Kun teet ruokaa niin kysytkö perheeltä mitä he haluavat vai teetkö

Kyllä perhe kertoo ihan ilman kyselyitäkin mitä haluaa. Joudun vähän rajoittamaan ettei tulisi aina samaa ruokaa. Pyrin ottamaan kaikkien lempiruuat ja inhokit huomioon, mutta vaikeutena on se että yhden lempiruoka on toisen inhokki. 

Kissa tulee sanomaan kun on nälkä.

Yleensä olen päättänyt itse ja tiedän mistä muut tykkäävät mutta kyselen silti joskus mielihaluja ja joskus niitä tullaan ilmoittamaankin.

Sekä että. Pääosin päätän itse, mutta kyselen kyllä myös toiveita.

Harvemmin meillä laitetaan sellaista ruokaa, mikä on jonkun inhokki. Laitan sellaista ruokaa, mitä perheessä pääsääntöisesti kaikki syövät. Aina se ei ole jokaisen se ykköslemppari. Päätöksen ruoasta teen aika usein itse, sillä olen se, joka käy kaupassa, ja hyödynnän siellä aina tarjouksia.

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin meillä laitetaan sellaista ruokaa, mikä on jonkun inhokki. Laitan sellaista ruokaa, mitä perheessä pääsääntöisesti kaikki syövät. Aina se ei ole jokaisen se ykköslemppari. Päätöksen ruoasta teen aika usein itse, sillä olen se, joka käy kaupassa, ja hyödynnän siellä aina tarjouksia.

Sama meillä. Ja hurjasti helpottaa meillä myös se, että kenelläkään ei ole allergioita. Monipuolisesti lihaa, kalaa ja kanaa.

En ole koskaan kysynyt keneltäkään. Jokainen on yhtä vaikutusvaltainen tekemään mitä ruokaa huvittaa.

Toisaalta, teen ruokaa vain, jos apukokki on pessyt ja käsitellyt vihannekset ja muut ruoka-aineet valmiiksi leikkuulaudalle. 

Yhdessä tekeminen on rakkautta. 

Yleensä mietin itse, huomioiden oliko edelliset ruuat liha/kana/kala/kasvis ja lisuke pasta/riisi/peruna/salaatti, näiden perusteella hieman yritän vaihtelua hakea, ettei oo vaikka pastaa ja pastaa tai kanaa ja kanaa peräjälkeen. Toiveita saa esittää ja ne huomioidaan lähipäivinä. Välillä myös aikataulut ratkaisee, esim ke on niin kiireinen harrastusilta, että se on jotain vartissa valmista oltava.

Lähden aamulla töihin ennenkuin lapset herää, hankin ruoka-aineet töistä palatessa, ei siinä sille päivää kenenkään kanssa neuvotella. Liikun bussilla, joka pv repullinen ruokaa kotimatkalla työpaikan viereisestä kaupasta, autoa ei ole, jolla viikonlopun prisma-reissut tekisi. Joten jos ei aiemmin oo toivonut, ei voi lapset vaikuttaa. Ja mies on "aina" töissä, iltakasin jälkeen on muutakin juteltavaa kuin huominen ruoka, hyvin syö iltapala-aikaan kaiken mikrolämmitettynä, mitä ikinä kokkaan tai hankin muulle perheelle.

Teen mitä haluan. Asun yksin niin ei tarvi keneltäkään kysellä.