Oletko oikeasti niin ilkeä, kuin palstalla annat ymmärtää?

olen oikeasti niin suorasanainen kylläkin, kuin annan ymmärtää, myös tosielämässä. Valitettavasti.



Mutta tuohon mainitsemaasi kysymykseen antaisin asiallisia neuvoja, koska olen itsekin ollut huonounisen vauvan/lapsen äiti.

useimminten näissä tilanteissa:



1.Olinko liian ankara miehelle,kun... Vastaukseni on aina, että nainen on ollut liian ankara, ja mies on kiva.



2.Onko "Nico-Ofelia" kaunis nimi? Vastaukseni on aina, että nimi on kamala.



3.Olen pudottanut painoa 3kg viikossa. Vastaukseni on aina, että ovat nesteitä.

en vastaa ilkeästi koskaan kenellekään täällä enkä muillakaan nettipalstoilla enkä tee sitä myöskään päin naamaa kenellekään.

Ilkeä olen vain silloin jos puhelinmyyjä ei usko, että a) minulla on suoramyyntikielto b) enkä ole kiinnostunut hänen myymästään tuotteesta c) ja minulla on kiire. Jos ei puhe mene perille, niin olen ilkeä ja suljen puhelimen vaikka kesken myyntipuheen.



Monet tuntuvat kyllä käyttävän netin keskustelupalstoja oman pahan olonsa lievittämiseen, ilkeilevät täällä niin ei tarvitse päin naamaa huudella kenellekään.

Sensuroin täälläkin paljon kirjoittelua. En väitä, että jonkun lapset ovat huonosti kasvatettua, en hauku kenenkään nimiä, en ihmettele miksi lapsi täytyy hankkia kenen tahansa vastaantulijan kanssa tai että miksei lapsilukua harkita omien resurssien mukaan. En pilkkaa kirjoitusvirheistä tai takerru epäolennaisuuksiin. Saatan ajatella kirjoittajista paljon ilkeämmin kuin mitä kirjoitan. En edes vastaile sellaisiin aloituksiin, joista vedän kunnon pultit.

täällä enkä tosielämässäkään. Tosin jos luen omia vastauksiani jostain vanhoista ketjuista, ne voivat kuulostaa joskus aika tylyiltä, vaikka kirjoittaessani niitä olen vain ns. yrittäny tavoittaa villakoiran ytimen jättämällä kaikki turhat jossittelut pois.



Täytyy muistaa että tälläkin palstalla on paljon erilaisia ihmisiä; jotkut on niin nuoria, ettei elämänkokemusta ole vielä kertynyt ja silloin maailmankuva voi olla vielä hyvin mustavalkoinen, eikä esimerkiksi ajatusta siitä, kuinka keskeneräisinä ihmiset tulevat vanhemmiksi, kestetä ollenkaan. Jotkut käyvät täällä kahvitunneilla, ja purkavat tänne tylsän ja epäkiitollisen työnsä aiheuttamat turhaumat. Lisäksi on kourallinen oikeasti vähän vinksahtaneita ihmisiä, joista on vaan hauska olla ilkeä, se on heille vallankäyttöä. Ja näin päin pois. Minä ajattelen, että jos ihminen tuhlaa ainoaa elämäänsä ilkeilemällä netissä, niin joko ihminen ei osaa käsitellä omia negatiivisia tunteitaan (kun pitää aikuisenakin löytää joku jolle kiukutella, eikä uskalleta kiukutella sille jonka syytä kiukku oikeasti on...) tai sitten elämässä on vialla jotain muuta, ehkä vakavampaakin.

Olen omasta mielestäni aika v-mäinen ihminen, mutta en ole täällä pahimmasta päästä.

Jos hermostun niin silloin sen saa lukea tekstistäkin.



IRL harrastan paljon ironiaa, sarkasmia ja no, piilovittuilua. Ehkä liikaakin. Mutta täällä on vaikeaa saada noita sävyjä esille, joten kirjoitan vain kuten ajattelen.

Oikeassa elämässä en yleensä edes välttämättä huomaa noita yllälueteltuja asioita puhuessani, ne tulevat niin luonnostaan, mutta olen yrittänyt vähentää noita..



