Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jäin työttömäksi ja kaipaan vertaistukea
02.04.2025 |
Ensimmäistä kertaa työurani aikana osui yt-neuvottelut ja nyt olen ollut pari päivää työttömänä. Olen ollut työttömänä pari lyhyttä ajanjaksoa aikaisemminkin, mutta silloin oli kyseessä joko määräaikaisen työsuhteen päättyminen tai päätökseni vaihtaa alaa. Tämä on siis täysin uusi tilanne siinä mielessä, etten voinut siihen itse vaikuttaa millään tavalla. Irtisanominen tehtiin taloudellisista syistä, jotka eivät kuulemma liittyneet työssä suoriutumiseeni millään tavalla. Sain vain ja ainoastaan hyvää palautetta.
Kaiken kaikkiaan työttömäksi jääminen tuntuu todella pahalta ja surulliselta. Koen, että en kuulu mihinkään ja että olen jollain lailla hyödytön ja epäonnistunut. Alallani on juuri nyt aika surkeat työllistymismahdollisuudet. Koen jatkuvaa stressiä ja pelkoa, että miten minun tulevaisuudessa käy ja nukahtaminen kestää aamuyön tunneille asti.
Kaipaisinkin vertaistukea ja kokemuksia samassa tilanteessa olevilta. Miltä tämä teistä on tuntunut ja miten olette pitäneet toivosta kiinni? Entä onko lohdullisia selviytymistarinoita joskus tässä tilanteessa olleilta?
Kommentit (6)
Ku jää työttömäksi nii ihan ekana pitää vetää kännit kylän paskasimmassa baarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai sä siihenkään voi vaikuttaa kun määräaikainen soppari loppuu.
"Koen, että en kuulu mihinkään ja että olen jollain lailla hyödytön ja epäonnistunut."
Sun kannattaisi ekana työstää tämä pois. Ei kukaan ole hyödytön tai epäonnistunut. Voit kokea kuuluvasti johonkin myös ilman sitä työpaikkaa. Joku firma ei ole ainoa mihin voi kuulua. Voit kuulua vaikka maapalloon, Suomeen, on läheinen tai suku joillakin (kaikilla ei), koti, harrastuspiiri, kollektiivi, alue, mitä vaan hyvää. Lisäksi voit harrastaa kotona tai löytää uutta hyvää, parempaa.
Nyt osanotto täältä. Minä jäin pysyvästi ilman työtä, kun määräaikainen työ sairaalasihteerinä päättyi. Täytin tuolloin 50 vuotta ja sen jälkeen en koskaan enää työllistynyt.
Sinulle sanoisin, että nyt nopeasti vaan hakemusta menemään vaikka eri alojen paikkoihin. Pitää olla tosi aktiivinen, ettei tule liian pitkää taukoa. Jo 6 kk on tosi pitkä aika ja sen jälkeen puhutaan
" pitkäaikaistyöttömistä". Myös ikä vaikuttaa, toivottavasti olet alle 45 vuotias. Työelämä taitaa nykyisin olla kovaa, minä olen ollut " vapaaherratar" jo yli 10 vuotta. Elämänlaatu voi laskea, rahaa on tosi vähän.
Ihmisarvo ja omanarvontunne heikkenee. Pidä itseäsi arvokkaana kaikesta huolimatta. Työttömyys on harvoin omaa syytä. Nyt sinulla on reilusti sitä mitä monet kadehtii eli aikaa. Toivotan onnea työnhakuun, kannattaa tehdä SWOT- pohja valmiiksi ja painaa päälle soitella hakemusten perään ja olla kaikin tavoin motivoitunut.
Vierailija kirjoitti:
Et kai sä siihenkään voi vaikuttaa kun määräaikainen soppari loppuu.
En toki, mutta silloin työsuhteen loppu on ennakoitavissa, mikä tekee kuviosta ihan erilaisen. Ei yhtäkkiä joudu tahtomattaan pihalle.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ala?