Mistä tunnistaa alhaisen älykkyysosamäärän?

Vierailija kirjoitti:

Persuus ainakin kuuluu siihen kirjoon.

Aikahan tuon näyttää että olisiko ollut tietty rasismi ja sisäänpäinsuuntautuneisuus parempi kuin woke ja maailmojen syleily, emme vielä tiedä lopputulosta.

Ajaa polttiksella.

Vierailija kirjoitti:

Päihdeongelma on merkki korkeasta älykkyydestä. Pitää juoda tai käyttää kamaa päästäkseen muiden tasolle. 

Höpsis. Päihdeongelmaiset ovat usein taipuvaisia riippuvuuksiin tai yksinkertaisesti vaan käyttävät liian usein ja paljon alkoholia, jolloin alkoholisoituvat. Taustalla on usein mielenterveyden ongelmia ja myös neurologista poikkeavuutta. Oikeasti älykkäillä on useimmiten hyvä itsesäätelykyky, vaikka voivat reippaastikin välillä käyttää alkoholia.

Vierailija kirjoitti:

Uskoo salaliittoteorioihin tai tasoteoriaan, mekastaa jostain wokesta, yleistää paljon ja ylläpitää mustavalkoisia stereotypioita.

Tekee itselleen tärkeitä (mutta epäedullisia) päätöksiä ja sopimuksia periaatteella "mutta kun se lupas", mutta kun se sano, että...". Tältä pohjalta hakkaa päätään toistuvasti seinään, eikä ikinä ota opikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta siitä, että pitää toitottaa olevansa älykäs. Huumeidenkäyttö on monen huippuälykkään tapoa selviytyä oman sopeutumattomuutensa kanssa. 

Joo, mutta nisteissä on paljon myös todella matalan äo:n porukkaa. Se näkyy vankiaineksessa, siellä on paljon päihdeongelmaisia typeryksiä. Päälle persoonallisuushäiriöt, "laaja-alaiset oppimisvaikeudet" ym, lopputulos aika hurmaava

Tai sitten elää päihteettömästi ja kotona passivoituen yksinään, kun ei oikein ole ollut itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin, mitä on vain koulukiusatuksi tuleminen vahvistanut lisää. Luottotiedoista olen pitänyt kiinni, eikä kävisi mielessäkään ottaa pikavippejä, vaikka miten köyhä olisin. Vankilastakin pääsee nopeammin saaden uuden mahdollisuuden verrattuna luottotiedottomaan henkilöön.  Eläisin niin eristäytyneenä muista työskennellen pimeässä nurkassa salaperäisenä hahmona. 

Laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa äo on 70-85, ja itselläni osaaminen on tuolla tasolla epätasaisine osaamisprofiileineen ja autismioireineen. Ennen oli jopa lievä kehitysvammadiagnoosi, mutta jopa kehitysvammapsykologikin oli sitä mieltä, etten ole edes lievästi kehitysvammainen, vaan osaamiseni on siellä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien puolella aspergerin piirteineen ja epätasaisine osa-alueineen. Tämä arvio yläasteen loppupuolelta, ja kyseistä lausuntoa lukenut ammattikoulussa oppimisvaikeuksia tutkinut psykologi oli myös samaa mieltä lausunnon kanssa, koska minulla on joitain taitoja kuten aikuisten testissä (WAIS) keskiverroksi osoittautunut looginen päättelykyky ja hyvä yleistieto. Muuten se osaamisprofiili oli yksi sekamelska ja taso heikon ja heikon keskitason välimaastossa: nopea nimeäminen hidasta, heikkoa keskitasoa oleva prosessointinopeus, työmuistin vaihtelevuus, kielelliset taidot alle ikätason, sananlaskut vieraita (en tosin osannut selittää "ei haukku haavaa tee", vaikka olen kuullut sen ja tiennyt, missä tilanteessa sitä käytetään), kulttuuritieto heikkoa (mm. mikä on Suomen kansallisurheilulaji, kuka on Nobelin  voittanut suomalainen ja nämäkin tiedot omaksuin vasta netin kautta), käteni vapisi jatkaessa kynällä kuviota. Oma äo on arvaten 80-85, sillä opin korkeintaan itseäni kiinnostavat asiat kuten nyt olen edennyt kansalaisopistolla keskitasolle englannissa tuntien kielioppisääntöjä ja mikä niiden tarkoitus on kuten ehtolauseet (pitää tunnustaa, mitä säätöä oli painaa muistiinsa 2. konditionaalia, mutta kun ymmärrän ettei if-lauseeseen tuli -isiä, niin se on kuin vettä vaan) sekä opin nopeasti järjestelmäkameran käytön ilman automaattista säätöä, ja sain media-alan tutkinnon osaa opiskellessa hyvää palautetta motivaatiosta, ahkeruudesta ja tiedon hakemiseata sekä hyvästä keskittymiskyvystä - tein hypyn tuntemattomaan. Aiempi piirustusharrastus on tässä auttanut sommittelujen suhteen. 

