Lue keskustelun säännöt.
Henkinen työ väsyttää enemmän kuin ruumiillinen!
21.01.2025 |
Mulla on työnkuva johon kuuluu sekä toimistotyötä että ruumiillista työtä, ja toimistotyöpäivän jälkeen olen rasittuneempi ja väsyneempi. Muita jotka huomanneet samaa?
Kommentit (20)
Riippuu tietysti, mitä tekee, mutta pääosin käsien ja jalkojen liikuttelu on helpompaa kuin pelkkien aivonystyröiden ja hiirikäden.
Ainakaan minä en rasitu työhöni liittyvistä kiinteistökierroksista niin kuin konttorilla istumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fyysinen työ rasittaa myös henkisesti. Vai väitätkö nyt että olet niin henkisesti väsynyt ettet jaksa tai pysty kipujen takia kävelemään työpäivän jälkeen? Koska pääsen juuri bussista kotiin jalkapohjat ja nilkat kivusta huutaen ja sen jälkeen on kroppa ja pää siinä kunnossa ettei onnistu enää mikään.
Nojaa
Ennen olin rakennuksilla työukkona ja ei se pelkkää käsien liikuttelua ole. Paljon saat yksin tai työparin kanssa miettiä miten tehdään ja siihen vielä fyysinen rasitus päälle. Kyllä ei jaksanut tehdä töiden jälkeen juuri mitään. Nyt kouluttautuneena pääsen mielestäni helpommalla fyysisesti ja ajatustyö ei väsytä läheskään niin paljon ku olla päivä pihalla. Moni fyysinen työvaatii myös sitä ajatustyötä, vaikkei toki niin yksityiskohtaisesti kuin työnjohtajan roolissa
Mun mielestä fyysinen työ on juuri henkisesti järjettömän rasittavaa. Henkinen työ ei. Kun keskityt siihen työhön, et edes huomaa ajan kulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin henkinen työ saa aikaan ikäänkuin painekattila efektin ja rauhattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietysti, mitä tekee, mutta pääosin käsien ja jalkojen liikuttelu on helpompaa kuin pelkkien aivonystyröiden ja hiirikäden.
Ainakaan minä en rasitu työhöni liittyvistä kiinteistökierroksista niin kuin konttorilla istumisesta.
Riippuu siitä mitä sä teet siellä kiinteistökierroksella? Ilmeisesti et mitään kovin fyysistä. Kävelyä ei lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa. Terveenä väsyin kummastakin.
Toki olin nuorempikin mutta enpä todellakaan ollut siivoojan työpäivän jälkeen lähellekään niin väsynyt kuin yläkoulun opettajan työpäivän jälkeen. Kun duuni on pelkkää ongelmanratkaisua, nopeaa reagointia ja päätöksentekoa, niin kyllä tietää töitä tehneensä. Viisi tuntia opetusta, niin voimat on käytetty. Toki sitten pitäisi vielä suunnitella opetusta, soitella koteihin ja tehdä arviointitöitä. Monesti tulee siirrettyä seuraavaan päivään tai viikonloppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu aivan siitä, miten rasittavasta fyysisestä työstä on kyse. Jos joutuu vetämään itsensä piippuun joka päivä/viikko, on taatusti rankempaa kuin henkinen työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietysti, mitä tekee, mutta pääosin käsien ja jalkojen liikuttelu on helpompaa kuin pelkkien aivonystyröiden ja hiirikäden.
Ainakaan minä en rasitu työhöni liittyvistä kiinteistökierroksista niin kuin konttorilla istumisesta.
Riippuu siitä mitä sä teet siellä kiinteistökierroksella? Ilmeisesti et mitään kovin fyysistä. Kävelyä ei lasketa.
Olin minä aikoinaan raksalla apumiehenä. Tiilien kärräystä, hiekan ja betonin lapioimista, piikkaamista, purkutöitä ja lautojen kantamista. Enkä minä silloin ollut sen väsyneempi kuin nykyisin työpäivän jälkeen. Tosin taitaa olla myös ikäkysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on fyysinen työ ja kyllä meillä ainakin porukka nukkuu koulutuksissa, että joo.
No siihen on syynsä, miksi olette päätyneet fyysiseen työhön. Olette sitä porukkaa, joka nukkui tai häiriköi oppitunnit. Keskittyminen opetukseen ei ole vahvuus.
Fyysinentyö, jossa pitää lisäksi skarpata koko ajan esim. turvallisuuden tai työn tarkkuuden takia on ehkä kaikkein stressaavinta.
Mutta esim. asiakaspalvelussa työn kuormittavuus riippuu omasta persoonasta ja tavasta reagoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni 8h työvuorot ajattelutyötä tai monotonista fyysistä työtä ovat molemmat yhtä pahoja. Samoin lyhyemmät, jos toisto on todella raskas (esim. lehdenjakaja, joka kantaa koko ajan painoja alas rappusia, joka rasittaa polvia koko ajan samalla tavalla). Sekä semi-fyysistä myymälätyötä että päätetyötä tehneenä pidän 5-6h työpäivää sopivana, sisältäen kohtuulliset ja kehon tahtiset tauot. Pidempiäkin päiviä jaksaa, jos on todella motivoitunut tai inspiroitunut, mutta harvemmin palkkatyössä on
Olen tehnyt molempia töitä - fyysisesti kevyttä toimistotyötä sekä fyysisesti raskasta tuotantotyötä. Toimistotöissä kyllä joskus tilttasi korvien väli, mutta fyysisessä työssä, jossa tuottavuusvaatimukset on kiristetty äärimmilleen, on tiltannut sekä kroppa että mieli. Tuki- ja liikuntaelinkuormituksen takia pysyviä haittoja: kulumia sekä vapaa-aikaa haittaavia erilaisia nivel- ja jännevaivoja. Ja kun vaivat ovat aktiivisesta kuntoutuksesta huolimatta pysyviä, tilttaa pää, koska joutuu luopumaan harrastuksista. Ja sitten, kun pää kolmantena jalkana joutuu tekemään töitä, on pää työpäivän päätteeksi kuin Haminan satama. Väsyttää ja sattuu.
Riippuu varmaan työstäkin ja ihan yksilöstä.
Itse olin fyysisessä työssä, johon kuului päivän aikana paljon raskasta nostelua ja lisäksi päälle työtilan kuumuus ja meteli ja tiukat aikataulut. Aika suuri kuormitus keholle. Moni kollega on jäänyt eläkkeelle pysyvien fyysisten vaivojen kanssa. Olin niin väsynyt töiden jälkeen, että 3-4 tunnin päiväunet oli arkea joka päivä.
On rankkaa mutta mukavaa.
Työnorja
Ne on niin erilaisia.
Jos on rasittunut aivotyöstä ruumiillinentyö tuo helpotusta.
Itselleni oli raskainta kun tapasi uusia ihmisiä. Ja esimerkiksi kouluttajana toimiminen.
Siihenkin varmaan tottuisi jos olisi valmiit vakio matskut ja rutiinia.
Olen luonteeltani asiantuntija enkä edustava seurustelija.
Mulla on fyysinen työ ja kyllä meillä ainakin porukka nukkuu koulutuksissa, että joo.