Ajatko autoa välillä niin, että et tiedosta sitä ollenkaan?

Todella vaarallista. Kannattaa suosiolla luovuttaa ajokortti pois ja mennä tutkimuksiin. Voi olla jotain vakavaa häiriötä aivoissa. 

Tuttua. Tapahtuu lähinnä toistuvalla reitillä. Mutta tosiaan saatan vaipua ajatuksiini ja jonkin ajan kuluttua huomaan olevani siinä ja siinä kohtaa matkan varrella ja ihmettelen jälleen kerran, mihin se pätkä katosi tässä yhtäkkiä. 

Kyllä, varsinkin sellaisella reitillä jonka jokaisen kurvin osaan ulkoa.

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Tapahtuu lähinnä toistuvalla reitillä. Mutta tosiaan saatan vaipua ajatuksiini ja jonkin ajan kuluttua huomaan olevani siinä ja siinä kohtaa matkan varrella ja ihmettelen jälleen kerran, mihin se pätkä katosi tässä yhtäkkiä. 

Jep, ja ihmettelee aina jälkeenpäin miten pystyy ajamaan autoa niin pitkää olematta "läsnä"

Melkein joka aamu töihin mennessä

Päivittäinen työmatka on sellainen, että sitä on tullut ajettua "autopilotilla", kun reitin osaa unissaankin. Se ei tarkoita etteikö silti ajatus olisi mukana, on siellä silti voinut olla yllättäviä tilanteita joihin on reagoinut.

Noin ne kolarit tapahtuvat. Sitten levitellään käsiä ja ihmetellään että "täysin puskista tuli" tap pakaa ittenne!

Minä en aja autoa ollenkaan, koska olen aina ihan omissa maailmoissani. Pahenee vain kun ikää tulee. En koe olevani siis turvallinen liikenteessä. Alan olla varma että mulla adhd, kun lähes kaikki siitä tuntuu osuvan. Saatan esimerkiksi tehdä vaikka usean kilometrin kauppareissun kävelemällä ihan omissa ajatuksissani ja myöhemmin illalla alan kotona miettiä, että kävinkö oikeasti tänään kaupassa vai näinkö jotain unta että kävin kaupassa. Pitää ihan jääkaapista tarkistaa. 

Joka aamu työmatka menee noin.

Juu, pitkiäkin matkoja. T. Rekkakuski

Suunnilleen aina. Sehän on sama kuin kävelisi, ei siihenkään kiinnitä huomiota.

Usein noin käy, jos ajan esim. samaa pätkää kuin töihin, mutta tarkoitus on mennä eri paikkaan ja juttelen kyydissä olijan kanssa. Yhtäkkiä huomaan, että olen ajanut puhuessani ihan väärään paikkaan.

Tämä on todellakin ihan tavallista. Aistit ovat kyllä koko ajan hereillä, samoin reagointikyky. Tuosta tilasta napsahtaa kyllä hyvin herkästi "hereille" ja toimimaan, jos jotain huomiota vaativaa tapahtuu. Lähinnä kyseessä on aivojen suojamekanismi, sillä alati vaihtuvasta maisemasta ei kannatakaan muodostaa pysyvää muistijälkeä. Emme kykenisi toimimaan liikenteessä ollenkaan, jos muistaisimme jokaisen vastaan tulleen auton ja muut tapahtumat.

Useinkin

Tollasia tomppeleita liikenteessä autolla ja polkupyörällä. JSS.

Vierailija kirjoitti:

Todella vaarallista. Kannattaa suosiolla luovuttaa ajokortti pois ja mennä tutkimuksiin. Voi olla jotain vakavaa häiriötä aivoissa. 

Ei ole, vaan normaalia toimintaa. Tämä kerrottiin aikoinaan jo autokoulun teoriatunnilla 80-luvulla. Että n.20% matkasta tulee taitettua tietoisesti. Ja siksi alussa, kun mikään ei ole vakiintunutta taitoa ja rutiinia, niin kannattaa olla "hereillä". Ajosta ei heti, eikä nopeasti tule lihasmuistinkin sisältävää "automaatiota". Linjasta poikkeavat havainnoitavat asiat nousee tietoisuuteen automaattisesti, jos johonkin poikkeavaan signaaliin pitää reagoida. Siksi tietoisuutta ei pidä sitoa kännykän tuijotteluun, radiokanavien manuaaliseen etsimiseen tai muuhunkaan puuhasteluun, joka aisti-informaatiota rajoittaa suunnaten sen pois ja mitätöimällä siten signaalien erottelukyvyn.

Ja kyllä, sama pätee nykyäänkin. Ihan tuoreetkin neurotieteelliset tutkimukset tukee tuota vanhaa ja paljon aiemmin havaittua tosiasiaa. Ja sille on kokeelliset todisteet kuvantamisineen ja mittauksineen modernein laittein, joita silloin ei vielä edes ollut vastaavassa laajuudessa/ollenkaan.

Autolla ajaminen ei ole ainoa toiminto, jota suoritetaan pääosin tiedostamattomana, jos kokemus riittää. Ihan tavallinen kävely ja ihan tavisten toimintana, noudattaa samaa kaavaa. Ja lukematon tavallinen muukin asia.

Huimasta apasiteetistaan huolimatta, ihmisaivojen kyky käsitellä signaaleja, on hyvin rajallinen. Aivot lakkaisi toimimasta, jos kaikki informaatio käsiteltäisi tietoisesti. "Ylikuormitus" ja "oikosulku". Ja pelkästään aivojen toiminta ei lakkaisi, vaan koko elimistön, jonka toimintojen "kattovalvojana ja komendanttina" aivot on.

Olette todella näitä tyypillisiä suomiautoilijoita. Ei keskitytä siihen ajamiseen vaan aivan johonkin muuhun. Se ettei muista välittämättä kaikkea, mitä matkalla tapahtui, on normaalia, mutta omissa ajatuksissa ajaminen on vaarallista. Aikanaan oli sellainen mainos, katso mihin ajat, ettet aja mihin katsot.

Silloin tällöin tuntuu kuin olisi unessa. Varsinkin jos ajaa yksin ja pitkää matkaa.