Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, jos kollegan ammattitaito epäilyttää?
13.02.2025 |
Tiimissäni on ollut muutaman kuukauden sijainen, jonka epäilen valehdelleen tai ainakin reilusti liioitelleen omaa työkokemustaan ja koulutustaan. Hänellä on yliopistotutkinto ja on ollut alan töissä isoissa, merkittävissä taloissa.
Työn jälki kuitenkin on vähän mitä sattuu. Hän vaatii todella paljon perehdyttämistä ja opastamista, kyselee yksinkertaisiakin asioita ja moneen kertaan. Useamman kerran on tullut ilmi, että ns. ammatilliseen yleistietoon liittyvät asiat ja alalla yleisessä tiedossa olevat toimintatavat ovat hänelle vieraita. Digijuttujen kanssa on hukassa. Jonkinlainen heikko yleistieto työhön liittyvistä asioista ja muustakin elämästä. Kuitenkin keski-ikäinen ihminen ja hyvä CV takana.
Typerintä on, että hän saattaa väittää ihan selkeissä asioissa tai ehdottaa jotakin aivan kummallisia uusia toimintatapoja, jotka eivät mitenkään istu käytäntöön eivätkä voi toimia alallamme.
Hankala selittää, kun en halua paljastaa alaa, missä työskentelemme, mutta ehkä saatte kiinni mitä tarkoitan. Asiantuntijahommia tehdään, yliopistokoulutus melkein kaikilla takana.
Linkkarin mukaan ja muutenkin googlailemalla hänellä kyllä on se työkokemus, mitä sanookin omaavansa, mutta jokin tässä ei nyt täsmää. Muutkin ovat huomanneet samat asiat kuin minä, myös pomoni.
Mistä tällainen voi johtua? Onko teillä kokemusta ihmisistä, joilla CV:n mukaan on hyvä kokemus, mutta käytännössä osoittautuvat aivan muuksi? Onneksi tässä tapauksessa kyseessä on vain sijaisuus, eikä häntä vakinaisteta, mutta ihmetyttää koko juttu.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaisesti tiedän tällaisiin ongelmiin pari syytä, koska olen kokenut.
1. Jännittäminen ja virheiden tekemisen pelko. Nuorempana olin sellainen, että pelkäsin niin hysteerisesti virheitä, ja jonkun verran myös sosiaalisia tilanteita, että uuden työn aloittaminen oli ihan helvettiä. Se epävarmuus lamautti täysin, päätin uudestaan ja uudestaan että huomenna alan tekemään tosissaan, mutta aina päädyin välttelemään työtä. Lisäksi jos ihmiset suullisesti opastivat, sosiaalinen fobia teki sen, että keskityin vaan selviämään läpi ahdistavasta sosiaalisesta tilanteesta, jolloin ne ohjeet meni ohi. Sain kerran potkut koeajalla ja kerran varoituksen näistä syistä. Mutta onneksi lopulta löysin isosta firmasta paikan, jossa jaksettiin katsella hidas sopeutumisprosessini läpi, kun kerroin avoimesti jännittämisestäni. Olin siinä firmassa yhteensä 15 vuotta, ja uskoisin että ekan 1,5 vuoden jälkeen jopa kova tekijä. Mutta tosiaan, alkuun p
Lopeta nyt jo saatana se uUpuMUkSesTa jankkaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kummaa. Työntekijöiden ammattitaito on pomon vastuulla ja pomon ongelma, ei teidän työkavereiden. Jos pomo on palkannut teille töihin tietyntyyppisillä taidoilla ja persoonalla varustetun ihmisen, niin sillä hyvä, tyytykää siihen. Jos taas pomo ajattelee tehneensä rekrytointivirheen, niin pomo hoitaa asian kuntoon joko perehdyttämällä työntekijän paremmin ja lisäkouluttamalla häntä tai irtisanomalla. Mutta sekään ei kuulu teille muille.
No ei se nyt ihan näinkään ole, kun se muu tiimi joutuu tämän toistaitoisen kanssa kuitenkin tekemään sitä työtä arjessa, ei pomo.
Ja jos ja kun se pomokin on kokematon tai asiantuntematon, jopa eri alan ihminen. Tai sosiaalisilta taidoiltaan onneton, sopimaton esimiestehtäviin. Onneksi ei ole kohdalle sattunut kuin pari tällaista aivan viime vuosina vuokratyöpaikoissa. Jokainen tilanne ja työpaikka on erilainen, aina menee oma aika talon tavoille opetellessa.
Onkohan työkokemus "työkokemusta", eli saikkua ja vanhempainvapaata? Kun on usean vuoden elänyt vauva-arjessa niin johan sitä alkaa alan sanasto unohtumaan.
No ainahan näitä on.
Asiantuntijoita, jotka eivät osaa esim käytännön työtä. Vanhanajan ihmisiä, jotka tekevät töitä vanhentuneilla opeilla jne.
