Väsynyt
Olen kamalan pettynyt äitinä olemiseen. Alusta saakka saanut vaan "selviytyä" päivästä toiseen. Olen ihan kyllästynyt hoitamaan tuota huutavaa kakaraa! Minulla ei ole koskaan mitään omaa aikaa! Aina kun yritän tehdä jotain, niin vaan huutaa! Odotin äitiydeltä paljon ja olin todella vuosikausia toivonut omaa lasta, mutta se mitä toivon nyt, on että voisin olla täysin yksin, ilman miestä ja lasta ja tehdä mitä lystää. Olen ihan täynnä turhaan ruoan lämmittämistä ja ruoan laittoa ja jälkien siivousta ja ainaista viihdyttämistä ja yksin oloa. Tai siis kaksin oloa. Mukula vaan huutaa yöt, ainakin silloin, kun haluaisin illasta tehdä jotain, tai olen tosi väsynyt ja haluiaisin nukkua. Missä on äidinrakkaus, aito ja syvä???!!! En kestä!!!!
Kommentit (4)
Mä tiedän ton tunteen nii hyvin, meillä lapsi nyt 6 ja viimisen puol vuotta tuntunut siltä että nyt alkaa asiat olemaan niin kuin olen toivonut, lapsi alkaa ymmärtämään paremmin koko ajan ja on tullut kiltimmäksi.
Meillä lapsen ekat kolme vuotta oli ihan oikeasti pelkkää huutoa! Turha tulla kenenkään sanomaan että provo tms ihan oikeesti oli, alkoi koliikista jatkuen korvatulehduskierteeseen ja uhmaan, oli erittäin raskasta olla yksin vastuussa kaikesta j käydä samalla vielä töissä ja tosiaan mullä oli kyllä se mies mutta miehen mielestä nainenn hoitaa kodin ja lapset...
Osaan lohduttaa varmaan kovin vähän, mutta ainakin se on varmaa, että lapsi kasvaa, huutovaihe menee ohi ja saat vielä elää muutakin elämää kuin pelkkää äitiyttä.
On lupa olla kyrsiintynyt. Äidinrakkaus saa olla hukassa, saa väsyttää. Toivottavasti saatte hoitovastuuta jotenkin jaettua, siihen vaikuttaa niin moni asia... En tiedä tilannetta.
Huuda tyynyyn tai ota jääkylmä suihku. Mieti, kuka voisi jelpata tai mistä saisit päiviisi aikuisen seuraa. Vaikkei apua löytyisikään, usko itseesi ja siihen, että toi vaihe menee ohi.
Lujasti voimia täältä sulle!