Muita jotka harrastaa kännipuheluit?

Useasti on soitettu. Niin että jälkikäteen ei muista edes soittaneen, ennenkuin joku muistuttaa.

Täällä harrastaja myös. Anoppi on ykköskohde. Hän aina säälii, kun minua on niin kovin kohdeltu. :)

Välillä tukee rimpautettua. Ei joka päivä.

Lopetin kun ihmiset alkoivat tylyiksi. 😕

Harrastin aikaan ennen älyluureja. Kiva tapa oli soittaa 3-4 välillä aamuyöstä jonkun lankapuhelimeen ja sönköttää, että sshhori, ekkai sä oll nukkumasha ja sen jälkeen heittää jotain älytöntä kännieksistenssiä ja vaatia tähän kannanottoja ja mielipiteitä.

Vierailija kirjoitti:

Harrastin aikaan ennen älyluureja. Kiva tapa oli soittaa 3-4 välillä aamuyöstä jonkun lankapuhelimeen ja sönköttää, että sshhori, ekkai sä oll nukkumasha ja sen jälkeen heittää jotain älytöntä kännieksistenssiä ja vaatia tähän kannanottoja ja mielipiteitä.

Minä teen ihan samoin vieläkin. 

Joo, olin kännipuheluiden Euroopanmestaruuskisoissa 37.

Eksä harrasti näitä kännipuheluja. Soitti sukulaisille perjantai-iltaisin. Sitten kun oltiin erottu soitteli minullekin. Vaikka oli jo uusi muija kierrossa. 

Joskus nuorena mieki luulin kännissä olevani helvetin kiinnostava tyyppi jonka sönkkäys on juhlavaa kuultavaa kenen tahansa korville. 

Tai siis tuntui kivassa nousussa siltä.

Onneksi edes tämän ymmärtää vanhempana paremmin!

"sosiaalisessa kännissä" kannattaa keksiä mielessään juttukavereita joiden kanssa sitten sönköttää.

Eip tuu jälkipyykkiä.

Parille tutulle soittelen päissäni. Eivät ole vielä suuttuneet, vaikka vaimonsa ovatkin välillä pahana minulle. Enemmän harrastan känniviestejä, pommitan  klo 3-4 aikaan yöllä. Monilla tutuilla on puhelimessa asetus, että viestini ovat aina äänettömällä. Eivät ole vielä pahasti suuttuneet, saan yhä kutsuja vapun viettoon, juhannus ja uuden vuoden juhliini. Joskus vaimoni takavarikoin puhelimeni, kun lähden baariin kavereiden kanssa. M47

Taitaa vastaajat olla veilä enemmän kännissä. Itse en vastaa yhteenkään kännipuheluun koskaan.