Viimeisimmät testit siis tehty yli 6 vuotta sitten opettajien huolestuessa opintojen etenemisestä ja käytännön osaamisesta, sillä en pärjännyt sosiaalisissa tilanteissa hyvin, vaikka olin asiallinen. Teoriatehtävistä sain hyvää palautetta etsiessäni tietoa ja kirjoittaessani selkeästi, kotona käytin noin 2 tuntia kirjallisten tehtävien lukemiseen pala kerrallaan, jotta taatusti ymmärsin, mitä tietyt termit kuten lastensuojelulain tietyt  pykäläkohdat tarkoitti konkretiassa - alkuun se tuntui heprealta kunnes THL:n ja Finlexin kautta löysin tietoa. Kyseessä oli kasvatusala, siinä olisikin uskottava auktoriteettihahmo, joka ei saa aisoihin sääntöjä rikkovia nuoria, kärsivällisyyttä kyllä riitti enkä rupenut pikku lapsen tavoin kiukuttelemaan, etten tuon henkilön kanssa halua olla missään tekemisissä, vaikka olisi uhkaillut tai haukkunut miten pahasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta siitä, että pitää toitottaa olevansa älykäs. Huumeidenkäyttö on monen huippuälykkään tapoa selviytyä oman sopeutumattomuutensa kanssa. 

Joo, mutta nisteissä on paljon myös todella matalan äo:n porukkaa. Se näkyy vankiaineksessa, siellä on paljon päihdeongelmaisia typeryksiä. Päälle persoonallisuushäiriöt, "laaja-alaiset oppimisvaikeudet" ym, lopputulos aika hurmaava

Tai sitten elää päihteettömästi ja kotona passivoituen yksinään, kun ei oikein ole ollut itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin, mitä on vain koulukiusatuksi tuleminen vahvistanut lisää. Luottotiedoista olen pitänyt kiinni, eikä kävisi mielessäkään ottaa pikavippejä, vaikka miten köyhä olisin. Vankilastakin pääsee nopeammin saaden uuden mahdollisuuden verrattuna luottotiedottomaan henkilöön.  Eläisin niin eristäytyneenä muista työskennellen pimeässä nurkassa salaperäisenä hahmona. 

