Minkkiturkin käyttö, arveluttaa?

Herättää pahennusta. Mainostat turkistarhausta ja hyväksyt sen pitämällä turkkia päälläsi. Teetä siitä jotain sisustusjuttua kotiisi. Niitähän tarvitaan, jos tulee sähkökatkoja.

En kyllä kehtaisi käyttää. Myymällä eteenpäin tuskin säästät minkkien henkiä kun niitä tehotuotetaan valtion tuella joka tapauksessa, mutta voit ehkä pysäyttää yhden kokkareen aikeen ostaa uusi turkki ja rahoittaa tätä epäeettistä bisnestä.

>> sanoit (osa haute couture)

Keitä suunnittelijoita?

Herättääkö pahennusta? Herättää. Sitähän kysyit. 

Hyvä asia on se, että sen näkee tosiaan jo ulkoapäin millainen ihminen olet ja sen, että hyväksyt turkistarhauksen.

Järkyttävän ruman näköinen ihmisen päällä. Kuuluu eläimen päälle.

Tyhmän näköinen kenen tahansa päällä nykyaikana. Joku venäläis nainen pitäisi varmaan mielellään päällään, jos päätät myydä perintöturkkisi. 

Turkistarhaus on lopetettava välittömästi

https://oikeuttaelaimille.fi/allekirjoita-vetoomus-turkistarhauksen-lop…

Suomen turkistarhoilla leviää lintuinfluenssaepidemia, mikä aiheuttaa huolta uuden maailmanlaajuisen pandemian mahdollisuudesta. Tanskassa koronapandemian aikana turkistarhaus kiellettiin tarhojen suuren tautiriskin takia väliaikaisesti. Suomen on nyt toimittava samoin ja kiellettävä turkistarhaus välittömästi ilman siirtymäaikaa.

Turkistarhaus ei ole vain eettisesti tuomittavaa vaan myös äärimmäisen riskialtista koko yhteiskunnalle. On aika siirtyä kohti vastuullisempaa ja eläinystävällisempää tulevaisuutta, jossa emme altista itseämme ja eläimiä tarpeettomille riskeille.

Maaliskuussa Ruokavirasto julkaisi tutkimuksen Turkistarhojen zoonoosit - riskiprofiili (Ruokaviraston tutkimuksia 2/2023) jossa todettiin: "Turkiseläinpopulaatiossa voi salakavalasti kehittyä seuraava pandemia esimerkiksi muuntuneen influenssaviruksen myötä." Turkistarhojen korkea eläintiheys luo otolliset olosuhteet taudinaiheuttajien lisääntymiselle ja leviämiselle. Etenkin tarhatut minkit ovat alttiita ihmisen ja useiden muiden eläinlajien viruksille. Minkin elimistössä lintuinfluenssavirus voi muuntua ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin herkemmin tarttuvaksi.

Suomessa on vähän yli 500 turkistarhaa, eikä alalla ole suurta merkitystä Suomen kansantaloudelle. Lisäksi huomattava osa suomalaisista vastustaa voimakkaasti turkiseläinten kasvattamista verkkopohjaisissa häkeissä (Taloustutkimuksen gallup 2022). EU:ssa käsitellään myös kansalaisaloitetta, joka pyrkii kieltämään turkistarhauksen koko EU:ssa. Tämän aloitteen tueksi on kerätty vaikuttavat 1,5 miljoonaa allekirjoitusta EU-kansalaisilta.

Me allekirjoittaneet vaadimme Suomen hallitusta lakkauttamaan turkistarhauksen välittömästi sen aiheuttaman tautiriskin takia. Samalla tulee tukea turkistarhoilla työskenteleviä siirtymään muihin ammatteihin ja kannustaa uusia, kestäviä elinkeinoja.

https://oikeuttaelaimille.fi/allekirjoita-vetoomus-turkistarhauksen-lop…

Maat, joissa turkistarhaus on kielletty



Turkistarhaus on kielletty useissa maissa. Kielto on voimassa Isossa-Britanniassa (vuodesta 2000), Itävallassa (2005), Kroatiassa (2017), Tanskassa (kettutarhaus 2009) ja Alankomaissa, jossa kettujen ja chinchillojen tarhaus on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien ja minkkien tarhaus loppuu vuoteen 2024 mennessä.



Virossa turkistarhauksen kielto tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2026. Kesäkuussa 2021 Israel kielsi turkisten myynnin muotiteollisuudelle.



