Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, jos kollegan ammattitaito epäilyttää?
13.02.2025 |
Tiimissäni on ollut muutaman kuukauden sijainen, jonka epäilen valehdelleen tai ainakin reilusti liioitelleen omaa työkokemustaan ja koulutustaan. Hänellä on yliopistotutkinto ja on ollut alan töissä isoissa, merkittävissä taloissa.
Työn jälki kuitenkin on vähän mitä sattuu. Hän vaatii todella paljon perehdyttämistä ja opastamista, kyselee yksinkertaisiakin asioita ja moneen kertaan. Useamman kerran on tullut ilmi, että ns. ammatilliseen yleistietoon liittyvät asiat ja alalla yleisessä tiedossa olevat toimintatavat ovat hänelle vieraita. Digijuttujen kanssa on hukassa. Jonkinlainen heikko yleistieto työhön liittyvistä asioista ja muustakin elämästä. Kuitenkin keski-ikäinen ihminen ja hyvä CV takana.
Typerintä on, että hän saattaa väittää ihan selkeissä asioissa tai ehdottaa jotakin aivan kummallisia uusia toimintatapoja, jotka eivät mitenkään istu käytäntöön eivätkä voi toimia alallamme.
Hankala selittää, kun en halua paljastaa alaa, missä työskentelemme, mutta ehkä saatte kiinni mitä tarkoitan. Asiantuntijahommia tehdään, yliopistokoulutus melkein kaikilla takana.
Linkkarin mukaan ja muutenkin googlailemalla hänellä kyllä on se työkokemus, mitä sanookin omaavansa, mutta jokin tässä ei nyt täsmää. Muutkin ovat huomanneet samat asiat kuin minä, myös pomoni.
Mistä tällainen voi johtua? Onko teillä kokemusta ihmisistä, joilla CV:n mukaan on hyvä kokemus, mutta käytännössä osoittautuvat aivan muuksi? Onneksi tässä tapauksessa kyseessä on vain sijaisuus, eikä häntä vakinaisteta, mutta ihmetyttää koko juttu.
Kommentit (55)
No, ei se ihan tavatonta ole, että paperilla hyvältä näyttävä työntekijä osoittautuu käytännössä joksikin aivan muuksi. Siksi meillä on käytössä koeaika.
Jos työhistoria on hyvin rikkonainen eli ihminen ei ole samassa työpaikassa viihtynyt paria vuotta kauempaa tai esim. määräaikaisuuksia ei ole jatkettu, se kertoo yleensä että jokin asia on hiertänyt.
Edellisille työnantajille kannattaa soittaa, jos on itse rekrytoijan roolissa. Ainahan ne pomot antavat positiivista palautetta entisistä työntekijöistään, jos nyt mitään aivan kamalaa ei ole tapahtunut, mutta kyllä sanavalinnoista ja rivien välistä pystyy lukemaan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo avautuminen. Uudella työntekijällä on kovat paineet sopeutua työyhteisöön jossa joku on istunut 20 vuotta.
Mieluummin kysyy, kun tekee virheitä. Sinulle voi jotkin asiat olla selkeitä, kun olet tehnyt niitä pitkään.
Alan sisälläkin voi olla hyvin vaihtelevia käytäntöjä eri taloissa, myös saman talon sisältä ohjeet voivat olla ristiriidassa.
Kuulostat umpimieliseltä, sellaiselta joka ei ole valmis kuulemaan mitään uusista toimintatavoista, vaan tehdään niin kuin on aina tehty.
Voiko olla stressiä, masennusta, hormonaalista epätasapainoa? Alkavaa muistisairausta, joskin vielä tuossa iässä aika epätodennäköistä. Pitkää koronaa? Ainakin omassa tuttavapiirissä vaativilla aloilla 40+ iässä moni valittaa, että ajatus alkaa sumentua. Ei ole keksitty yhtä syytä. Joku hyötynyt raudasta, toinen estrogeenistä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa taas päiväsadulta koko aloitus.
Hankala arvioida vain tämän yhden kertomuksen perusteella.
On tietenkin mahdolista että kyseessä on henkilö joka on pystynyt luovimaan läpi työelämän vajavaisilla kyvyillä ja taidoillakin. Näitäkin on eikä töistä ihan kovin hevillä pistetä pois vaikka työsuoritus olisi vähän heikko. Hyvä työtodistuskin kirjoitetaan kun ollaan iloisia että päästään eroon.