 

Laaja-alaisissa oppimisvaikeuksissa äo on 70-85, ja itselläni osaaminen on tuolla tasolla epätasaisine osaamisprofiileineen ja autismioireineen. Ennen oli jopa lievä kehitysvammadiagnoosi, mutta jopa kehitysvammapsykologikin oli sitä mieltä, etten ole edes lievästi kehitysvammainen, vaan osaamiseni on siellä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien puolella aspergerin piirteineen ja epätasaisine osa-alueineen. Tämä arvio yläasteen loppupuolelta, ja kyseistä lausuntoa lukenut ammattikoulussa oppimisvaikeuksia tutkinut psykologi oli myös samaa mieltä lausunnon kanssa, koska minulla on joitain taitoja kuten aikuisten testissä (WAIS) keskiverroksi osoittautunut looginen päättelykyky ja hyvä yleistieto. Muuten se osaamisprofiili oli yksi sekamelska ja taso heikon ja heikon keskitason välimaastossa: nopea nimeäminen hidasta, heikkoa keskitasoa oleva prosessointinopeus, työmuistin vaihtelevuus, kielelliset taidot alle ikätason, sananlaskut vieraita (en tosin osannut selittää "ei haukku haavaa tee", vaikka olen kuullut sen ja tiennyt, missä tilanteessa sitä käytetään), kulttuuritieto heikkoa (mm. mikä on Suomen kansallisurheilulaji, kuka on Nobelin  voittanut suomalainen ja nämäkin tiedot omaksuin vasta netin kautta), käteni vapisi jatkaessa kynällä kuviota. Oma äo on arvaten 80-85, sillä opin korkeintaan itseäni kiinnostavat asiat kuten nyt olen edennyt kansalaisopistolla keskitasolle englannissa tuntien kielioppisääntöjä ja mikä niiden tarkoitus on kuten ehtolauseet (pitää tunnustaa, mitä säätöä oli painaa muistiinsa 2. konditionaalia, mutta kun ymmärrän ettei if-lauseeseen tuli -isiä, niin se on kuin vettä vaan) sekä opin nopeasti järjestelmäkameran käytön ilman automaattista säätöä, ja sain media-alan tutkinnon osaa opiskellessa hyvää palautetta motivaatiosta, ahkeruudesta ja tiedon hakemiseata sekä hyvästä keskittymiskyvystä - tein hypyn tuntemattomaan. Aiempi piirustusharrastus on tässä auttanut sommittelujen suhteen. 

 

Viimeisimmät testit siis tehty yli 6 vuotta sitten opettajien huolestuessa opintojen etenemisestä ja käytännön osaamisesta, sillä en pärjännyt sosiaalisissa tilanteissa hyvin, vaikka olin asiallinen. Teoriatehtävistä sain hyvää palautetta etsiessäni tietoa ja kirjoittaessani selkeästi, kotona käytin noin 2 tuntia kirjallisten tehtävien lukemiseen pala kerrallaan, jotta taatusti ymmärsin, mitä tietyt termit kuten lastensuojelulain tietyt  pykäläkohdat tarkoitti konkretiassa - alkuun se tuntui heprealta kunnes THL:n ja Finlexin kautta löysin tietoa. Kyseessä oli kasvatusala, siinä olisikin uskottava auktoriteettihahmo, joka ei saa aisoihin sääntöjä rikkovia nuoria, kärsivällisyyttä kyllä riitti enkä rupenut pikku lapsen tavoin kiukuttelemaan, etten tuon henkilön kanssa halua olla missään tekemisissä, vaikka olisi uhkaillut tai haukkunut miten pahasti. 

Jatkan. 

