Kuinka osaatte lopettaa tapailun?
Täällä on aina ketjuja karmeista treffeistä ja treffikumppaneista, ja suhteista jotka tyssäsivät melkein alkuunsa. Kateudella luen, kun olette osanneet jättää suhteen sikseen, kun miehellä on ollut esim. puutteita hygieniassa tai käytöstavoissa.
Minä en osaa, vaan koetan aina selitellä noita puutteita jotenkin, ja kuvittelen että asia kyllä korjaantuu. Vaikka kokemusta jo on että ei korjaannu, vaan muuttuu pahemmaksi.
Miten te olette niin päättäväisiä ja itsevarmoja, että osaatte vain sanoa että tämä mies ei nyt ole mua varten?
Kommentit (62)
Pidetään kirkkaana mielessä, että miehen tehtävä on tuottaa lisäarvoa naiselle, ei olla taakka. Et tarvitse huonoa miestä mihinkään.
Lopettaminen on helppoa. Jos ole seksiä viimeistään viidennellä tapaamisella, niin ghostaus.
Ihan vaan lopettamalla. Kyllähän se keskustelu vähän kirpaisee, mutta sitten uutta putkeen, niin entinen unohtuu. Älä ole lapanen.
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi monta kertaa kun hukkaa elämästään vuosia jonkun tomppelin seurassa, hitaampikin oppii. Ehkä sinulta puuttuu vielä tarpeellinen määrä kauhukokemuksia.
Kiitos lohduttavista sanoista! Edellisessä suhteessa en itse osannut lähteä, mutta päätin olla alusta saakka suora itseäni häiritsevistä seikoista. Niistä huomauttelu tuntui miehestä niin pahalta, että hän jätti minut jo muutaman kuukauden jälkeen.
Lopputulema oli siis kai ihan oikea, mutta harmittaa että loukkasin häntä. Ehkä seuraavalla kerralla pitäisi sitten vain lähteä heti ja olla edes antamatta miehelle mahdollisuutta muuttua? Mutta kun aina haluaisin uskoa parasta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan lopettamalla. Kyllähän se keskustelu vähän kirpaisee, mutta sitten uutta putkeen, niin entinen unohtuu. Älä ole lapanen.
Ei tarvi mitään edes keskustella. Blokkaa vaan numeron ja ghostaa Tinderissä. niin helppoa.
Luotan intuitioon vaikka muuten oonkin pska päättämään mistään :) En kuitenkaan halua että kukaan hukkaa kallisarvoista aikaansa muhun jos mä oon liian epävarma. N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi monta kertaa kun hukkaa elämästään vuosia jonkun tomppelin seurassa, hitaampikin oppii. Ehkä sinulta puuttuu vielä tarpeellinen määrä kauhukokemuksia.
Kiitos lohduttavista sanoista! Edellisessä suhteessa en itse osannut lähteä, mutta päätin olla alusta saakka suora itseäni häiritsevistä seikoista. Niistä huomauttelu tuntui miehestä niin pahalta, että hän jätti minut jo muutaman kuukauden jälkeen.
Lopputulema oli siis kai ihan oikea, mutta harmittaa että loukkasin häntä. Ehkä seuraavalla kerralla pitäisi sitten vain lähteä heti ja olla edes antamatta miehelle mahdollisuutta muuttua? Mutta kun aina haluaisin uskoa parasta.
Ei miehet muutu. Se on ehkä se pahin kusetus, mikä meille opetetaan pienestä pitäen: että nainen rakkaus muuttaa miehen. Se on satua. Mies ei muutu. Tai jos muuttuu, tulkoon sitten takaisin muuttuneena miehenä, ja sitten harkitaan suhdetta uudelleen, Mutta sinä et ole se jonka tehtävä on mies kouluttaa.
Mikä hugieniapuute?
Onko kusta paskaa näkyvillä paikoilla?
Haiseeko oksennukselle?
Jotlut kiihottuu seksuaalisesti Jos onkin tahallista Kun nykyisin on niin avointa friikkiseksuaalisuus ja sille ihan liputetaan kesällä.
Kerrohan.
Kerro.
Vierailija kirjoitti:
Pidetään kirkkaana mielessä, että miehen tehtävä on tuottaa lisäarvoa naiselle, ei olla taakka. Et tarvitse huonoa miestä mihinkään.
Erittäin hyvin "sanottu".
Yleensä vuosi menee ennen kun naisen kaikki valehtelut tulee ilmi. Sen jälkeen se yleensä loppuu ja kumpikin tiesi miksi
Kai mulla itselläni on sitten jotenkin huono itsetunto ja ajattelen että minussa itsessänikin on paljon paikattavaa, joten annan liiaksi anteeksi kaikenlaista. Ajattelen, että mies ei osaa tai ymmärrä, että jokin ei ole kohteliasta tai että vaatteet pitäisi vaihtaa useammin. Tai että hän on nyt varmasti vain niin jännittynyt treffeistä, että haisee siksi järkyttävältä hieltä, vaikka muuten on siisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi monta kertaa kun hukkaa elämästään vuosia jonkun tomppelin seurassa, hitaampikin oppii. Ehkä sinulta puuttuu vielä tarpeellinen määrä kauhukokemuksia.
