Lue keskustelun säännöt.
Onko pikkumaista vältellä anopin seuraa?
24.02.2025 |
Tämä aloitus saattaa kalskahtaa provolta, mutta uskon monella muulla naisella ja vaimolla olevan samankaltaisia haasteita anopin kanssa.
Oma anoppini on erittäin vahva ja voimakastahtoinen persoona joka laittaa mielellään lusikkansa soppaan, oli kyse sitten aikuisten lastensa asunnonetsinnästä, lastenlasten nimistä tai oikeastaan mistä tahansa. Olen tähän asti pysynyt anopin kanssa hyvissä väleissä ihan vain sillä strategialla että olen antanut tiettyjen asioiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nyt kuitenkin olen alkanut leipiintyä totaalisesti siihen että kun parisuhteessamme esiintyy minkäänlaisia ongelmia tai riitoja, mies juoksee äitinsä helmoihin, maalaa minusta pirttihirmun ja anoppi ottaa asiakseen soitella ja viestitellä minulle puhuakseen parisuhteemme ongelmista. Mies myös ihan suoranaisesti valehtelee ja väärentelee asioita äidilleen ja on esim. väittänyt tälle että käytän miehen rahoja luvatta ja olen muutenkin kontrolloiva pirttihirmu. Ensimmäinen väite oli erityisen mielenkiintoinen huomioiden että maksamme kaikki yhteiset menot puoliksi eikä minulla ole edes pääsyä miehen tileille tai rahoihin. Nyt kuitenkin vuosien jälkeen noita tapauksia on ollut niin monia että minua suorastaan hävettää näyttää naamaani miehen puolen sukujuhlissa. En aio tehdä asiasta isoa numeroa tai aiheuttaa varsinaista riitaa anopin kanssa, mutta pysyttelen jatkossa erossa koko klaanista. Miehen mukaan olen kuitenkin pikkumainen ja hän on loukkaantunut siitä että en pidä hänen perheestään. Minusta taas ongelma on miehen itseaiheuttama sillä hän ei hoida parisuhdeongelmiamme asianosaisten kesken vaan ei ainoastaan hae äidiltään tukea, vaan eräänlaista aseapua jonka kanssa sitten asettuu minua vastaan.
Kommentit (17)
Tottakai voi vältellä. Jos hänen puuttuminen on tyrkyttävää tai negatiivista. Lapset kertovat sinulle mitä haluavat ja sillä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alotuksesi kalskahtaa koska se on tyhmä provo.
Tiedätkö että tuo ei todellakaan ole normaalia, että miehesi kertoo teidän välisistä asioista äidilleen?
Suurin ongelma tuossa on miehesi. Kunnioita nyt vähän itseäsi ja istutat miehen alas ja kerrot topakasti kuinka lapsellista sen käytös on. Jos tuommonen vaan jatkuu niin itse en kykenisi jatkamaan liittoa noin lapsellisen ja pösilön miehen kanssa.
Jos minun puolisoni tekisi noin, kokisin että hän on pettänyt luottamuksen ja tuhonnut suhteen lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelma tuossa on miehesi. Kunnioita nyt vähän itseäsi ja istutat miehen alas ja kerrot topakasti kuinka lapsellista sen käytös on. Jos tuommonen vaan jatkuu niin itse en kykenisi jatkamaan liittoa noin lapsellisen ja pösilön miehen kanssa.
Tällainen keskustelu on toki jo käyty, mutta etenkin viimeaikaisten isompien riitojen yhteydessä mies on maalannut minusta erittäin negatiivisen kuvan oikein isolla pensselillä ja en tosissaan kehtaa esiintyä missään miehen puolen sukujuhlissa enää jatkossa sillä heidän puolellaan vallitsee tietynlainen mafia ja vaikka olen ollut jo vuosikausia pidetty pojanvaimo ja ystävä miehen siskolle, tiedän että pöydät kääntyy minua vastaan hyvin nopeasti ja helposti jonka jälkeen olenkin sitten mustalla listalla. Tiedän tämän ihan jo silläkin perusteella miten anoppi puhuu minulle miehen exästä ja veljen entisestä vaimosta jotka ovat anoppia lainatakseni noita-akkoja kaikki. AP
Ei ole pikkumaista, minäkin välttelen anoppia. Toisinaan tapaamme, mutta yleensä skippaan. Hän on aika samanlainen kuin sinun, voimakastahtoinen nainen, jolla paljon (liikaa) mielipiteitä, joita ei kysytty.
