vauva ja leikki-ikäinen kotona syksyn

Siis tietysti esikoisen osa-aikaisen pk-paikan.

Mietin kanssa ensin päivähoitoa esikoiselle, mutta totesin, että näin on parempi. Pieni tuo esikoinenkin vielä on ja saa kyllä kotoa ja kerhoista sen mitä tarvitsee. Lisäksi lasten keskinäienn suhde kasvaa päivä päivältä kun saavat olla yhdessä. Toisinaan on rankkaa kun vauva huutaa ja isommalla uhma, mutta kuitenkin lapset ovat vaan kerran pieniä ja haluan heidät itse hoitaa. Päiväkotiin ehtii myöhemminkin.

kun itsellänikin 2v7kk ja 10kk olleet koko ajan yhdessä kotona, ja ovat vielä varmaan vuoden verran... Ei täällä päin ainakaan laiteta lapsia hoitoon siksi, että hoitaa vauvaa. Minä en ainakaan haluaisi laittaa esikoista hoitoon, miltä se lapsestakin tuntuisi, kun äiti ja sisar saa olla kotona...



Käymme kyllä perhekerhossa ja muskarissa, niin että on kontakteja, ja lisäksi n. kerran viikossa leikkimässä jonkun luona, jolla samanikäisiä, tai sitten joku käy meillä.

no täällä taas pidetään isommat jo päivähoidossa olleet lapset päivähoidossa ihan sen takia, että muuten viet parin vuoden päästä kahta lasta päiväkotiin kaupungin eri puolille. Jos päiväkotipaikasta luopuu, niin todennäköisyys saada sisarukset samaan lähipäiväkotiin on minimaalinen.

ammattilaisen kanssa niin saat uskonvahvistusta sille, että ratkaisusi on oikea.



Päiväkoti tarjoaa kolmevuotiaalle perushoitoa: pissattamista, ruokaa, leikin vahtimista. He eivät _opi_ siellä mitään mitä eivät oppisi kotona.



Kasvatat siis lapsesi turvallisuudentunnetta, minkä ansiosta hän saattaa joskus aikuisena olla vähän parempi ihmissuhteissaan, itsensä tuntemisessa ja niin edelleen. Lapsi kyllä sopeutuu ja voi viihtyäkin päiväkodissa, mutta kotona tehtävät asiat normaalien vanhempien kanssa ovat aina parempia.



Näin minulle ovat vakuutelleet ammattilaiset, joita itse uskon kun en tiedä.

no täällä taas pidetään isommat jo päivähoidossa olleet lapset päivähoidossa ihan sen takia, että muuten viet parin vuoden päästä kahta lasta päiväkotiin kaupungin eri puolille. Jos päiväkotipaikasta luopuu, niin todennäköisyys saada sisarukset samaan lähipäiväkotiin on minimaalinen.

Eikö teillä ole hoitotakuuta?

Että tuohan on ihan normaali tilanne: lapset kotona vanhemman ja sisarustensa kanssa.



Tosi ikävä, että siitä on tullut "poikkeus" tai jotenkin outoa.

vastaan ihan vaan sen takia, kun sanoit, ettet ole mikään "supermama". Mä käytän kans itsestäni aika usein samaa määritelmää "ei mikään supermama". Pidin itse 3-veen kotona kun sain vauvan (nyt jo isompi) ja en tiedä miten vuodesta selvisin, mutta tässä ollaan, kaikki ihan hyvissä voimissamme. Monella tapaa vauvavuosi oli sellaista sinnittelyä, elin vaan odottaen miehen vapaapäiviä/lomia/kellonaikaa, että tulee töistä jne. Mutta, en todellakaan kadu silti, koen, että tunnen molemmat lapseni sekä itseni tämän ansiosta paremmin. Jos plussia miettii, niin ainakaan meillä esikoinen ei ollut tippaakaan mustasukkainen vauvasta, ja uskon, että paljon vaikutti juuri tämä, että sai silti olla itsekin kotona ja sai huomiota ja tehtiin kivoja juttuja kun vauva nukkui. Plussaa oli myös, että elettiin täysin oman perheen rytmissä, ei mitään aikaisia herätyksiä päiväkotiin, pakkopäiväunia klo 12 jne... Ja plussaa mun mielestä myös se, että esikoinen oppi jakamaan/odottamaan. Monet sanoo, että isosisaruksella ois parempi pk:ssa, ettei tarvitse katsella kun äiti imettää vauvaa yms. Mun henk. koht. mielipide on, että tällainen odottelu on tervettä ja tekee lapselle hyvää. Kyllä 3-v pystyy ymmärtämään, että vauva tarvii syliä ja ruokaa...se kasvattaa ottamaan myös toiset huomioon. Tietty, koska olen uusavuton, meillä oli (ja on vieläkin) usein aikamoinen kaaos, välillä kaikki itkee/huutaa (myös äiti), sekasotkua, vaihtelevasti valmisruokaa, väsähtänyt äiti, liikaa videoita sadepäivinä ja kaikkea tällaista pientä puutetta elämässä. Silti, tyytyväinen olen ratkaisuun!

