Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko pikkulapsiperheessä eroon koskaan hyvää syytä?
18.03.2025 |
Olen kahden pienen lapsen äiti (pian 3v ja 10kk), ja viime aikoina olen pohtinut, voiko ero olla perusteltu ratkaisu pikkulapsiperheessä. Tunnen olevani käytännössä yksinhuoltaja, vaikka olemme parisuhteessa.
Mieheni oli ensimmäisen lapsen kohdalla ajoittain osallistuva, mutta jo silloin hän vietti aikaa kavereidensa kanssa lapsen syntymän jälkeen. Ensimmäinen vauvavuosi oli rankka: itkuinen vauva, loputtomasti pyykkiä ja rikkonaiset yöt.
Toisen lapsen kohdalla osallistuminen väheni entisestään. Hän lähti ryyppäämään kaksi päivää vauvan syntymän jälkeen. Kun olin oksennustaudissa muutama kuukausi synnytyksen jälkeen, hän ei auttanut lasten kanssa ennen kuin anelin.
Hän on töissä 12 tuntia päivässä ja harrastaa 1-2 kertaa viikossa työpäivän jälkeen. Minä olen nyt kotona lasten kanssa, mutta maksan silti asuntolainaa ja muita kuluja tasapuolisesti. Hän sanoo, että voisin lähteä harrastuksiin milloin vain ilmoittamalla mutta miten, kun hän tulee kotiin vasta iltamyöhään? Hänen mukaansa palkkani on "nähdä lasten kasvavan".
Olenko kohtuuton, jos mietin eroa? Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Kommentit (83)
Lapset ovat miehelle rasite, taakka ja este menoille, valitettavasti asia kongretisoituu vasta kun ne on tehty ja on myöhäistä. No enää n. 20 vuotta, niin helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isä hakkasi mun äidin teholle kun mä olin 4v. Eikä ollut edes eka kerta. Minusta ihan OK syy eroon.
Jos lastaan haluaa vahingoittaa pysyvästi, niin eroa
Mihin tarvitset miestä. Kuulostaa ettet mihinkään. Mieti nyt rakastatko ja kysy rakastaako mies sinua ja lapsia.
Ero on parasta mitä voi vauva-aikana tehdä. Saa keskittyä lapseen ja isyyten ilman että hormoneista ja muutenkin sekaisin oleva naislapsi huutaa ja kerjää huomiota lapsen kustannuksella. Tosin suomalainen nainen alkaa siinä tilanteessa katkerana vieraannuttamaan lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpottaisiko tilanteesi jos eroaisit? Silloin olisit vieläkin enemmän vastuussa lapsistasi, ja todennäköisesti lasten isä riitauttaisi huoltajuuden. Noin pieniä lapsia ei voi riepottaa vuoroviikkoasumiseenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos lastaan haluaa vahingoittaa pysyvästi, niin eroa
Poissaoleva isä ulkoistetaan toiseen asuntoon ja tämä on muka lapselle pysyvä trauma :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapsiaikana ei kannata erota, ellei ole väkivallan uhkaa. Tee niin kuin miehesi sanoo eli ilmoitat vain, että lähdet nyt omiin menoihisi. Sanoithan sinä, että miehesi käy harrastuksessa vain 1-2 kertaa viikossa. Muut illat (sekä vapaapäivät) ovat vapaita ja sinun käytössäsi.
Anna miehesi selvitä yksin lasten kanssa, äläkä puutu siihen, miten hän hoitaa kotia tai lapsia. Saman hän joutuisi opettelemaan ilman sinun neuvojasi, jos eroaisitte.
Eipä tuo tilanne kuin huonone erolla sillä lapset jäävät sulle pl joka toinen viikonloppu isälleen. Sulla ei arjessa mitään apua tai mahdollisuutta käydä edes viikonloppuna lenkillä tai kaupassa yksin tai ystävän kanssa ilman lapsia. Nyt kun odottelet rauhassa vielä hetken ja nautit lapsistasi kuten mieskin sanoo saat lapset hoitoon ja pääset töihin päiviksi sinäkin. Siinä kohden miehen tehtävä kompromissi ja esim kahtena päivänä viikossa tehtävä lyhyempää päivää tai sitten aloitettava joka aamu myöhemmin tai lopetettava aiemmin ettei lapset joudu olemaan hoidossa 12 h/päivä. Olin itse lasten kanssa 3 v kotona ja todellakin nautin. Se aika on niin korvaamatonta ja menee nopeasti. Todelliset haasteet tulee työ ja perhe elämän yhdistämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitset miestä. Kuulostaa ettet mihinkään. Mieti nyt rakastatko ja kysy rakastaako mies sinua ja lapsia.
Tietysti rakastaa, ongelma on tämä perheeseen tupsahtanut jälkikasvu, joka ei olekkaan niin kiva juttu.