Kiitos lohduttavista sanoista! Edellisessä suhteessa en itse osannut lähteä, mutta päätin olla alusta saakka suora itseäni häiritsevistä seikoista. Niistä huomauttelu tuntui miehestä niin pahalta, että hän jätti minut jo muutaman kuukauden jälkeen.
Lopputulema oli siis kai ihan oikea, mutta harmittaa että loukkasin häntä. Ehkä seuraavalla kerralla pitäisi sitten vain lähteä heti ja olla edes antamatta miehelle mahdollisuutta muuttua? Mutta kun aina haluaisin uskoa parasta.
Ei miehet muutu. Se on ehkä se pahin kusetus, mikä meille opetetaan pienestä pitäen: että nainen rakkaus muuttaa miehen. Se on satua. Mies ei muutu. Tai jos muuttuu, tulkoon sitten takaisin muuttuneena miehenä, ja sitten harkitaan suhdetta uudelleen, Mutta sinä et ole se jonka tehtävä on mies kouluttaa.
Olen joskus huomannut astuneeni taas samaan ansaan ja yrittänyt kouluttaa sillä ajatuksella, että jos mies oppisi edes jotakin ennen kuin siirtyy seuraavan naisen riesaksi. Vahinko kiertämään mutta edes vähän parempana versiona.
Kuuntelemalla omia fiiliksiä. Jos mistä tahansa syystä tulee tunne, ettei tämä ole ihan sitä mitä haluan, ei lopettamispäätöksen tekeminen ole ollenkaan vaikeaa.
Samaa pohtinut. Yksi yli 10 vuoden suhde takana ja tapailusta ei juuri kokemuksia. Niissäkin parissa tapailusuhteessa toinen osapuoli pisti tapailun poikki. Eikä siinä tapailun lopettamisessa tarvi olla edes hygienia ongelma vaan voi tulla tunne, ettei juttu luista tarpeeksi tai toinen ei herätä toisessa tunteita. Miten tuonkin sitten osaa ottaa esille...Oon aivan toivottoman kokematon deittailija sitten kun sen aloitan.
Mulla on ihan sama ongelma. Olen siis mies, todettakoot se tähän alkuun. Eli se on ns. helppoa kun ekojen treffien jälkeen jutellaan, että nähdäänkö uudestaan. Siinä kohtaa on mun mielestä helppo sanoa, että ei taideta olla match ja jatketaan eri teitä. Mutta sitten kun tuosta vaiheesta on menty yli ja on tapailtu esim. kuukauden tai kahden verran, niin jostain syystä mun on todella vaikea sanoa, että nyt pitää lopettaa. Kun monta kertaahan siinä kohtaa ei ole mitään sellaista niin selkeää syytä, ei vain tunnu oikealta. Koen sen jotenkin tosi kiusallisena, että pitää sanoa tämän olleen nyt tässä. Kun sitä tietää, että toinen tottakai haluaa tietää jonkun syyn asialle. Kun syytä ei varsinaisesti ole antaa, sen tietää että toinen siitä pahastuu ja loukkaantuu. Olen persoonaltani ns. herrasmies, joten koitan viimeiseen saakka olla olematta mitenkään tyly tai epäkohtelias ketään kohtaan. Tämän takia olen tapailun alkuvaiheessa jopa päättänyt, että en hyppää naisen kanssa sänkyyn vaikka houkuteltaisiin. Olen niin monet kerrat saanut paskaa sitten niskaani verukkeella: "sä halusit vaan pesää ja heti kun sait, niin nyt sä jätät mut". Ja kun siitä ei ole kertaakaan todellisuudessa ollut kyse.
Sanotaan että viestillä ei pitäisi koskaan jättää ja herrasmiehet ei varsinkaan tee niin. Mutta olen nyt miettinyt, että ehkä mun on kuitenkin alettava tekemään niin. Ihan hemmetin vaikea paikka kohdata se ihminen ja sanoa, että hän ei nyt vain sytytä riittävästi ja tämän pitää loppua.
En pääse edes tapailuasteelle. Yleensä jo 1. treffien jälkeen mies ghostannut. Kerran pääsin tokille treffeille ja kun en tantanut niin ghostasi.
Ja ihan tavisukkoja ovat olleet, eivät mitään hunkseja.
Eräs treffikumppanini, Sanna nimeltään, teki sen niin, että siirsi aina tapaamisia eteenpäin ja keksi erilaisia tekosyitä. Oli kivan tuntuinen aikuinen nainen, mutta valitettavan pelkuri ja lapsellinen tuossa suhteessa. No, ymmärsinhän minä lopulta yskän. Toivottavasti hän on löytänyt jonkun rinnalleen, eikä elämä ole pelkkää teatteria.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan lopettamalla. Kyllähän se keskustelu vähän kirpaisee, mutta sitten uutta putkeen, niin entinen unohtuu. Älä ole lapanen.
Suuri osa ei kykene siihen keskusteluun. Ghostaus on paljon helpompaa.
Lapsen omaavia naisia ei todellakaan kannata tapailla. Sovitut treffit voivat peruuntua yllättäen, jolloin kannattaa ghostata suoraan tälläiset henkilöt.
Tarpeeksi monta kertaa kun hukkaa elämästään vuosia jonkun tomppelin seurassa, hitaampikin oppii. Ehkä sinulta puuttuu vielä tarpeellinen määrä kauhukokemuksia.