Muuttaisitko Helsingin keskustaan lasten kanssa?

niin te saatte siinä ihan tarpeeksi luotoa. Minä valitsisin empimättä keskustaasunnon - kuten itseasiassa olen valinnutkin. Mökkiä meillä ei ole mutta asumme keskuspuiston kupeessa,joten saamme luontoelämyksiä sieltä.



Ajatelkaa myös mitä päätöstä on helpompi katua. Jos te nyt lähdette jonnekin korpeen ei talonne hinta nouse ollenkaan samaa tahtia kuin keskustakodin. Jos sitten kaipaattekin takaisin stadiin, joudutte tyytymään paljon pienempään asuntoon. Kaupunkiasunnon arvo puolestaan noussee suhteessa enemmän, joten saatte sitten muutaman vuoden kuluttua paremman landetalon.

ottaisin ehdottomasti kolmosen. Voisihan niitä töitä kyttäillä jatkossa, josko vaikka löytyisi jotain koulutusta vastaavaa myöhemmin.

Eikä täällä Helsingissä tarvitse ihan ydinkeskustassa asua, bussit ja metrot kulkevat ruuhka-aikaan ihan tauotta keskustaan. Muuttakaa vaikka Munkkivuoreen / Käpylään / Toukolaan?

Olen asunut keskustassa lapsen kanssa pitkään, ja monet tuttavat asuvat siellä eri ikäisten lasten kanssa edelleen. Kyllä se sujuu. Pitää kuitenkin varautua siihen, että lasten kaverisuhteiden hoito vie aikaa vanhemmilta enemmän kuin lapsirikkaassa ja liikkumisen kannalta turvallisessa ympäristössä. Eli leikkitreffejä täytyy erikseen sopia puistoihin ja toisten kotiin ja kutsua muita teille. Lapsiperhetuttavat ovat kullanarvoisia.



Ulkoiluissa lapset tarvitsevat saattajaa kouluikään asti, ehkä jopa toiselle, kolmannelle luokalle asti. Riippuu, mistä lähimmät puistot löytyvät tai onko kenenkään lähellä asuvan tutun (tai omassa) pihassa leikkitilaa.



Koulut ovat keskustassa hyviä ja harrastusmahdollisuudet superia.

mukava pientqloasunto Helsingin esikaupungista, esim. Pohjois-Helsingistä. Lapsilla vehreä asuinympäristö, suuren kaupungin harratemahdollisuudet lähettyviltä ja 10-30 min matka julkisilla keskustaan.

Haluisin Helsingin keskustaan tai edes vähän kauemmaksi, mutta ei ole varaa asua kuin jossain getto-osassa. :(

'Keskusta' on tietenkin aika laaja käsite, en tiedä mitä sillä tarkoitat. Mutta ratikka-reitin varrelta löytyy myös hyvin lapsille sopivia alueita. Nythän on ollut tosi paljon juttua siitä, kuinka keskustan päiväkodit on täynnä, koska vanhemmat eivät haluakaan enää muuttaa sinne 'Tuusulaan'. Keskustassa vaan on niin huippu hyvä asua lasten kanssa.



Asumme Meilahdessa, en tiedä onko se mielestänne keskustaa (ei kai?). Kaikki hyvät puolet! Loistava paikka lapsiperheelle.

asumme n. 45min päässä työpaikoistamme pk-seuduilla, ei lastenhoitoapua, ei tuttuja ennestään. löysimme ison talon, pienen kylän hyvät palvelut ja lapsiperheitä, koulut, uimahalli, lukiot kävelyetäisyydellä. harrastuksiin isompiin kaupunkeihin n. 15min autolla. iso piha, joten mökkiä ei tarvita. itse kaipaisin että olisi isovanhemmat naapurustossa, mutta se tarkoittaisi et pitäisi muuttaa hgin lähiöön, jossa itse kasvoin, jossa harrastemahdollisuudet ei olleet niin hyviä kuin täällä pienessä kylässä...hgissä meillä ei olisi kahta autoa, on luksusta kun 3 lasta ja voi kärrätä heitä ja ostoksia ilman että sitoutuu odottamaan vkonloppua. illat ovat lyhyet, työmatkaan menee aikaa, mutta menihän sitä kun itse asuin hgissä köröttelin stadiin aina sen 40minsaa..et siihen verratuna ei paha. käymme stadissa aina silloin tällöin, lapset tottuneet kaupunkeihin ja saavat toisenlaisia elämyksiä siellä ja täällä...



täällä ei asunnon arvo nouse ja jos itse voisin päättää ehkä asuisin jopa stadissa, mutta en kerrostalossa, vaikea yhtälö toteuttaa. ok talo on aivan fantastinen asumismuoto keski-ikäistyneille vanhemmille ja lapsille, aika ihanaa :) olemme kotona terassilla kuin etelässä, pihassa trampoliinit ja uima-altaat!

Ei nuo pitkät työmatkat huvita yhtään pidemmän ajan kuluessa. Ja Helsingin keskustan alue on ihan mahtavaa asuinseutua.

mutta vaikea tietysti puhua muiden puolesta kun en tiedä miten haluatte asua

Itse valitsisin ykkösen, koska tykkään Helsingin keskustasta, ei tämäkään mikään jättimetropoli ole, vaan mukavan kokoinen kaupunki. Itse en tykkää pendelöidä, mieluummin asun siellä missä on työt ja huvit ; )

Kunhan löytäisi jotain työtä. Nyt meidän tilanne muistuttaa ehkä kakkosta, mutta lastenhoitoapua ei ole lähimainkaan. Ja työmatkaa on matkaa vain 10 km linnuntietä, silti menee tunti työmatkaan kolmella eri kulkuvälineellä. Työpaikka meni ja muutti. Ja me siis asutaan nyt Helsingissä.