Japanissa minkkien tarhaus loppui vuonna 2016 viimeisen minkkitarhan lopetettua toimintansa. Uusien minkkifarmien perustaminen oli kielletty vuodesta 2006; minkkien tarhaaminen rikkoi haitallisten vieraslajien kasvattamisen kieltoa, joka on ollut voimassa vuodesta 2006.



Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, minkä takia uusien minkkitarhojen perustaminen on kiellettyä (2016 lähtien).



Turkistarhaus on kielletty myös Sloveniassa (2013), Pohjois-Makedoniassa (2014), Serbiassa (2019), Bosnia-Herzegovinassa (2028 mennessä), Ranskassa (2021), Slovakiassa (2025 mennessä), Norjassa (2025 mennessä), Belgiassa (2023 mennessä), Luxemburgissa (2018), Tšekissä (2019) ja Italiassa (2022 mennessä).



Unkari kielsi turkistarhauksen vuonna 2020, kielto koskee minkkien, kettujen, hillerien ja nutrioiden tarhausta.

Väliaikaiset kiellot tarhata minkkejä



Tanska, Italia ja Ruotsi kielsivät minkkien tarhauksen väliaikaisesti vuoden 2021 loppuun asti. Kieltojen syynä oli minkeillä ollut koronaviruksen mutaatio, joka voisi tarttua myös ihmisiin. Tanska jatkoi kieltoa vuodella Italia teki kiellosta pysyvän ja kaikkia turkiseläimiä koskevan.

Maat, joissa eläinsuojelulaki vaatii lajityypillisempiä oloja



Tarhausta on rajoitettu tai tehty käytännössä taloudellisesti kannattamattomaksi tiukalla eläinsuojelulainsäädännöllä Italiassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa ja kettujen kohdalla myös Ruotsissa. (wikipedia)

Lainsäädännöllisten rajoitusten ohella lukuisat muotisuunnittelijat, tekstiilivalmistajat ja vaateliikkeet ympäri maailmaa ovat vapaaehtoisesti kieltäytyneet käyttämästä eläinperäisiä turkiksia vaatteidensa materiaalina. Turkiksista mallistoissaan luopuneita muotisuunnittelijoita ja -taloja ovat muun muassa Giorgio Armani (omistaa vaateliikkeet Giorgio Armani, Emporio Group, AJ Armani Jeans ja Armani Casa), Hugo Boss, Tommy Hilfiger, Gucci ja Calvin Klein. Lähde: wikipedia.

Monet tunnetut muotitalot kuten Burberry, Versace, Gucci ja Michael Kors, ovat luopuneet turkisten käytöstä.

Nämä vaateliikkeet ja suunnittelijat ovat luopuneet turkisten käytöstä, lista ei ole todellakaan mikään lyhyt (perusteena käytetty että toimivat myös Yhdysvalloissa, oikea lista on paljon pidempi)



Humane Society - Fur-free fashion



https://www.humanesociety.org/fur-free-fashion

Turkistuotteet ja ympäristö:

https://sey.fi/turkistotuudet-ymparisto/

Uudet kuvat turkistarhoilta järkyttävät jälleen

https://oikeuttaelaimille.fi/oikeutta-elaimille-paljastaa-jalleen-turki…

Moni suunnittelija pitää myös tekoturkista eettisesti huonona vaihtoehtona. Myös Animalian toiminnanjohtajan Salla Tuomivaaran mielestä tekoturkista on syytä vältellä.



- Jos ei halua antaa sellaista viestiä ulospäin, että turkis on ok, silloin ei varmaan kannata käyttää edes tekoturkista.

Pointteja turkistarhauksesta:  Se on 1. eläinrääkkäystä 2. turhaan verorahoilla tuettua, koska ei kannata niinkään 3. puhtaan veden ja energian tuhlausta 4. riski eläintautien leviämisestä ihmisiin 5. vettä ja maaperää saastuttavaa 6. valtaosan Suomen kansasta vastustamaa.  Ollaksemme sivistyvaltioiden joukossa, turkistarhaus on kiellettävä välittömästi.

Saksalaisvirologi vaatii Suomen turkistarhojen sulkemista: Tämä on leikkiä tulella!



Lintuinfluenssan hallitsematon leviäminen suomalaisilla turkistarhoilla on uhkaava ja ennennäkemätön tilanne. Saksalaisprofessori vaatii turkistarhauksen lopettamista.



https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009766502.html

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…

"MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.

Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen

Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.

Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.

Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.

Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.

Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä

Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä (its eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993."

