaan, mutta muilla menee hermo tällaisten lasten kanssa. Sääli koska eihän se ole lapsen syy. Hän kasvaa sellaiseksi mihin kasvuympäristö ohjaa.

meillä kun nimenomaan kolmonen on se jota kaikki ihanaksi kutsuvat. On sosiaalinen, empaattinen ja kaikkien kaveri.

on itsekkään ainokaisen ylpeä äiti



olisit tehnyt muksuja enemmän kuin yksi tai kaksi niin ei tarvisi kadehtia sitä kun muilla on kotona kavereita ja he kasvaa sosiaalisiksi ja toiset huomioon ottaviksi luonnostaan.

Kaksi ihanaa poikaa ja ihana kuopustyttö. Pojat eivät ole koskaan olleet sylinkipeitä, hyvä kun halin joskus suostuvat antamaan. Tyttö taas asuisi sylissä.



Mutta meinaatteko todella että tyttö menee pilalle siitä että saa olla sylissä niin paljon kun ikinä haluaa, nukkua vieressä vielä 3-vuotiaanakin, ja saa isompien veljiensä ja isänsä palvonnan? Enpä usko :)