Nahkahame

Mikäs tuossa. Napsahtaa hauskasti, kun pieraisee.

Sanooko muutkin sitä kreivittäreksi?

Sama tyrkyttäjä ja mainostaja joka oli parissa muussakin avauksessa.

No ei ole mulle turn on eikä välttämättä monelle muullekaan.

Nahka on kemiallisesti käsitelty eläimen iho, yleensä naudan, sian, puhvelin, lampaan tai vuohen. Eläimen iho eli raakavuodat käsitellään yleensä monivaiheisesti kemikaaleilla. Ne liotetaan, pestään, värjätään erilaisten kemikaalien seoksilla sanomattakin lienee selvää, että nämä kemikaalit vahingoittavat ympäristöä, viitseliäs voi poimia jonkin aineen ja katsoa mitä siitä netin tietopankeissa kerrotaan. Suurin osa vaatteisiin käytetystä nahasta käsitellään Aasiassa ja Brasiliassa, jossa ympäristölainsäädäntö on heikko tai sitä ei valvota kunnolla. Nahan käsittely on vaarallista työntekijöille ja se saastuttaa lähialueen, mikä vaarantaa kaikkien lähialueen ihmisten terveyden.

Aikamoisia tököttejä noihin kuitenkin monesti käytetään, raskaita kemikaaleja ja alkuaineita

https://oikeuttaelaimille.fi/elainperaiset-materiaalit-vaatetuksessa/

Vierailija kirjoitti:

Nahka on kemiallisesti käsitelty eläimen iho, yleensä naudan, sian, puhvelin, lampaan tai vuohen. Eläimen iho eli raakavuodat käsitellään yleensä monivaiheisesti kemikaaleilla. Ne liotetaan, pestään, värjätään erilaisten kemikaalien seoksilla sanomattakin lienee selvää, että nämä kemikaalit vahingoittavat ympäristöä, viitseliäs voi poimia jonkin aineen ja katsoa mitä siitä netin tietopankeissa kerrotaan. Suurin osa vaatteisiin käytetystä nahasta käsitellään Aasiassa ja Brasiliassa, jossa ympäristölainsäädäntö on heikko tai sitä ei valvota kunnolla. Nahan käsittely on vaarallista työntekijöille ja se saastuttaa lähialueen, mikä vaarantaa kaikkien lähialueen ihmisten terveyden.

Vaihtoehtona on kasviparkitseminen, jossa käytetään kasvien omaa parkkihappoa. Kasviparkitseminen on kuitenkin hidasta ja kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Kasviparkittuja kenkiä on saatavilla vähän, ja ne voivat olla kalliita. Niitä voi kuitenkin kaupassa kysellä.



- Kuluttaja lehdestä poimittua.

Samassa lehdessä on myös varoiteltu terveysriskeistä itse näiden käyttäjille, ei pelkästään tehdastyöläisille, jotka joutuvat alkuvaiheessa nahat aineilla käsittelemään tai riskeistä tehtaiden lähiympäristössä eläville.

Ja mitä tulee yleisimpään jäljitelmään pvc:een, niin

https://cordis.europa.eu/article/id/92819-an-ecological-alternative-to-…

https://web.archive.org/web/20240110212733/https://www.greenpeace.org/u…

https://oecotextiles.blog/2014/01/28/what-does-eco-friendly-vinyl-mean/

https://europe.noharm.org/sites/default/files/documents-files/6807/2021…

https://bp-group.de/en/2022/05/06/eu-to-ban-thousands-of-chemicals-is-p…

Muutamia mietittäviä juttuja muutenkin on mm.

Eläinten oikeudet: nahkaa tuotetaan tehotuotannon olosuhteissa, joissa eläinten pitkät kuljetusmatkat, ahtaat tilat ja julma kohtelu on yleistä.



Heikot työolot: suurin osa nahasta tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden oikeudet ovat maailman huonoimpia (mm. Brasilia ja Intia).



Kemikaalit: nahkateollisuus käyttää hurjan määrän terveydelle vaarallisia kemikaaleja, kuten kromia parkitsemiseen. Nahkaa tuottavissa maissa ympäristölainsäädäntö on usein heikkoa ja kemikaalit pääsevät saastuttamaan vesistöjä.



Ympäristöongelmat: nahantuotanto on sidoksissa saastuttavaan karjatuotantoon, jonka edestä kaadetaan myös suuren nahantuottajamaan Brasilian sademetsiä. Sademetsien kaatamista karjatalauden tieltä tapahtuu myös monessa muussa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä tulee yleisimpään jäljitelmään pvc:een, niin

https://cordis.europa.eu/article/id/92819-an-ecological-alternative-to-…

https://web.archive.org/web/20240110212733/https://www.greenpeace.org/u…

https://oecotextiles.blog/2014/01/28/what-does-eco-friendly-vinyl-mean/

https://europe.noharm.org/sites/default/files/documents-files/6807/2021…

https://bp-group.de/en/2022/05/06/eu-to-ban-thousands-of-chemicals-is-p…

Muutenkin tuo mainostaminen ohi muiden näkökohtien ja mille haluaa esittelemällä antaa tilaa ja näkyvyyttä, ei pelkästään oma käyttö.