Minulla on pari valmistakinn tutkintoa, ravintola-ala ja merkonomi. Edellä mainittu oli ensimmäinen suorittamani perustutkinto. Sitä opiskellessa minulla oli alussa hankaluuksia, mitä tuli mittojen hahmottamiseen: milloin vaaka näyttää kiloa ja milloin grammaa lukuina. Vapisin myös pursotuksia tehdessä, koska muutkin näkivät tekemiseni ja pelkäsin, että epäonnistumiseni nähtäisiin. Teoritehtävät onnistuivat hyvin. Ensimmäinen työssäoppiminen meni alemmalla hyväksytyllä arvosanalla suoriutuen ollessani epävarma: missä järjestyksessä ja ajassa asiat tehdään kunnes kirjallinen näyttösuunnitelma selkeytti asioita. Vasta tarjoilijapuolelle siirtyessä kehityin ja olin motivoitunut. Valitsin tuon puolen siksi, koska "mitään" ei tarvitsisi tehdä eli tehdä mitään fyysisesti raskasta keittiöllä tai maistaa ruokia arvioiden niiden makua kokiessani, etten osaa arvioida. Tuli niitä epämiellyttäviä asioita eteen: à la carte-tarjoilu, jonka lykkäsin monesti koska käteni vapisi lautasia kantaessa ja purskahdin itkuun työpaikan vessassa tai taukotilassa tämän hassun pelon takia, ja yhdessä valinnaisessa käteni taas vapisi annostellessani ruokaa lautaselle. Kiinnostukseni oli kapeaa: mikä oli fyysisesti helpointa (kahvilatyö ja kassan käyttö), niin siitä pidin. Olin valmistumisen jälkeen kassatarjoilijana ja sain hyvää palautetta kunnes tuli korona-aika, ja menin työkokeiluun erikoismyymälään haaveillessani kaupan alasta sen fyysisen helppouden takia. Olen haaveillut kirpputorilla työskentelystä, ja sellaisessa olin harjoittelussa merkonomiksi opiskellessa. Merkonomiksi opiskelu oli helpointa lukuun ottamatta talousmatematiikkaa johtuen siitä, ettei siinä tarvinnut väkerrellä mitään käsin, ei korjata eikä rakentaa mitään, koska kammoan sellaisia juttuja, joissa pitää näyttää omia liikkeitään. Tietokoneen äärellä jaan tilan itseni kanssa. Mutta eipä vaan ole irtonut erikoismyymälöistä tai kirpputoreilta työpaikkoja kilpailun ollessa kovaa. Tuntuu, että koko tutkintopaperi on vain pelkkää vessapaperia. Jos olisi yhtään älyä, opiskelisin pidemmälle vaikkei nykyään monet koulutetutkaan saa töitä. Tai olisin yrittäjä, mutta en ole taitava numeronikkari lukuun ottamatta peruslaskutoimituksia, vaikka virheitä voisin huomata helposti mutta kyllä siinä kirjanpidossa menisi aivot solmuun. Eikä se yrittäjyyskään ole nykypäivänä kannattavaa, vaikka olisi miten kyvykäs numeroiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sukupuoli on nainen.

Jatkuva perus suomalaisista tai mystisistä nasseista ulvominen.

Astrologia, horoskoopit ym vähäjärkinen hömppä.

Et taida tietää, että juurikin miehissä on enemmän hajontaa älykkyyden suhteen: älyllisesti tyhmät ja nerot. Selittää sen, miksi miehiä on enemmän vankiloissa ja syrjäytyneinä kuin myös johtopaikoilla ja keksijöinä. 

Aloittajan ei ehkä kannata vetää ainakaan julkisesti näin heikkoja johtopäätöksiä ihan vain oman ahdistuksensa siivittämänä. 

Esimerkiksi siitä, että aloittaa kiusallaan jatkuvasti älyttömiä ketjuja Vauva-palstalla.

Älypuhelinsukupolvi. Ovat olevinaan sivistyneitä puhuessaan englantia ja suomea sekaisin. Niin ja tietysti ovat tietotekniikan neroja älypuhelimen ansiosta mutta tietokoneen käytöstä ei tule mitään, ihmetellään mikä on tiedosto tai sähköposti.

Tjaa, minulla on mensan jäsenkortti ja lukuunottamatta tuota kantakävelyä kaikki kriteerit täytty.

Minusta on jännä kuinka älykkyydestä on kehittynyt joku status mittari vaikka se kertoo hyvin vähän ihmisestä, minäkin olen ihan omituinen elämäntapa intiaani jolle ei kunnianhimo tahi kunnollisuus oikein maistu.

Aloituksestasi, ap.