Mutta on myös mahdollista että vikaa on myös teidän työyhteisössänne. Usein työpaikkaa vaihtaneena olen törmännyt siihen että uuteen työtehtävään perehdyttäminen on monissa firmoissa suoraan sanottuna ala-arvoista. On hankala ymmärtää miten kuvitellaan uuden työntekijän pystyvän sisäistämään päivässä tai parissa kaikki uudet systeemit ja tavat kun ne näytetään hutaisten ja yhdessä isossa "klimpissä" samalla kun tavataan kymmenen uuttaa kollegaa ja muistettavaa on miljoonassa eri yksityiskohdassa. Ja sitten ihmetellään kun ei kuukauden päästä enää muistakaan jotain detaljia vaikka "näytettiinhän se sinulle silloin kun tulit taloon".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outo avautuminen. Uudella työntekijällä on kovat paineet sopeutua työyhteisöön jossa joku on istunut 20 vuotta.
Mieluummin kysyy, kun tekee virheitä. Sinulle voi jotkin asiat olla selkeitä, kun olet tehnyt niitä pitkään.
Siis nämä hänen kysymänsä tai kyseenalaistamansa asiat ovat sellaisia, että alalla työskennellyt ne kyllä yleensä tietää.
En halua kertoa alaa, jolla työskentelemme, mutta leikitään että jos olisimme vaikka sairaanhkoitajia palvelutalossa, niin tämä uusi sijainen väittäisi kivenkovaan, että fysioterapeutit eivät kyllä palvelutalossa käy, eivät he tee yhteistyötä sairaanhoitajien kanssa tai että lähihoitaja voi aivan hyvin antaa IV-lääkkeitä, pistos kuin pistos. Siis asioita, jotka ovat kaikkien alalla työskentelevien tiedossa lähtökohtaisesti. Ja ei, emme ole hoitajia.
En usko, että kyse on virheiden tekemisen pelosta, kun kysyy kaikkea ja toisaalta antaa aivan omituisia kehitysideoita tai väittää vastaan, kun joku häntä opastaa.
Mitä kummaa. Työntekijöiden ammattitaito on pomon vastuulla ja pomon ongelma, ei teidän työkavereiden. Jos pomo on palkannut teille töihin tietyntyyppisillä taidoilla ja persoonalla varustetun ihmisen, niin sillä hyvä, tyytykää siihen. Jos taas pomo ajattelee tehneensä rekrytointivirheen, niin pomo hoitaa asian kuntoon joko perehdyttämällä työntekijän paremmin ja lisäkouluttamalla häntä tai irtisanomalla. Mutta sekään ei kuulu teille muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäikäisestä ihmisestä on kyse?
Alkava muistisairaus on asia, joka hyvinkin voi näkyä keski-iän ylittäneillä työntekijöillä. Tai jokin muu aivosairaus.
Itselläni on kokemus ihmisestä, joka oli pitkään työskennellyt samassa konsernissa ja tuli meille tiiminvetäjän sijaiseksi. Hän ei kerta kaikkiaan oppinut uutta työtään, vaikka oli vastaavia hommia tehnyt aiemminkin. Ei vain oppinut: ei oppinut käyttämään tarvittavia tietokoneohjelmia, ei muistanut hoitaa ja tehdä työhön kuuluvia asioita. Hänet siirrettiin muutaman kuukauden jälkeen toisiin tehtäviin ja sieltäkin toisiin tehtäviin. Missään ei tahdo sujua eikä kukaan kai oikein tiedä, että miksi ei. Tiedän, että hirveä määrä neuvotteluja on käyty työsuojeluviranomaisten, luottarien, pomojen jne kesken. Outo tapaus kerta kaikkiaan.
Siis kyllä, tällaisia ihmisiä on, aika paljonkin. Eikä niistä tarvitse sen enempää numeroa tehdä, joko jo koeajalla pois jos on aivan toivotonta tai selkeä asenneongelma, tai jos määräaikainen niin ei vakinaisteta. Itse esimiesasemassa kuitenkin, jos henkilöllä on selvästi yritystä tehdä parhaansa, ennen noita mietin, löytyisikö jotain tehtävänkuvaa joka olisi hänelle sopivampi. Esim. meille on tullut montakin koodarina toivotonta, joista on tullut oikein hyviä testaajia tai vaatimusmäärittelijöitä.
En ensisijaisesti tällaisessa tapauksessa epäilisi mitään valehteluja ja väärennöksiä. Ne on aika harvinaisia Suomessa kuitenkin, ja itsekin sanot että LinkedIninkin mukaan hänellä näyttäisi olevan se työkokemus, minkä kertoo olevan. Ihmiset nyt vaan on erilaisia, ja samatkin ihmiset on erilaisia eri elämäntilanteissa.