Hoitoalalla esim päiväkodeissa monesti paha on se, että "pitää kuulua porukkaan" jossa on yläasteen koulurinkityyppinen meno, lapsille kovistellaan ja jos oma kasvatustyyli on nykypäivän sensitiivinen, olet ulkona porukasta ja "huono työntekijä" tottakai näiden rinkiläisten mielestä. Tuollaisia paikkoja on hyvin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla stressiä, masennusta, hormonaalista epätasapainoa? Alkavaa muistisairausta, joskin vielä tuossa iässä aika epätodennäköistä. Pitkää koronaa? Ainakin omassa tuttavapiirissä vaativilla aloilla 40+ iässä moni valittaa, että ajatus alkaa sumentua. Ei ole keksitty yhtä syytä. Joku hyötynyt raudasta, toinen estrogeenistä jne.
Tässä perää kyllä. Eihän se tarvitse, kuin joku sairaus ja lääkitys, niin ihmisestä voi tulla varjo entisestä. Varsinkin, jos on vaativa työ.
Tietenkään yksittäisen henkilön ei kannata paljastaa näitä työnantajalle, vaan kannattaa ottaa hyöty irti entisestä hyvästä CV:stä ja urasta.Eli raha pois kuljeksimasta omaan lompsaan, kuten eräs työkaveri aina sanoo. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai meidän viimevuotinen sijainen on näköjään löytänyt uuden työpaikan ;)
Tunsitko hetken itsesi paremmaksi kuin muut? Kiusaajat toimivat näin. Ne jotka ovat tyytyväisiä omaan tilanteeseen, keskittyvät omaan tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai meidän viimevuotinen sijainen on näköjään löytänyt uuden työpaikan ;)
Tunsitko hetken itsesi paremmaksi kuin muut? Kiusaajat toimivat näin. Ne jotka ovat tyytyväisiä omaan tilanteeseen, keskittyvät omaan tekemiseen.
Aika heikkoa kyökkipsykologiaa nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut korkeakoulututkinnon työtehtävä, mutta kokeiltiin sijaiseksi tulleen ehdotuksesta "lappujärjestelmää". Kun toisen henkilön työhön vaikuttava asia oli saatu valmiiksi, otettiin oma numerolappu pois tämän työntekijän "odota näitä töitä" -lokerikosta. Näin ollen tämä jatkava/jonkun avustavan vaiheen tekevä työntekijä ehti käydä odotellessaan syömässä tai tulla kysymään, että tarvitsetko apua, jotta työ tulee nopeasti valmiiksi, kun oli ruuhkaa. Tällä yksinkertaisella idealla myöskin pomo ja pikkupomo näkivät, että kenellä on töitä kasaantuneena tänään ja, mikäli omilta töiltään ehtivät, tulivat avuksi.
Kyllähän tässä vähän oli alkukankeutta, koska "vanha koira ei opi uusia temppuja", mutta lopulta tämä oli sellainen kokeilu, joka jäi käytäntöön, vaikka sijainen lähti.
Eli ne saatanan hitaat naiset saivat kuormittaa nopeita, yleen
Tuossa tilanteessa oli kyllä aika fifty-fifty työntekijöiden sukupuoli ja työ ei jakautunut välttämättä tekijöille tasaisesti, koska siihen vaikutti niin moni tekijä. Pomo ja pikkupomo olivat kyllä nopeita naisia molemmat eli siinä mielessä nyt sun piikki meni vähän ohi.
Tunnen muutaman ihmisen jotka vaihtaa työpaikkaa aika useasti. Näillä. Heitä rekrytään koska heillä on tätä ihanaa työkokemusta jota tuntuu osa rekrytoijia arvostavan paljon enemmän kun niitä oikeita taitoja. Työpaikka vaihtuu juuri ennekuin se itse osuu tuulettimeen.
Harmi että haluan pysyä anonyymina sillä olen työuran aikana törmännyt näihin vastuunpakoilijoihiin useassa yrityksessä ja heillä näyttää olevan sama kaava kaikilla. Näitä henkilöitä on muuten yllättävän paljon esihenkilötasolla - Yhdessä työpaikassa iso osastopäällikkö vaihtoi osastoa nopeasti ja jätti rivityöntekijöille sotkun siivoamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sijainen ehdottaa uudistuksia? Onko asialla väliä jos niitä ei toteuteta?
Ns. asiantuntijatehtävissä toiminut ei välttämättä ole itse tehnyt käytännön töitä. Jos koodari, IT-osasto ja hallinto hoitavat järjestelmiä ja jotkut muut raha-asioita, asiantuntijan työ voi olla oman työnkuvansa koordinoimista. Tai joku muu on hoitanut koordinoimisenkin.