Näin nettiin kirjoittaessani tulee oltua kriittisempi kirjoittaessaan (tarkistan tekstin yleensä ennen kuin lähetän sen), joten noita asioita ei tule niin hirveästi teksteissä viljeltyä.

siis haukkuen kirjoittajaa, mutta suoraan puhun aina, myös täällä. Ehkä moni ottaa sen ilkeytenä, mene ja tiedä. En kuitenkaan ole koskaan itsetarkoituksellisesti ilkeä.

Siksihän minä länkytänkin täällä palstalla päivät pitkät kun ei mulla ole oikeassa elämässä yhtään ystävää joille vois ladella elämäntotuuksia ja suorat sanat.



;)

Ihmiset tottakai silottelevat kasvotusten sanojaan, mutta ihminen on ilkeä, jos hän ajattelee ilkeästi, eikö niin? Itse kutsun kaksinaamaiseksi ihmistä, joka on sisäisesti ruma, mutta esittää usein ystävällistä.



Kyllä täällä vain näkyy se pimeä todellisuus, mikä niin monen sisällä on. Pahuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta eihän tämä palsta korreloi esim. paskojen ihmisten todellisen määrän kanssa, varmastikin tämä vain on unelmapalsta monelle kauhealle ihmiselle, kun pääsee laukomaan ilman sensuuria omia ällöttäviä ajatuksiaan. Mutta kyllä olen itsekin järkyttynyt lukiessani näitä hirveitä ajatuksia mitä täältä saa lukea.



Itse en ole ilkeä, en palstalla enkä irl. Sanon kyllä täällä suoria sanoja ilkeille ihmisille, sekä ihmisille, jotka eivät esim. piittaa lastensa tunteista tai turvallisuudesta eivätkä ole hankkineet mitään tietoa lapsen henkisestä kehityksestä.

Kuulisittepa mitä perhe saa kuulla! Täällä on valitettavan harvoin syytä mennä henkilökohtaisuuksiin.

Ihmiset tottakai silottelevat kasvotusten sanojaan, mutta ihminen on ilkeä, jos hän ajattelee ilkeästi, eikö niin? Itse kutsun kaksinaamaiseksi ihmistä, joka on sisäisesti ruma, mutta esittää usein ystävällistä.

Kyllä täällä vain näkyy se pimeä todellisuus, mikä niin monen sisällä on. Pahuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta eihän tämä palsta korreloi esim. paskojen ihmisten todellisen määrän kanssa, varmastikin tämä vain on unelmapalsta monelle kauhealle ihmiselle, kun pääsee laukomaan ilman sensuuria omia ällöttäviä ajatuksiaan. Mutta kyllä olen itsekin järkyttynyt lukiessani näitä hirveitä ajatuksia mitä täältä saa lukea.

Itse en ole ilkeä, en palstalla enkä irl. Sanon kyllä täällä suoria sanoja ilkeille ihmisille, sekä ihmisille, jotka eivät esim. piittaa lastensa tunteista tai turvallisuudesta eivätkä ole hankkineet mitään tietoa lapsen henkisestä kehityksestä.

Jokaisella ihmisellä on joskus negatiivisia ajatuksia, mutta fiksu ja sivistynyt ei kakaise kaikkea ulos. Ei ole pahan ihmisen merkki, jos epäilee, että työkaverin 289. dieetti ei taaskaan toimi, serkun lapsen kansainväliset etunimet eivät lainkaan sovi siihen Möttöseen tai häissä uumoilet, että avioliitto ei kestä vuottakaan. Fiksu ihminen ei möläytä kaikkea suomalaisten ihailemalla suorapuheisuudella ulos. Joidenkin mielestä se on kaksinaamaisuutta.

voi joko tulkita väärin tai se on alkujaan muotoiltu väärin.



Jos on paha päivä ollu niin voi olla mahdollista että tulee päästeltyä vähän turhan värikästä tekstiä. Ja jälleen lukijalla vastuu miten senkin taas ottaa. ;)