Minua kehotettiin ottamaan lapsi keväällä kotiin hoitosuhteen keskeytyksellä ja ajoittamaan paluu elokuulle, jolloin ei menetä paikkaansa. Syksyllä sitten pari kertaa vkossa hoidossa ja taas kevääksi hoitosuhteen keskeytys ja elokuussa paluu. Näin saatiin pitää sama paikka. Tämän kikkailun siis kertoi päiväkodin johtaja, joka oli jutellut päällikkönsä kanssa meidän tilanteestamme (lapsi vaihtanut jo kaksi kertaa päiväkotia ja viimeisin vaihdos vain puoli vuotta ennen vauvan syntymää). Toki lapsemme siis on jo 5-vuotias.



Kunnan kerhoihin on pitkä jonotuslista, ja ne ovat vain kaksi kertaa vkossa. Emme saaneet kerhopaikkaa, vaikka olimme keskeytyksen aikana oikeutettuja siihen.



Pidän kuntamme tilannetta aika sietämättömänä. Monet tässä kunnassa pitävät lapsiaan virikehoidossa joko siksi, että menettävät muuten hyvän hoitopaikan tai siksi että eivät kuitenkaan saa sitä kerhopaikkaa. En ymmärrä, mitä hyötyä on kikkailla erilaisia hoidon keskeytyksiä, kun ihan hyvin voitaisiin antaa se hoitotakuu. Mutta näin siis meidän kunnassamme.



Perheiden tilanteet ovat aika yksilöllisiä, joten siinä kyllä annan plussaa kuntamme työntekijöille, kun ystävällisesti asiaa pohtivat ja tarjosivat parhaan mahdollisen ratkaisun.

Mulle on oikein korostettu, miten tylsyys tekee lapselle ja luovuudelle hyvää. Ja että päiväkodissa vaan tehdään niitä asioita aikataulussa, mutta luovuus ei kehity.



Moni lapsi on kuulemma maanantaina tosi väsynyt, koska viikonloppuna on tekemällä tehty kaikkea temppurataa ja hoploppia. Ei tarvitse! Kaupassakäynti, puisto tai kyläily riittää noin pienelle.



Lapsikin tottuu hitaampaan rytmiin, joten on ihan sekoa väittää, että kolmevuotias lapsi "tarvitsisi" kauheasti tekemistä.

Missä siis?

no täällä taas pidetään isommat jo päivähoidossa olleet lapset päivähoidossa ihan sen takia, että muuten viet parin vuoden päästä kahta lasta päiväkotiin kaupungin eri puolille. Jos päiväkotipaikasta luopuu, niin todennäköisyys saada sisarukset samaan lähipäiväkotiin on minimaalinen.

Eikö teillä ole hoitotakuuta?

mutta ei välttämättä samasta tarhasta tai edes läheltä. En ole edellisen viestin kirjoittaja, mutta ystävälleni tarjottiin töitä ja kahden lapsen vieminen hoitoon tarjoittuihin hoitopaikkoihin työmatkalla olisi vienyt häneltä lähes kaksi tuntia suuntaansa, koska hänellä ei ole autoa. Arvaa ottiko hän tarjottua työtä vastaan? Olemme Tampereelta.

Ensinnäkin kiva, kun tuli asiallisia kommentteja. Joo joo, tottakai lapset _kuuluu_ hoitaa kotona, mutta täällä pk-seudulla se tuntuu olevan tosiaan poikkeus, kun esikoinenkin jo noin vanha. Meilläkään ei muuten ihmeempää mustasukkaisuutta ole ollut, ehkä juuri sen takia että molemmat kotona? Ei tämä mitään herkkua kahden pienen kanssa aina ole ja olen ajatellut, että jos toinen lapsista olisi vähän aikaa hoidossa, niin osaisiko sitä sitten paremmin tarjota laatuaikaa? Alkaako vanhempi kaivata syksyllä enemmän seuraa, osaisiko jo paremmin olla äidistä enemmän? Päiväkoti olisi kuitenkin mielestäni turvallinen ympäristö kaikin puolin. Lisäksi åäiväkotipaikka olisi ollut mieluisa, mutta en sitten lopulta keksinyt mitään järkevää syytä sille, että lapsi ottaisi sen käyttöönsä. Saakoon joku paremmin tarvitseva.

Kyllä kotona jaksaa kun on sitten jotain mielekästä omaa puuhaa vastapainoksi. Itsekin kolmen pienen kanssa jo useamman vuoden kotona viihtynyt. Nyt kyllä ajattelin, että ryhtyisin myymään jotain, että saisin jotain omaa tekemistä aikuisessa seurassa ja samalla vähän rahaa. Onko kukaan vielä myynyt Ihku Designin lastenvaatteita? Taitaa olla ihan uusi juttu. Onko kokemuksia? Olin kutsuilla, olivat aivan ihania!

sen verran, kun joku tässä ketjussa sanoi, ettei noin pienet vielä tarvii järjestettyä toimintaa tai hoploppia tms. Niin ei tietenkään varsinaisesti tarvitse, mutta kyllä se on lapselle tosi kivaa vaihtelua käydä kerhossa, hoplopissa ja vastaavissa aina välillä...ja mun mielestä se on kivaa vaihtelua myös kotiäidin arkeen! Että jos pitää valita kahden "virikkeen" välillä, joko lapsen vieminen päiväkotiin tai se, että vie lasta itse joihinkin puuhapaikkoihin, niin kyllä mä valitsen jälkimmäisen, koska on itsellekin kiva nähdä kun lapsi nauttii.

Aiotko olla kauan kotona? Itse ajattelen olevani niin vähän aikaa, että kyllä minä nyt kaksi omaa lastani sen ajan kotona hoidan.