Kaikki asiantuntijat eivät myöskään ole oma-aloitteisesti erikoistuneet juuri edustamaansa alaan vaan työhön on voitu palkata soveltuvan oloisena. "Muodollinen pätevyys" jossa koulutuskin on eri alalta on melko tavallista sekin.
Jos joku on onnistunut työskentelemään useissa saman alan paikoissa ja silti nojaa muihin, ehkä se on piirre jota muualla on hyväksytty.
Työnimike voi olla lähinnä sosiaalinen taso, johon saman arvoisiksi tai henkisiksi miellettyjä palkataan.
Mulla oli tällainen kollega hetken aikaa, onneksi se sijaisuus kesti vain puolisen vuotta.
Koulutus oli korkea, ulkonäkö hyvin viehättävä, CV:ssä isojen ja tunnettujen yritysten nimiä ja tehtäviä liuta - tosin nämä tehtävät eivät olleet kovin pitkään kestäneet eli määräaikaisia työsuhteita, joita ei koskaan vakinaistettu. Eikä vakinaistettu meilläkään.
Erikoisena detaljina jäi mieleen, että hän oli työskennellyt erään ison lääkärifirman hr:ssä, mutta ei tiennyt lääkäreiden erikoistumisaloja. "Verisuonikirurgia? Eihän tämmöstä ole oikeasti olemassa! Se lääkäri varmaan keksi sen itse ja mä nyt kirjoitin sen tuohon tiedotteeseen, mutta eihän tuollaista ole oikeasti olemassa..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erikoisena detaljina jäi mieleen, että hän oli työskennellyt erään ison lääkärifirman hr:ssä, mutta ei tiennyt lääkäreiden erikoistumisaloja. "Verisuonikirurgia? Eihän tämmöstä ole oikeasti olemassa! Se lääkäri varmaan keksi sen itse ja mä nyt kirjoitin sen tuohon tiedotteeseen, mutta eihän tuollaista ole oikeasti olemassa..."
Sentään ihan positiivinen tilanne jos ei lähtenyt omatoimisesti korjaamaan sitä koska eihän se nyt voi olla noin :D
Oman kokemukseni mukaan hataralta vaikuttavan ammattitaidon taustalla voi olla jos jonkinlaisia syitä. Esimerkiksi näihin olen törmännyt varsin usein:
- Olematon tai riittämätön perehdytys. Joskus perehdytys on hoidettu sinänsä asianmukaisesti mutta perehdyttämisestä vastannut työntekijä ei ole oikein sopinut tehtäväänsä. Perehdyttäjä ei ole osannut tuoda esiin oleellisia asioita oikeassa järjestyksessä tai on ollut vuorovaikutustaidoiltaan niin heikko, että hänen ohjeistuksensa ovat siksi jääneet ymmärtämättä.
- Työpaikan ilmapiiri on pitkään ollut ongelmallinen ja uusia/porukkaan "soveltumattomia" syrjitään ja ohitetaan rutiininomaisesti. Koska kiusaaminen ja uusien ylimalkainen opastaminen tehtäviin on ollut talon tapa niin pitkään, ei siihen huomata tai haluta kiinnittää huomiota. Huono ilmapiiri lietsoo myös epävarmuutta ja epäluottamusta omiin kykyihin.
- Työntekijä on ollut spesialistityyppiä, joka on lähinnä hoitanut omaan erikoisalaansa liittyviä tehtäviä ja pärjännyt niissä hyvin. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle siirtyminen, vaikka vain vähäisessä määrin, on tullut hänelle jonkinlaisena shokkina ja siksi uuden työtehtävän haltuun ottaminen on vaatinut häneltä normaalia enemmän aikaa. Älyssä ei tällaisella henkilöllä ole ollut mitään vikaa vaan on vaikuttanut keskimääräistä fiksummalta.
- Työntekijän omassa yksityiselämässä on kuormitusta, joka heijastuu työsuoritukseen. Lapsen sairastelu, mahdolliset omat sairaudet, unettomuus, parisuhdekriisi, talousvaikeudet. On vaikea pysyä skarppina työpaikalla, jos omassa elämässä voi korttitalo kaatua milloin tahansa.
- Työntekijällä on itsellään ongelmia, jotka vaikuttavat negatiivisesti työntekoon ja asioiden sisäistämiseen. Puhkeamassa oleva muistisairaus, loppuunpalaminen, tunnistamaton neuroepätyypillisyys ja hoitamattomat mielenterveyden häiriöt oireilevat monesti tavoilla, jotka saavat muut kyseenalaistamaan henkilön ammattitaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tarkoittaa hyvä CV? Pitkä lista yrityksiä joissa on viihdytty max 5 vuotta, usein vain pari vuotta?
Siinä ajassa ei ehdi kunnolla perehtyä yhtään mihinkään, vaan lähinnä ehtii tulla omat mokat lopulta ruuhkina vastaan.
Eli ne saatanan hitaat naiset saivat kuormittaa nopeita, yleensä miehiä. Huoh.