Perustelu:

Haluaisimme viettää enemmän perheen kesken aikaa ennenkuin lapset liian isoja. Olemme myös kyllästyneet asuntovelkaamme.

ja ekologisesti järkevintä vaihtoehtoa. Ja tietenkin asianlaitaa myös lasten kantilta: päiväkodit, koulut, koulumatkat?

sehän tässä vielä on, että vaihtoehdoilla 2 ja 3 elelisimme mukavasti velatonta elämää. Ykkönen tarkoittaisi vähintään 300 000 lainaa että voisimme elää alueella missä haluamme ja tarpeeksi isossa asunnossa.



Pidämme molemmat Helsingistä, mies sieltä kotoisin joten tietysti hän sinne eniten haluaa. Itse arvostan velattomuutta ja luontoa, mutta pendelöiden työpäivät ovat kohtuuttoman pitkiä.



ap

Minä kyllä näkisin paljonkin muita vaihtoehtoja kun puhutaan edullisemmista alueista Helsingin ja lähikuntien alueella.



Tutkaile rauhassa vaikka metron reittiä itään: Mellunmäki, Länsimäen tietyt alueet ja rivarit, Rajakylä.



Espoon suuntaan löytyy myös kivoja alueita, toki on vähän arvokkaampaa. Vantaalta läytyy myös junaradan lähettyviltä ja jos taas auto löytyy niin vaihtoehdot vain kasvaa.

ensimmäinen vaihtoehto on suosikkini. No joo, mekin asumme kesukstassa ja usein mietin, pitäisikö muuttaa vähän kauemmaksi (enemmän lapsenhoitoapua, isompi asunto, oma piha yms.) mutta viimeistään talvikuukausina olen tyytyväinen ratkaisuumme :) Eli ei keskustaa lapsiperheen näkökulmasta ainakaan kannata pelätä - kaikki on lähellä - puistot, rannat, koulut, harrastukset ja parhaassa tapauksessa myös työt. Ei ne neliöt ehkä tee onnelliseksi, vaan se ympäristö. Ja haluan painottaa, että tämähän on täysin luonnekysymys. Itse olen niin laiska, että yhtään kauempana asuvana, erakoituisin täysin :)

kun me molemmat (vanhemmat) arvostamme museoita, menoja, näyttelyjä, harrastuksia sekä itselle että lapsille... Mutta onko se sitten turvallinen paikka lapsille? Milloin niitä voi päästää itsekseen ulos? Täysi-ikäisinä?



Itse kyllä rakastan luontoa myös niin paljon, että joku kesäpaikka olisi pakko hankkia kun kummankaan suvulla ei

sellaista ole. Pelottaa vaan, että tuolla lainalla ei sitten reissailla eikä paljon muutakaan tehdä 25 vuoteen.



Ja itse haluaisin juuri ydinkeskustaan, ihan sama työmatkan

kannalta asuuko tunnin junamatkan päässä vaiko Helsingissä mutta ei ihan keskustassa kun julkisilla vaihtojen kanssa työmatkoihin menee se sama tunti.



ap

Entä 3-4 huonetta kerrostalosta vaikka Espoosta, n. 15 minuutin matkan päässä Hgin keskustasta?

Mukavaa Helsinkiä on muuallakin kuin ydinkeskustassa. Metroradan varressa on paljon hyviä asuinpaikkoja, joissa on myös luontoa lähellä, mutta silti matka ytimeen vain 10 minuuttia.

Itse olen järkeillyt asian niin, että perheelleni on edullisinta asua lähiössä lähellä keskustaa, sillä olemme mieheni kanssa molemmat keskustassa töissä. Eipä mene työmatkoihin tuntia suuntaansa kuten lähikunnissa leveämmin asuvilla kolleegoilla, käytän mieluumin sen ajan lapseni kanssa olemiseen iltaisin. Tämä seikka on meillä painanut eniten vaakakupissa.

Viime talvena moni kiroili junia ja käytti niiden takia paljon extra-aikaa työmatkoihin.. metro ei myöhästellyt ;)

Itse olen kasvanut omakotitalossa jonka lähettyvillä ei ollut muita lapsia. Kerrostaloissa on usein paljon kavereita lapsille, ja ainakin meidän taloyhtiössä niillä tuntuu olevan aika kivaa.



Mutta. Kiinnostavin dilemma tässä on työpaikat. Kun nekin voivat muuttua... onko sitten keskustassa teille sen jälkeen mitään? (toki keskustan asunnosta pääsee yleensä eroon aika kepeästi, miten mahtaa olla okt jossain kehyskunnassa.) Ja kuinka innokas olet tekemään ei-koulutusta-vastaavaa-työtä.





Eli vaihtoehto 1 hieman modifioituna.



Ps. tarviiko tän olla loppuiän ratkaisu?

ostaisin omakotitalon Espoosta tai Kirkkonummelta ja muuttaisin sinne