Miltä nyt tuntuu, kun lapsesi sai hyvän todistuksen ja/tai stipendin?

tekee mieli ajatella, että oma lapsi taitaa olla open lellikki. Todistuksen arviointi on yläkanttiin ja stipendikin tuli!



Soisin stipendin jonain vuonna annettavaksi esim luovalle ja vilkkaalle, opettajankin hermoja välillä raastavalle oppilaalle, hänen erityistaidoistaan.

ja onnelliselle:) Poika tosin on tehnyt valtavasti töitä tuon stipendin eteen, ihana ilme poijalla kun hänen nimensä sanottiin...

Kaikki kolme saivat tosin stipendin viime vuonna, eivät enää tänään. Torkat oli hyvät, paitsi meidän esikoisella, joka on erkka.

Ne eivät olleet ihan ilmaisia. Tyttö harrastaa erästä lajia kuutena päivänä viikossa/kahdeksat harjoitukset. On neljännellä luokalla (syksyllä viidennellä). Hienosti on hoitanut läksyt, sanakokeisiin on harjoiteltu yhdessä matkalla harjoituksiin, läksyjä kuulustelu samoilla ajomatkoilla, kokeisiin on luettu pukuhuoneessa ja niihin on kuulousteltu joka kerta, samoin läksyt tarkistamme edelleen joka päivä.



Koulun hyvin hoitaminen on ollut ehto sille, että saa edetä lajissaan. Jos koulu notkahtaa, harrastus siirretään takaisin harrastustasolle kilpatasolta.



Nyt on puolentoista kuukauden ansaittu kesäloma, ilman mitään velvollisuuksia. Se vasta hyvältä tuntuukin :)

Eipä tunnu oikeen miltään. En jaksa tehdä hirveää numeroa näistä alakoulun todistuksista. Lapset tokalla ja kolmannella. Olen iloinen tietty ja kehuin lapsia, mutta varmaan aika itsestään selvältä tuntuu. Olenhan mä niihin kokeisiin vetänyt nimmareita pitkin vuotta. Jos kokeista aina täydet, mitäpä muuta voi tulla kun hyvä todistus

Paransi todistustaan hienosti ja sai stipendin.

ja varmistanut, että tulosta syntyy. Siitä osoituksena on 3 todistusta, joissa keskiarvot reilusti yli 9.

ja toinen huonon / tavallisen todistuksen? Laimeneeko lapsen ilo ok-torkasta, kun sisko saikin taas huipputodistuksen ja stipendin ja papukaijanmerkin? Miten suhtaudutte näihin eroihin?

Nro 9 vastaa vielä: näitä lukiessä ilo hieman syvenee. Minun ei ole ekan luokan syksyn jälkeen tarvinnut puuttua lasten läksyihin tai kokeisiin lukuun yhtään mitenkään :) Toinen on ahkera ja huolellinen toinen kai vaan fiksu, ainakaan se ei kokeisiin lue

koska stipendi oli annettu hyvästä kaveruudesta lapselle, joka koulun alaluokilla oli ollut levoton sähläri, josta tuli lähinnä negatiivista palautetta.



Todistuskin oli hyvä, mutta oppimisen suhteen lapsella ei koskaan ole ollutkaan hankalaa.