Länsimaiset valmistajat ostavat nahkansa tukusta ja koska alkuperää ei nykään tarvitse enää ilmoittaa, on hyvin suuri todennäköisyys sille, että valmistaja käyttää vaikkapa intialaista, brasilialaista tai kiinalaista nahkaa. Nahan alkuperää (eli eläintä edes) ei siis tarvitse enää ilmoittaa.

Vegaaniliitto - Eläinten olot



https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/



"Turkisten ja nahan tuotanto



Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.



Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.



Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.



Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.



Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa."

"Miksi nahka ja muut eläinkuidut eivät ole ekologisia?"



https://vegaanihaaste.fi/vegaaniruokavalion-ukk



"Vaikka perinteistä keinonahkaa pidetään epäekologisena, se ei ole nahkaan verrattuna erityisen epäekologinen. Nahkan valmistuksessa käytetään voimakkaita kemikaaleja, jotka estävät sen maatumisen. Valtaosa nahkatavaroista käsitellään kromilla. Nahkan valmistuksessa ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Nahkateollisuus on energiankulutuksessa samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa. 



Ekologisia vaihtoehtoja nahkalle ja keinonahkalle valmistetaan esimerkiksi kierrätysmuovista, ananaksesta, sienistä, soijasta ja korkista. Nämä tuotteet eivät vielä ole laajasti ja kaikkien saatavilla, mutta tulevaisuudessa uskomme näiden tuotteiden olevan ostettavissa ihan tavallisista kenkäkaupoista.



Myöskään villa ei ole niin ekologista kuin usein ajatellaan. Maailmassa on valtavasti lampaita, jotka märehtijöinä tuottavat huomattavan määrän ilmastonmuutosta kiihdyttävää metaanikaasua. Erityisesti suurissa lammastuottajamaissa lampaiden laidunnus aiheuttaa eroosiota sekä lajiston köyhtymistä ja saastuttaa vesistöjä. Villa ei yksistään ole myöskään kauhean kestävä kuitu, joten esimerkiksi sukkalankoihin lisätään muita kuituja parantamaan langan kestävyyttä.



Villalle on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin keinokuidut. Esimerkiksi puuvilla, pellava, hamppu ja bambu ovat yleisesti saatavilla olevia kasviperäisiä kuituja, joista tehdään niin vaatteita, kankaita kuin lankojakin. Villasukkalangalle voi etsiä korvaavaa lankaa useimmista lankoihin erikoistuneista kaupoista. Saatavilla on esimerkiksi bambu- ja puuvillapohjaisia lankoja, jotka ovat kestäviä ja soveltuvat erityisesti sukkien neulomiseen."

Helsingin muotiviikot luopuu nahasta "Mieluummin annamme alustan vaihtoehtoisille uusille innovaatioille"



https://yle.fi/uutiset/3-10354237

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka ekologisesta muodista: "Muotiteollisuuden on nyt todella aika tukea muutosta"



Kenkiä tehdään jo nyt muun muassa ananas- ja omenakuidusta ja materiaalien valikoima tulee vain kasvamaan.



https://yle.fi/uutiset/3-11088133

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä



Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.

https://www.maailma.net/uutiset/selvitys-intian-nahkatehtaat-saastuttav…

Lihantuotannon ympäristövaikutukset

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lihantuotannon_ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutu…

Tässä jutussa on käsitelty myös osin samoja asioita:



If You Wouldn't Wear Fur, Why Wear Leather?



https://www.howcork.com/blogs/news/if-you-wouldnt-wear-fur-why-wear-lea



Otteita jutusta:



"As pointed out by Sascha Camilli, writer of the book Vegan Style and PETA activist, "In order to keep from decomposing on the wearer's back, fur is often treated with chemicals such as formaldehyde and chromium, which are not only environmentally harmful, but also hazardous for human health." PETA has spoken out for years about the concerns of chemical contaminants in fur and leather, including damage to groundwater to air quality in areas where production takes place, not to mention the negative effects on humans exposed to these substances and the animals whose lives are sacrificed.



Formaldehyde and chromium are also two of the most prominent and toxic substances used to tan leather. We wrote an extensive article on how leather is made, highlighting the hazardous effects of exposure to chromium. And this is not just a slight exposure, we are talking about workers who are knee-deep in this slurry of toxic chemicals on a daily basis.



If you read what the fur industry in the United States has to say about the chemicals they use, they will claim to use a list of "natural" substances including table salt and corn starch, and then say "a small amount of formaldehyde may be used as well," with a disclaimer that they "ensure there are no harmful effluents."



I'm personally a lot more inclined to believe the research paper put out by the Humane Society of the United States outlining pages of clearly sourced scientific research detailing the chemicals that are used in fur production, rather than the aforementioned industry-funded website. The Humane Society writes, "common methods for 'dressing' fur skins involve formaldehyde and chromium-chemicals that are listed as carcinogens and are otherwise toxic to humans. Other chemicals that may be used or emitted in the dressing and dyeing processes and that appear on one or more US government lists of toxic chemicals include aluminum, ammonia, chlorine, chlorobenzene, copper, ethylene glycol, lead, methanol, naphthalene, sulfuric acid, toluene and zinc." "



"These toxic substances are not just a problem for the producers of leather and fur and the communities where these factories are located. Residues remain on the final product and the user is directly exposed to them as well. These chemicals have been found on fur and leather when tested, and have the potential to be transferred onto and absorbed into our skin when wearing or handling these products."