Loputon jankutus ja vastaankääntely eikä siedä totuutta 

Vierailija kirjoitti:

Älypuhelinsukupolvi. Ovat olevinaan sivistyneitä puhuessaan englantia ja suomea sekaisin. Niin ja tietysti ovat tietotekniikan neroja älypuhelimen ansiosta mutta tietokoneen käytöstä ei tule mitään, ihmetellään mikä on tiedosto tai sähköposti.

Näitä digikasvatettuja nuoria tulee paljon vastaan. Perustaidot hukassa, eivät edes osaa kirjoittaa nimeään isolla alkukirjaimella. 

He eivät pärjää peruskoulun jälkeen: amiksessa ihmetellään, mikä on ruuvimeisseli tai paistinlasta tai miten kananmunia keitetään. Lukiolainen miettii onko Afrikka lääni vai mantere, yhtälöitä ja prosentteja vielä käydään läpi vaikka ne olisi pitänyt jo peruskoulussa omaksua. Rankkaa on, ei saa antaa nuorelle liikaa kokonaisuuksia hallittavaksi mutta ei ymmärretä, jos tavoitteena on yliopisto,on nyt hankittava pohja teoreettiselle ajattelulle ja kokonaisuuksien oppimiseen. Tekoälyä hyödynnetään ja yhdessä yössä huonokin oppija on oppinut käsitteitä, joita tulee vasta yliopistossa eteen. Erkat työllistetty loppuun ja pitäisi selkosuomella puhua. Lukioon tultu vain naamiaispirskeiden ja prinsessapäivän takia. 

Tiedän yrittäjiä, jotka joutuvat alkajaisiksi opettamaan perustaidot opiskelijoille. Pitkiä työpäiviä ei jakseta tehdä, myöhästellään jne. ja tämä sama hölmöily seuraa jopa korkeakouluihin. 

Siitä, että perseenreikä ja suu suoltaa samaa paskaa💩

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älypuhelinsukupolvi. Ovat olevinaan sivistyneitä puhuessaan englantia ja suomea sekaisin. Niin ja tietysti ovat tietotekniikan neroja älypuhelimen ansiosta mutta tietokoneen käytöstä ei tule mitään, ihmetellään mikä on tiedosto tai sähköposti.

Näitä digikasvatettuja nuoria tulee paljon vastaan. Perustaidot hukassa, eivät edes osaa kirjoittaa nimeään isolla alkukirjaimella. 

 

He eivät pärjää peruskoulun jälkeen: amiksessa ihmetellään, mikä on ruuvimeisseli tai paistinlasta tai miten kananmunia keitetään. Lukiolainen miettii onko Afrikka lääni vai mantere, yhtälöitä ja prosentteja vielä käydään läpi vaikka ne olisi pitänyt jo peruskoulussa omaksua. Rankkaa on, ei saa antaa nuorelle liikaa kokonaisuuksia hallittavaksi mutta ei ymmärretä, jos tavoitteena on yliopisto,on nyt hankittava pohja teoreettiselle ajattelulle ja kokonaisuuksien oppimiseen. Tekoälyä hyödynnetään ja yhdessä yössä huonokin oppija on oppinut käsitteitä, joita tulee vasta yliopistossa eteen. Erkat työllistetty loppuun ja pitäisi selkosuomella puhua. Lukioon tultu vain naamiaispirskeiden ja prinsessapäivän takia. 

 

Tiedän yrittäjiä, jotka joutuvat alkajaisiksi opettamaan perustaidot opiskelijoille. Pitkiä työpäiviä ei jakseta tehdä, myöhästellään jne. ja tämä sama hölmöily seuraa jopa korkeakouluihin. 

Idioluutio onkin totta. Tässä näemme miten älykännykkä vain tyhmentää ihmisiä. Voidaan sanoa, että meillä on ensimmäistä kertaa historiassa kaikkein heikkolahjaisin sukupolvi.