1. Kuinka moni EU-maa on kieltänyt turkistarhauksen tai rajoittanut sitä?



Jo 20 EU-jäsenmaata on kokonaan tai osin kieltänyt turkistarhauksen joko eläinsuojeluun tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Turkistarhauksen ovat kieltäneet Alankomaat, Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Ranska, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tiukat rajoitukset ovat lopettaneet tarhauksen Saksassa kaikkien lajien osalta ja Ruotsissa kettujen ja chinchillojen osalta. Ruotsissa valmistellaan turkistarhauksen täyskieltoa. Ranskassa ja Unkarissa on voimassa kiellot, jotka kieltävät muun muassa kettujen, minkkien ja supikoirien tarhaamisen.



Enemmistö EU-jäsenmaista oli Euroopan unionin laajuisen turkistarhauskiellon kannalla vuonna 2023 maatalous- ja metsätalousministerien kokouksessa (AGRIFISH), ja useat Euroopan parlamentin jäsenet ovat julkisesti tukeneet vaatimusta.



Tanskassa on kiellettyä tarhata kettuja ja lisäksi siellä oli kiellettyä minkkien kasvatus koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Väliaikainen kielto johti siihen, että monet tarhaajat vaihtoivat alaa esimerkiksi mansikanviljelyyn ja oluenpanoon. Espanjassa uusia minkkitarhoja ei saa enää perustaa. Jäsenmaita, joissa turkistarhauskielto on parlamentaarisessa käsittelyssä, ovat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola ja Espanja. Puola on yksi maailman suurimmista turkistuottajamaista, ja silti turkistarhauskielto on siellä hyväksytty jo ala- ja ylähuoneessa. Kielto vaatii vielä presidentin hyväksynnän ja alahuoneen äänestyksen.

7. Minkälaisissa olosuhteissa turkiseläimet elävät turkistarhoilla?



Turkistarhassa naalilla, ketulla tai supikoiralla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,255 m2. Jos tila vaatimuksia verrataan eläintarhoihin, on niissä ketuilla, supikoirilla ja naaleilla oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m2.



Turkiseläimet kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Tavallisimmin häkit on sijoitettu rinnakkain niin sanottuihin varjotaloihin, jotka ovat sivuiltaan avoinna olevia katoksia. Viime aikoina myös hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkien kasvatuksessa. Myös halleissa eläimet elävät vastaavissa verkkohäkeissä.



Ketuilla on oltava häkissä verkosta tehty makuuhylly. Pesäkoppi on kettuemojen käytössä ainoastaan pentujen syntymän ja hoidon ajan. Lisäksi kettuhäkissä on oltava esimerkiksi puukapula pureskelua varten. Minkeillä on käytössä pesäkoppi ympäri vuoden. Pesäkopissa on oltava kuivikkeita, yleisimmin olkea. Osa minkeistä kasvatetaan kaksikerroksissa häkeissä, joissa on myös toinen kerros eläinten käytössä.

14. Vaarantaako turkistarhaus luonnon monimuotoisuutta?



Turkistarhaus on vuosien saatossa vaikuttanut tuhoisasti luonnon monimuotoisuuteen. Turkistarhaus on vastuussa joidenkin lajien katoamisesta ja uhanalaistamisesta.



Vieraslajien leviäminen on todettu yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. 18:sta Euroopan haitallisimmaksi määritellystä vieraslajista kolmasosa on tarkoituksella tai vahingossa levinnyt luontoon turkistarhoilta: esimerkiksi minkki ja supikoira.



EU:ssa supikoira on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä. Suomi on kuitenkin hakenut poikkeusluvan supikoirien tarhaamiselle. Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä.

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…

"Turkiksista suurin osa käytetään nykyisin somisteina. Turkit eivät siis lämmitä ketään talvipakkasilla, koska niiden tärkein käyttötarkoitus on tehdä hupun reunasta vähän näyttävämpi. Turkisten käyttöikä jää myös yhtä lyhyeksi kuin sen takin, johon turkisreunus on ommeltu. Turkistarhauksen ympäristövaikutukset ovatkin mittavat. Aito turkis tuottaa esimerkiksi moninkertaisesti enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaava muusta materiaalista valmistettu takki."



https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/

Sey: Evijärven turkisketut kuolivat tuskallisella tavalla, kun viranomaiset eivät reagoineet



Suomen eläinsuojelu (Sey) kanteli viranomaisten toiminnasta maa- ja metsätalousministeriölle, joka antoi huomautuksen aluehallintovirastolle. Jutun kuvamateriaali voi järkyttää.



https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7e6fe572-bb9d-4abd-8e71-002bfff8e630