Mistä tässä sitten voi olla kyse? Aika lailla mistä vaan, ja se ei varsinaisesti sinulle kuulu. Jos tämän ihmisen osaamattomuus häiritsee selvästi omaa työtäsi, puhu esimiehelle. Sen jälkeen se on hänen asiansa ja voit lopettaa pääsi vaivaamisen tällaisilla teorioilla väärennetystä urahistoriasta. Äläkä missään nimessä ainakaan levitä tällaista pahaa puhetta siitä kollegasta työpaikalla, se pilaa helposti koko tiimin hengen.
Mutta noin yleisellä tasolla niistä syistä. Ihmiset on erilaisia. Jotkut on hitaampia oppimaan kuin toiset, ja aika usein niistä hitaistakin tulee hyviä ja huolellisia tekijöitä ajan kanssa, jos asenneongelmaa ei ole. Aina ei tule, mutta ihminen on voinut tehdä pitkänkin uran vastaavissa tehtävissä silti, koska on esim. ns. hyvä tyyppi, ja yrittää kovin, joten helposti ei sellaista poiskaan laiteta, menee siinä tiimin mukana tehden niitä yksinkertaisempia hommia. Sitten on erilaiset yksityiselämän ongelmat, jotka voi viedä voimavaroja, esim. omien lasten ja vanhojen vanhempien samanaikainen hoito voi viedä voimat ja aiheuttaa uni- ja keskittymisvaikeuksia jolloin ihminen ei iihan täysillä käy töissä. Naisella myös esim. ihan esivaihdevuodet tai vaihdevuodet - itse vaihdoin teknisistä tehtävistä esimiestehtäviin, koska neljänkympin jälkeen pää ei enää tahtonut taipua koodaukseen, vaikka olin ennen siinä jopa aika huippu (vaihdevuosien "aivosumuun" ei myöskään yleensä auta hormonikorvaushoito, monella se tosin menee istestään ohi muutamassa vuodessa). Ihan lääketieteellisiä syitäkin voi olla paljon ihmisen aikaansaamattomuuteen. Psykologisista puhumattakaan, esim. perfektionismin aiheuttama aloittamisen ja virheiden pelko jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä kummaa. Työntekijöiden ammattitaito on pomon vastuulla ja pomon ongelma, ei teidän työkavereiden. Jos pomo on palkannut teille töihin tietyntyyppisillä taidoilla ja persoonalla varustetun ihmisen, niin sillä hyvä, tyytykää siihen. Jos taas pomo ajattelee tehneensä rekrytointivirheen, niin pomo hoitaa asian kuntoon joko perehdyttämällä työntekijän paremmin ja lisäkouluttamalla häntä tai irtisanomalla. Mutta sekään ei kuulu teille muille.
No ei se nyt ihan näinkään ole, kun se muu tiimi joutuu tämän toistaitoisen kanssa kuitenkin tekemään sitä työtä arjessa, ei pomo.
Ai meidän viimevuotinen sijainen on näköjään löytänyt uuden työpaikan ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo avautuminen. Uudella työntekijällä on kovat paineet sopeutua työyhteisöön jossa joku on istunut 20 vuotta.
Mieluummin kysyy, kun tekee virheitä. Sinulle voi jotkin asiat olla selkeitä, kun olet tehnyt niitä pitkään.
Siis nämä hänen kysymänsä tai kyseenalaistamansa asiat ovat sellaisia, että alalla työskennellyt ne kyllä yleensä tietää.
En halua kertoa alaa, jolla työskentelemme, mutta leikitään että jos olisimme vaikka sairaanhkoitajia palvelutalossa, niin tämä uusi sijainen väittäisi kivenkovaan, että fysioterapeutit eivät kyllä palvelutalossa käy, eivät he tee yhteistyötä sairaanhoitajien kanssa tai että lähihoitaja voi aivan hyvin antaa IV-lääkkeitä, pistos kuin pistos. Siis asioita, jotka ovat kaikkien alalla työskentelevien tiedossa lähtökohtaisesti. Ja ei, emme ole hoitajia.
En usko, että kyse on vi
No ehkä hän on ollut töissä paikoissa, joissa nuo hänen käsityksensä on ihan normaaleja toimintatapoja, mikä kertoo enemmän niistä entisistä työpaikoista ja niiden käytännöistä kuin siitä ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kummaa. Työntekijöiden ammattitaito on pomon vastuulla ja pomon ongelma, ei teidän työkavereiden. Jos pomo on palkannut teille töihin tietyntyyppisillä taidoilla ja persoonalla varustetun ihmisen, niin sillä hyvä, tyytykää siihen. Jos taas pomo ajattelee tehneensä rekrytointivirheen, niin pomo hoitaa asian kuntoon joko perehdyttämällä työntekijän paremmin ja lisäkouluttamalla häntä tai irtisanomalla. Mutta sekään ei kuulu teille muille.