"Here, the majority of the world's leather production takes place in India and Bangladesh, where factories are known to use vast amounts of highly toxic chemicals that poison the workers and local waterways. These cows are brought from India into Bangladesh to be slaughtered, and endure hours and hours of abuse during torturous, unending travel, to ultimately be skinned, sometimes in front of each other. The cows are kept in confinement and unbearable living conditions throughout their lives, just like the animals who eventually are turned into fur coats."

Edelleen samasta jutusta:



"3. Heavy carbon footprint and heavy greenwashing



Fur and leather both have a heavy carbon footprint. This is due to the animal manure and carcass waste produced by these industries, along with chemical pollution. Although synthetic alternatives are far from the solution, as they are made from fossil fuels, they still rank lower in terms of overall environmental impact. Fur isn't listed in the diagram below, but leather takes the top place for the most environmental impact of any of the compared materials in this chart.



The fur and leather industries both like to claim that fur and leather are natural, or only a by-product of the meat industry putting to use what would otherwise be waste. They both like to say that they are a more environmentally friendly option than synthetics and that they are biodegradable. But the argument from the industry doesn't hold up against the data. We hold our ground and say that all fur and leather industry claims of ethics are pure greenwashing. Fur and leather are both industries that do not rely on the "waste" of the meat industry, but kill animals specifically for fashion. Their products are loaded with toxins that prevent biodegradability and pollute the soil if composted. Both are destructive, dirty industries that put profit over everything else, with no regard for who or what falls in their wake."



"Leather and fur production are both inherently cruel to animals and are detrimental to the environment and human health. It's time to look to the future of fashion. And if you ask me, the future is plant-based."

Näissä jutuissa mm. aiheista maatalous, liha, ilmastonmuutos:

Tutkimus: Kasvisruokavalio on tavallisen kuluttajan tehokkain keino pienentää hiilijalanjälkeä

https://yle.fi/a/74-20007526

HS: Tutkijat laskivat lihantuotannon ilmastovaikutuksen ja se on merkittävä

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/hs-tutkijat-laskivat-lihantuotannon-il…

Miksi lihansyönnin vähentämisestä jauhetaan niin paljon? Nämä 4 kuvaa selittävät

https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005875209.html

Luuletko pelastavasi maailman syömällä luomua ja lähiruokaa? 6 yleistä luuloa ilmastoystävällisestä ruoasta selvitimme, ovatko ne totta

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/163fd361-c420-455c-bf19-8e2fd41ee18c

Faktabaari - Onko liha ilmastoystävällinen valinta lautaselle?

https://faktabaari.fi/fakta/ehdokkaiden-vitteet-tarkastelussa-onko-liha…

Ilmastoystävällinen ruoka on myös eläinystävällistä

https://animalia.fi/eettinen-kuluttaminen/ilmastoystavallinen-ruoka/

Onko suomalainen naudanliha ekotuote vai viherpesua?

https://animaliamedia.fi/onko-kotimainen-naudanliha-ekotuote-vai-viherp…

Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti

https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-o…

Miten voin hillitä ilmastonmuutosta, osa 3: Syöminen ja liikkuminen

https://www.greenpeace.org/finland/blogit/49322/miten-voin-hillita-ilma…

Nahka on useimmissa tapauksissa täysin syötävää, voidaan käyttää myös lihaa syövien eläinten ravintona tai vaikka biokaasureaktoreissa.

"Miksi sian nahka ei kelpaa suomalaisille? Kamara tuo rapsakkuutta raikkaaseen salaattiin"

https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000999083.html

"Nahasta tulee sipsit - näin käytetään koko kinkku"

https://www.ess.fi/teemat/346352

"Miten hyödyntäisin joulukinkun rasvan ja kamaran?"

https://www.hk.fi/blogit/lihakoulun-blogi/2016/miten-hyodyntaisin-joulu…

Kamara

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamara_(sana)

"Koostumukseltaan kamara on proteiinia ja vettä. Sitä käytetään ruoka- ja leikkelemakkaroihin kiinteyttämään tuotteen rakennetta.[2] Vastoin yleistä käsitystä kamaraan eivät kuulu muut sisäelimet, joiden osuus tuoteselosteissa mainitaan kohdassa "muut lihaan verrattavat aineet". Lihavalmisteista esimerkiksi lauantaimakkara ja maksamakkara sisältävät kamaraa. Lisäksi koirille valmistetaan luita, joita kutsutaan kamaroiksi."

https://www.eatthismuch.com/food/nutrition/leather,3099722/

Juvan Bioson Oy on yksi niistä jotka tuottavat biokaasua ja hyödyntää siinä myös nahkoja,

https://www.maaseutukuriiri.fi/hanketarinat/juvan-bioson-oyn-tuottama-b…