Masennuksen kokeneet
Onko parempi olla kiinnittämättä huomiota esim hygieniaan vai kannustaa pitämään siitä huolta? Tyttäreni on sairastanut muutaman vuoden masennusta ja kyläillessään ei pese hampaita ainakaan joka päivä. Joskus olen sanonut tästä, mutta en tiedä onko parempi vaan olla kuin ei huomaisi? Kyllähän aikuinen ihminen tietää, että ne hampaat pitäisi pestä ilman sanomistakin ja onko se vaan stressaavaa kun asiasta huomautetaan.
Kommentit (23)
Miksi ei voisi sanoa nätisti asiasta?
Pikemmin lähestyisin asiaa siltä kannalta, että juttelisin terveydentilasta ja pärjäämisestä (kun ei jaksa hampaitakaan pestä).
T. Masentunut
Vierailija kirjoitti:
Pikemmin lähestyisin asiaa siltä kannalta, että juttelisin terveydentilasta ja pärjäämisestä (kun ei jaksa hampaitakaan pestä).
T. Masentunut
Asuu puolisonsa kanssa ja on avun piirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemmin lähestyisin asiaa siltä kannalta, että juttelisin terveydentilasta ja pärjäämisestä (kun ei jaksa hampaitakaan pestä).
T. Masentunut
Asuu puolisonsa kanssa ja on avun piirissä.
Kyllä se minusta silti tuntuisi hyvältä, että äiti olisi kiinnostunut voinnistani ja konkreettisista kuulumisistani eikä keskittyisi johonkin asiaan, jota en jaksa. Sen voi ottaa esille osana, mutta vain osana keskustelua.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemmin lähestyisin asiaa siltä kannalta, että juttelisin terveydentilasta ja pärjäämisestä (kun ei jaksa hampaitakaan pestä).
T. Masentunut
Asuu puolisonsa kanssa ja on avun piirissä.
Kyllä se minusta silti tuntuisi hyvältä, että äiti olisi kiinnostunut voinnistani ja konkreettisista kuulumisistani eikä keskittyisi johonkin asiaan, jota en jaksa. Sen voi ottaa esille osana, mutta vain osana keskustelua.
Sama
Kiitos kommentistasi. En ole itse ollut masentunut ja aluksi kannustin /painostin tyttöä liikaa ja hän koki tämän ahdistavaksi. Olen yrittänyt olla tukena, mutta edelleen vaikea tietää, mistä uskaltaa sanoa ettei loukkaisi sanoillaan. Tai vaikuta siltä, että aina vaan etsii jotain huomautettavaa tekemättömistä asioista vaikka tiedän ettei jaksa. Ap
En itse suoraan kannustaisi, mutta sanoisin esimerkiksi että "haiset pahalta" tms. Kyllä ihmisen tulee ymmärtää huolehtia hygieniasta.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen? Anna olla.
Kyllä, 21-vuotias omillaan asuva. Mutta tietenkin silti minulle rakas lapsi, vaikka aikuinen onkin.
Kärsin kovasta ahdistuksesta ja masennuksesta ja pesen hampaani joka päivä vähintään kerran. En tosin jaksa käydä suihkuissa ihan joka päivä, mutta vähintään joka toinen päivä kuitenkin käyn. Näytän todella nopeasti todella rähjäiseltä niin on pakko yrittää pitää hygieniasta riittävää huolta. Vaatteita pitäisi toki vaihtaa useammin, mutta sukat ja alusvaatteet vaihdan joka päivä. Tilani ja oireena näyttäytyvät sitten muilla tavoilla.
No ei ole vielä tunnemaailmaltaan aikuinen. Se on yksi masennukselle altistava tekijä, että joutuu pärjäämään liikaa.
Onko lapsuudessa vanhempien ero, alkoholismi, yksinpärjääminen tms.
Minä kävin vielä tuon ikäisenä psykiatrian nuorisopolilla, koska ongelmat olivat syntyneet lapsuudessa eikä minua pidetty siinä mielessä aikuisena.
Ehkä siinäkin olisi opettelun paikka, että opettelisi käsittelemään konfliktit niin, että asiat riitelivät ja elämä jatkuu eikä olla liian varovaisia ja kierrellä ja kaarrella ja jätetä asioita sanomatta jne. Ainakin tätä harjoitellaan omassa terapiassani, koska kotona ei saanut olla konflikteja.
Vierailija kirjoitti:
No ei ole vielä tunnemaailmaltaan aikuinen. Se on yksi masennukselle altistava tekijä, että joutuu pärjäämään liikaa.
Onko lapsuudessa vanhempien ero, alkoholismi, yksinpärjääminen tms.
Minä kävin vielä tuon ikäisenä psykiatrian nuorisopolilla, koska ongelmat olivat syntyneet lapsuudessa eikä minua pidetty siinä mielessä aikuisena.
Kyllä hän on psykiatrian aikuispuolelle siirtynyt jo vuosi sitten. Itse on halunnut muuttaa omilleen/poikakaverin kanssa asumaan ja toki täysi-ikäisenä myös muutti kun halusi. Ei ole taustalla mitään alkoholismia tms vaan ihan tavallinen perhe. Kouluun meno oli vaikeaa, mutta ei koskaan myöntänyt, että kukaan olisi kiusannut.
Vierailija kirjoitti:
En itse suoraan kannustaisi, mutta sanoisin esimerkiksi että "haiset pahalta" tms. Kyllä ihmisen tulee ymmärtää huolehtia hygieniasta.
Tuollaiset asiat eivät paljon kiinnosta ihmistä, joka saattaa olla niin pahassa jamassa, että hereillä olo on pelkkää tuskaa, josta haluaa paeta ihan mihin tahansa, joko uneen tai kuolemaan. Oman puolisoni sairastaessa katsoin, että hän söi ja otti lääkkeet, muulla ei ollut niin väliä.
Masentuneena en osaa ottaa kovin positiivisesti tuon tyyppistä kannustusta. Kun ei jaksa kaikkea niin ei vaan jaksa. Eri asia sitten, jos on jotain nepsypiirrettä taustalla ja hampaidenpesu vaan yksinkertaisesti unohtuu.
Onko taustalla mahdollisesti autisminkirjoa ja onko tätä tutkittu? Itselläni on taustalla tuokin selittävänä tekijänä, mutta myös paljon muutakin.
Aivot kehittyvät ihan luonnostaan 25-vuotiaaksi asti. Siihen asti on tunnemaailmalta vielä kesken. Toki aikuinenkin pystyy muuttumaan, mutta alle 25 v on vielä kesken, vaikka kuinka pidettäisiin aikuisena.
Ja moni on keski-ikäisenäkin tunne-elämältä lapsi, kun kehitysvaiheet on estetty lapsuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko taustalla mahdollisesti autisminkirjoa ja onko tätä tutkittu? Itselläni on taustalla tuokin selittävänä tekijänä, mutta myös paljon muutakin.
On tutkittu, mutta ilmeisesti ADD:n ja masennuksen ero oli vaikea erotella ja mielestäni nyt on hoidettu masennuksena/sosiaalisten tilanteiden ahdistuksena. Ei siis selkeä ADD vaan olikohan piirteitä siitä tms
Ap vielä lisää, että hän huolehtii tiettyjä asioita päivittäin hyvinkin tarkkaan eli hänellä on useampi lemmikki, jotka hoitaa erittäin hyvin. Tuo itsestähuolehtiminen tökkii.
Millainen suhde teillä on nyt ja hänen ollessaan lapsi? Hän tulee luoksesi yöksi?
Itse en sanoisi mitään