No ei se nyt ihan näinkään ole, kun se muu tiimi joutuu tämän toistaitoisen kanssa kuitenkin tekemään sitä työtä arjessa, ei pomo.
Niin, jos ap:n työtä häiritsee kollegan ammattitaidottomuus, hänen kuuluu puhua tästä esimiehelle. Esimies sitten, tarvittaessa esim. työterveyden kanssa, selvittelee mistä on kyse ja mitä voidaan tehdä. Mutta ap:n tulisi pysyä asiassa, eli sen sijaan että arvelee jotain väärennettyä urahistoriaa, kertoo millä tavalla konkreettisesti työntekijän osaamattomuus ilmenee ja häiritsee hänen työtään.
Kuulostat vaan kateelliselta ja kokemattomalta itse. Kuvittelet, että sinun talosi toimintatavat ovat ainoita maailmassa ja kaikissa taloissa toimitaan samalla tavalla
Lisäksi tuollainen kyräily on todella myrkyllistä ja mädättää työyhteisön. Veikkaanpa, että uhrinne siirtyy paremmille apajille hyvinkin pian, sillä myrkkytaloon ei jää kukaan jolla on muitakin vaihtoehtoja
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä, tällaisia ihmisiä on, aika paljonkin. Eikä niistä tarvitse sen enempää numeroa tehdä, joko jo koeajalla pois jos on aivan toivotonta tai selkeä asenneongelma, tai jos määräaikainen niin ei vakinaisteta. Itse esimiesasemassa kuitenkin, jos henkilöllä on selvästi yritystä tehdä parhaansa, ennen noita mietin, löytyisikö jotain tehtävänkuvaa joka olisi hänelle sopivampi. Esim. meille on tullut montakin koodarina toivotonta, joista on tullut oikein hyviä testaajia tai vaatimusmäärittelijöitä.
En ensisijaisesti tällaisessa tapauksessa epäilisi mitään valehteluja ja väärennöksiä. Ne on aika harvinaisia Suomessa kuitenkin, ja itsekin sanot että LinkedIninkin mukaan hänellä näyttäisi olevan se työkokemus, minkä kertoo olevan. Ihmiset nyt vaan on erilaisia, ja samatkin ihmiset on erilaisia eri elämäntilanteissa.
Mistä tässä sitten voi olla kyse? Aika lailla mistä vaan, ja se ei varsinaisesti sinulle ku
on hyvin pelottavaa ajatella nyt 35-vuotiaana, kun ajatus pätkii jo nyt aika ajoin, että 10 vuoden päästä on aivosumua vielä enemmän. Itselläni kyllä 10 vuotta kestäneen suhteen ero takana, lapset teini-ikäisiä jne omat stressit, mutta silti. Huomasin jo 30-vuotiaana, että työelämä muuttuu vaativampaan suuntaan, pitää olla nopeampi ja parempi joka päivä ja suurin osa kollegoista inhottavia.
Vierailija kirjoitti:
No, ei se ihan tavatonta ole, että paperilla hyvältä näyttävä työntekijä osoittautuu käytännössä joksikin aivan muuksi. Siksi meillä on käytössä koeaika.
Jos työhistoria on hyvin rikkonainen eli ihminen ei ole samassa työpaikassa viihtynyt paria vuotta kauempaa tai esim. määräaikaisuuksia ei ole jatkettu, se kertoo yleensä että jokin asia on hiertänyt.
Edellisille työnantajille kannattaa soittaa, jos on itse rekrytoijan roolissa. Ainahan ne pomot antavat positiivista palautetta entisistä työntekijöistään, jos nyt mitään aivan kamalaa ei ole tapahtunut, mutta kyllä sanavalinnoista ja rivien välistä pystyy lukemaan paljon.
Naiivia kuvitella, että entinen pomo pystyisi antamaan realistista palautetta. Esim. oma esimieheni oli vihamielinen ja suhtautui työhöni sekä ihan läsnäolooni ja puheeseeni negatiivisesti, mutta lisäksi haukkui asiakkaita, ja ihmetteli kun asiakkaat tykkäsivätkin töistäni ja ostivat niitä. Kyllä niissä firmoissakin pesii todella huonoa porukkaa, jotka usein pääsevät etenemään ihan klassisella perseennuolennalla ja epämääräisyyksillä. Minua jopa kritisoitiin siitä, että olin "positiivinen". Voitteko kuvitella, millaisen suosituksen tuollainen esimies voi parhaimmillaankin antaa?
Onkohan meidän vanha lukion opo kyseessä? Kuulostaa nimittäin tutulta.
Mitä tehdä kun pomon ammattitaito epäilyttää? Käskee tekemään selvästi virheellisesti josta myöhemmin syyttää meitä alaisia tyhmiksi.