Lue keskustelun säännöt.
Ihminen 50+
06.04.2025 |
Järjesteletkö jo mitenkään raha-asioitasi vanhuuden varalle? Mietitkö eläkkeelle siirtymisen faktoja, kuten asunnon omistus/myynti? Suunnitteletko perinnön jakoa?
Kommentit (15)
Joo, 30 vuotta jatkunut sijoitusharrastus alkaa olla siinä mallissa että ei tarvitsisi enää toimeentulon vuoksi töissä käydä. Pikku hiljaa alkaa irrottautuminen. Ikää 57 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön paljon halpaa makkaraa. Yhdessä geenipohjan kanssa tämä aiheuttanee sen, että ei tarvitse kauan kitua eläkkeellä pienellä rahalla ja huonolla avulla.
Olen muuttamassa pienempään asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Syön paljon halpaa makkaraa. Yhdessä geenipohjan kanssa tämä aiheuttanee sen, että ei tarvitse kauan kitua eläkkeellä pienellä rahalla ja huonolla avulla.
Kanssa miettinyt, ettei varmaan sinne asti ehdi, vaikka edelliset sukupolvet yli 8kymppisiks eläneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloin sijoittaa reilu 15 vuotta sitten vanhuuden varalle ja samoihin aikoihin lapselle opiskelujen varalle. Ei mua raha-asiat enää huoleta.
Nyt mietin perintöyksiön siirtoa pian täysi-ikäistyvälle, mutta katsotaan nyt mihin päätyy opiskelemaan.
Enemmän kuin vanhuutta mietin seuraavaa 15 työvuotta, josko muuttaisi lumen perässä pohjoisemmas.
Itsellä on ollut joitakin sijoituksia vähän toistakymmentä vuotta. Aloitin, kun sain isän perinnön. Sitä on myös käytetty sukupaikan osuuksien ostoon ym.
Avioero muutti myös perinnönjaon suunnitelmaani. Maksan yksin nykyistä asuntoani, josta sain n. puolet maksettua saman tien. Mietin lainan nopeampaa suorittamista, kuukausierän säästöä ja sijoittamista, sitä missä kohtaa luovun omistusasunnosta ym. Lapsia varten on omat suunnitelmat. Otin heitä varten sijoitusvakuutuksen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Syön paljon halpaa makkaraa. Yhdessä geenipohjan kanssa tämä aiheuttanee sen, että ei tarvitse kauan kitua eläkkeellä pienellä rahalla ja huonolla avulla.
Sori, ei ole minun vikani, että asiasi ovat huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt testamentin ja seuraavaksi vuorossa edunvalvontasopimuksen laatiminen. Muutoin en ole vielä kauheasti järjestelyjä tehnyt.
N53, jolla 2 lasta
Ei ole päässyt omaisuutta eikä varallisuutta kertymään. Elätin 34-vuotiaasta alkaen 3 lasta yksin, kun puoliso kyllästyi perhe-elämään ja häipyi, kaikki on mennyt mitä on tullut. Nyt 55-vuotiaana olen työtön vaikka minulla on kaksikin korkeakoulututkintoa ja olen vuoden aikana hakenut varmaan 200 työpaikkaa. Eli ei tarvii järjestellä yhtään mitään, kun ei ole mitä järjestellä ja tuskin tulee olemaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön paljon halpaa makkaraa. Yhdessä geenipohjan kanssa tämä aiheuttanee sen, että ei tarvitse kauan kitua eläkkeellä pienellä rahalla ja huonolla avulla.
Kanssa miettinyt, ettei varmaan sinne asti ehdi, vaikka edelliset sukupolvet yli 8kymppisiks eläneet.
Tämän tyyppisiin keskusteluihin ilmestyy aina kadehtijoita.
Ei ole kyse isoista rahoista. On kyse asioiden järjestelyistä. Sitä voi tehdä kuka tahansa, joka osaa ja viitsii.
Laiskat eivät viitsi, ja sekös heitä harmittaa.
Kyllä jotain suunnittelin, mutta vakava sairastuminen on vetänyt maton jalkojen alta, joten nyt katsotaan tilannetta vuosi kerrallaan, josko vielä pystyisi arvioimaan tulevasta jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60+ ja vaihdoin asunnon uuteen esteettömään, jossa palvelut lähellä. Tässä pystyy asumaan niin pitkään kuin jalat ja järki kantaa jotenkin. Vielä asiasta ei ole huolta, mutta tässä iässä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, edes tavalliset murtumat eivät parane niin kuin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole päässyt omaisuutta eikä varallisuutta kertymään. Elätin 34-vuotiaasta alkaen 3 lasta yksin, kun puoliso kyllästyi perhe-elämään ja häipyi, kaikki on mennyt mitä on tullut. Nyt 55-vuotiaana olen työtön vaikka minulla on kaksikin korkeakoulututkintoa ja olen vuoden aikana hakenut varmaan 200 työpaikkaa. Eli ei tarvii järjestellä yhtään mitään, kun ei ole mitä järjestellä ja tuskin tulee olemaankaan.
Ikävä kuulla. Minäkin olen käynyt läpi yhtä sun toista, eron ja yksinhuoltajuuden.
Omaisuuteni ei ole kummoinenkaan, mutta yritän vähän kasvattaa sitä. Mm. myyn osuuteni mummonmökeistä, pistän vähän syrjään ja yritän sijoittaa.
Työelämäni on ollut kaikenkirjavaa, ja viime vuosien muutokset on myllänneet sitä entisestään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
60+ ja vaihdoin asunnon uuteen esteettömään, jossa palvelut lähellä. Tässä pystyy asumaan niin pitkään kuin jalat ja järki kantaa jotenkin. Vielä asiasta ei ole huolta, mutta tässä iässä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, edes tavalliset murtumat eivät parane niin kuin nuorena.
Tuota kaavailen itsekin tekeväni, mutta mietin aikataulua ja vuokra/omistusasunnon välillä. Ostanko vielä oman, vai muutanko suoraan vuokralle ja koska? Saa nähdä.
Uutta yhteisasumista en mieti kenenkään kanssa. Suhde olisi ok, mutta omat kämpät molemmille.
Aloin sijoittaa reilu 15 vuotta sitten vanhuuden varalle ja samoihin aikoihin lapselle opiskelujen varalle. Ei mua raha-asiat enää huoleta.
Nyt mietin perintöyksiön siirtoa pian täysi-ikäistyvälle, mutta katsotaan nyt mihin päätyy opiskelemaan.
Enemmän kuin vanhuutta mietin seuraavaa 15 työvuotta, josko muuttaisi lumen perässä pohjoisemmas.