Me kuollaan kaikki

Tuliko tää sulle jotenkin yllätyksenä? Itse odotan innolla sitä päivää, jolloin sattuu omalle kohdalle. Elämästä tykkään kyllä kanssa, ei sen puoleen.

veljen tytöltä kuoli paras ystävä. Tai ei kuollut luonnollisesti. Tapettiin.

kuitenkin kysyä, että miksi just mulle käy näin? Miksi just mä kuolen? Miksi just mulla on vastoinkäymisiä? Tällä ajatusketjulla pääsee mukavasti vauhtiin, ja kun pitää katseen vaan tosi tiukasti syvällä omassa navassa, niin jonkin ajan päästä saa jo tuntea katkeruuden suloisen tunteen.

Eikö vois tommosten ajatusten sijaan keskittyä olennaiseen...Se nyt on ihan selviö ettei täältä kukaan selviä hengissä.Mutta ehkä tässä kaikessa jotain järkeäkin on,ainakin kun lapseni hymyä katselen,niin tuntuu siltä.