Kävin synnyttämässä pienen pojan.

Vaan et päässyt sanomaan "Tuli iso jytky" no pun intended

on joskus ollut vain yksi hanska kädessä, kun vauva onkin päättänyt äkkiä tulla, joten hyvin on sinun kätilösi ehtinyt :) Silti, vaikka joskus menee vähän kiireeksi ja sähläämiseksi, niin näitä synnytyksiä muistellaan erityisellä lämmöllä kahvipöydässä :)

Olihan tämä toisenlainen kuin esikoisen synnytys.



Esikoisen synnytys oli pidempi ja tuntui tekevän tiukkaa. Onneksi mahtui juuri ja juuri tulemaan.



ap

Itsekin pääsin melkein suoraan saliin, ja kätilö laitteli valmiiksi mm. anturan vauvan päähän, ja lähti ovesta ulos.



Saman tien vauva teki jo tuloaan ja yritin olla ponnistamatta, mutta vauva itsestään työntyi ulos. Huusin miestä apuun (oli vessassa juuri sopivasti), ja hälytettiin kätilö takaisin. Ponnistin 2 minuutissa kamalan tuskan ja huudon kanssa.



Tarkoitus oli saaada kivunlievitystä, muttei ehditty.



Täytyy sanoa, ettei paljon naurattanut. Olisi varmasti jäänyt kammo, jos olisi ollut eka synnytys (oli jo kolmas)



n. 3,5 kg ja 50 cm



Miten pystyit olemaan ponnistamatta, vaikka ponnistutti? Itselläni on aina ollut tarve heti ponnistaa, kun siltä tuntuu. (n. 10 min ponnistuksia eka ja toka synnytykset)

ja juttuunn tietysti kuuluu se, että synnytys ei sattunut yhtään, eikö niin ;))?

niin: )

Ennen ponnistamista tuli jännä tasanne vaihe, kuin hiljaisuus, jolloin ei sattunut eikä ponnistuttanutkaan. Sitten alkoi ensiksi hiljaa ja sitten kovemmin ponnistuttamaan ja kipu. Ponnistaminen ei sattunut paljoa. Se vei kivun pois. Oikeastaan ponnistin minimaalisesti, kun vauva tuli niin helposti ulos.



ap