Mutta tuo miehesi tässä on kyllä se ongelma. Jos minun mieheni menisi itkemään äidilleen kaikki riitamme niin varmaan olisi kyllä viimeinen pisara. Sietämätön ajatus, että se rajaton puuttuja tietäisi asioistamme ns. liikaa. Hyi, puistattaa ajatuskin.
Ymmärrän täysin, että välttelet sukujuhlia.
Jos haluat edelleen miehesi kanssa olla niin raahaa se pariterapiaan ja puhutte tämän asian läpi. Sen on siis ihan kertakaikkiaan loputtava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ex-mieheni teki vuosikausia niin, että ajoi töistä monta kertaa viikossa äitinsä luokse eikä meidän kotiimme. Siellä hän sitten "avautui" äidilleen kaikesta, mistä me olimme keskenämme puhuneet tai kiistelleet. Hän käytti siis äitiään "avioliittoneuvojana". No, avioerohan siitä tuli. Ei tuommoinen vetele. Mies ei ottanut kuuleviin korviinsakaan, kun yritin puhua hänelle siitä, ettei hän lörpöttelisi yksityisasioitamme äidilleen.
Vierailija kirjoitti:
Jos minun puolisoni tekisi noin, kokisin että hän on pettänyt luottamuksen ja tuhonnut suhteen lopullisesti.
jos sulla olis koskaan ollu puoliso :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuspää on kuspää. ei siinä ole sen kummempaa.
Tuotakaan ongelmaa ei olisi, jos anopin kanssa tuntisitte toisenne paremmin. Puhumattomuus ja tilan antaminen vääristymille johtaa tuohon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on miehesi. Haluat jostan syystä elää tuollaisen valehtelijan kanssa?!
Kuten ketjussa on todettu, suurempi ongelma lapsellinen mammanpoika miehesi eikä anoppi. Anoppi voi toki olla osasyy siihen, miksi miehesi käyttäytyy noin mutta ongelma ei tule ikinä korjaantumaan ellei miehesi halua itse muuttaa käytöstään ja laittaa anopille rajoja. Kokemuksesta voin kertoa että tuo ongelman ydin ei myöskään poistu sillä vaikka et olisi koko anoppiin ikinä tekemisissä. Itsellä oli vastaava tilanne ja mammanpoika pysyi silti muilla tavoin niin lapsellisena, että se epäkypsyys ja suoraselkäisyyden puute kyllä löysi loputtomasti muitakin tapoja myrkyttää suhde. Mentiin pariterapiaan ja kokeiltiin kaikki mahdolliset konstit, uhrasin sille sirkukselle vuosia elämästäni ja yritin kaikkeni ja enemmän, mutta mitään ei ollut lopulta tehtävissä jos mies ei tuosta halua itse herätä. Lopulta oli pakko myöntää että en minä kykene olemaan emotionaalisesti teinin tasolla olevan miehen kanssa. Ihan sama miten hauskaa ja ihanaa oli välillä kun kaikki oli hyvin, se pohja ja perusta puuttui. Selvisi myös että mies osasi valehdella paljon muustakin. Muille väritetyt tarinat meidän suhteen ongelmista olivat vain pieni ja harmittomin osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ex-mieheni teki vuosikausia niin, että ajoi töistä monta kertaa viikossa äitinsä luokse eikä meidän kotiimme. Siellä hän sitten "avautui" äidilleen kaikesta, mistä me olimme keskenämme puhuneet tai kiistelleet. Hän käytti siis äitiään "avioliittoneuvojana". No, avioerohan siitä tuli. Ei tuommoinen vetele. Mies ei ottanut kuuleviin korviinsakaan, kun yritin puhua hänelle siitä, ettei hän lörpöttelisi yksityisasioitamme äidilleen.
Uskomatonta. Itselleni ei tulisi mieleenkään länkyttää parisuhdeongelmiani isälleni tai edes sisaruksilleni, etenkään sillä ajatuksella että he soittelisivat miehelleni ja antaisivat kurinpalautusta.
Minä vaan totesin aina, että "sun täytyy jutella asiasta poikasi kanssa. Minä en ole sinun pikkupiikasi".
Jos sinulla on fiksu anoppi mutta et siedä tavata häntä, kenessä on vika?
No ei ainakaan anopissa.
Silloin sinulla on jokin ongelma josta itse olet vastuussa.
Miehesi seuraa sun pitäisi vältellä. Minkä kolmevuotiaan kanssa sä olet mennyt lisääntymään?