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitset miestä. Kuulostaa ettet mihinkään. Mieti nyt rakastatko ja kysy rakastaako mies sinua ja lapsia.
Ja sen jälkeen laitat ne harhaantuneet tunteet sivuun ja teet oikein. Se on rakautta. Rakkaus ei tee väärin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ero on parasta mitä voi vauva-aikana tehdä. Saa keskittyä lapseen ja isyyten ilman että hormoneista ja muutenkin sekaisin oleva naislapsi huutaa ja kerjää huomiota lapsen kustannuksella. Tosin suomalainen nainen alkaa siinä tilanteessa katkerana vieraannuttamaan lasta.
Naislapsi?!?
Haluan nähdä sen isän joka vapaaehtoisesti suostuu 3 v ja 10 kk ikäisten lastensa yksinhuoltajaksi. Onnistuuko sinulta?
Vierailija kirjoitti:
Helpottaisiko tilanteesi jos eroaisit? Silloin olisit vieläkin enemmän vastuussa lapsistasi, ja todennäköisesti lasten isä riitauttaisi huoltajuuden. Noin pieniä lapsia ei voi riepottaa vuoroviikkoasumiseenkaan.
Helpottaa älyttömästi lapsiarkea, jos sitä saa toteuttaa omaan tahtiin huomioimatta miehen aikatauluja ja krapuloita. Esim. sunnuntaina ei tarvitse ulkoilla aamutuimasta lähtien koko päivää, jotta "isä saa levätä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei 🙂 ainakaan vielä ole saatavilla parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lastaan haluaa vahingoittaa pysyvästi, niin eroa
Poissaoleva isä ulkoistetaan toiseen asuntoon ja tämä on muka lapselle pysyvä trauma :D
tarkoitat siis vieraannutettu?
tätä se on se feministin käsitys ihmisarvosta
Miksi toinen lapsi, kun ensimmäisenkään kanssa ei sujunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero on parasta mitä voi vauva-aikana tehdä. Saa keskittyä lapseen ja isyyten ilman että hormoneista ja muutenkin sekaisin oleva naislapsi huutaa ja kerjää huomiota lapsen kustannuksella. Tosin suomalainen nainen alkaa siinä tilanteessa katkerana vieraannuttamaan lasta.
Naislapsi?!?
Haluan nähdä sen isän joka vapaaehtoisesti suostuu 3 v ja 10 kk ikäisten lastensa yksinhuoltajaksi. Onnistuuko sinulta?
Ei Suomessa kysellä mitään isien vapaaehtoisuutta. Eihän isyyttä edes arvosteta. Miehet nähdään vain maksajina. Synnyttäjä saa pitää lapsen vaikka pahoinpitelisi lasta uuden nistipoikakaverinsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lastaan haluaa vahingoittaa pysyvästi, niin eroa
Poissaoleva isä ulkoistetaan toiseen asuntoon ja tämä on muka lapselle pysyvä trauma :D
tarkoitat siis vieraannutettu?
tätä se on se feministin käsitys ihmisarvosta
Mies on ihan itse jo vieraannuttanut itsensa lapsistaan. Lapset asuvat samassa kodissa, muttei mies silti heidän elämäänsä osallistu. Vähän vastuuta omista teoista miehet!
No väkivalta ja muut rikokset ovat aika selkeä syy.
Omasta mielestäni ydinperhedynamiikka ei useinkaan toimi. Mies on siittäjä ja vaikka tekisikin oman roolinsa, nainen ja lapset ovat niin eri taajuudella, ettei yhteistä säveltä ole. Tällaisessa tapauksessa tosiaan toivoisi, että mies ei ole edes näköpiirissä.
Sitten taas jos mies on ns. osallistuva iskä, hän toimii naisen biologiaa vastaan ja "vie tämän vauvaa". Ihminen kun ei ole lintu, vaan nisäkäs.
Sosiaalinen paine pakottaa naisen tiomimaan luontoaan vastaan joka tapauksessa. Lopulta nainen menettää mielenterveytensä ja sitten onkin täysin sekopäiden armoilla, kun häntä ei katsota kaiken väkivallan ja hyväksikäytön seurauksena kelvolliseksi huoltamaan omia lapsiaan.
Itse en synnyttäisi suomen lainsäädäntöön ja psykojärjestelmään. Jos pissa on jo housussa, on oikeastaan aika sama mitä tekee ja mitä lapsille tapahtuu. Mikään ei kuitenkaan kukoista mädässä maaperässä, joten yksilön kannalta on parempi siivota kaikki roskat mahdollisimman kauas itsestä ja pitää kiinni siitä, mikä on totta ja arvostettavaa.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole koskaan perusteltua. Vaikka ukko pettäis, ei ole perusteltua.
Oliko tämä trolli? Oikeesti nyt taas näitä aloituksia. Kai kukaan roiku huonossa suhteessa, oli lapsia tai ei.