Vituttaa, kun mies ei saa asioita hoidettua

On ollut aina tavallaan holtiton rahan kanssa. Nyt on talousvaikeuksissa ja vissiin ahdistaa laskujen avaaminen. Siirtää ja siirtää sitä hommaa.



Pitäis yhdessä katsoa esim. verotusasioita, mutta miten, kun miehelle ei koskaan sovi. "On ollut rankka päivä", "päässä surraa, en nyt jaksa", "katotaan viikonloppuna/illalla/huomenna".



Päivähoitomaksut meni kalleimman mukaan, kun mies ei saanut selvitettyä tulojaan.



Sitten tuo mulle jotain vitun kukkia tai ostelee mitä sattuu turhuuksia kaupasta. Minä maksan tilini kuiviin meidän yhteisiä maksuja, että ne tulee hoidettua.



Alkaa sympatia loppua.



ap

Mun exä oli ihan samanlainen, kaikki asiat hoitamatta, laskut jemmas laatikkoon avaamatta, luottotiedot meni vissiin 3krt, saattoi mutkin vaikeuksiin kun ei ollutkaan maksanut vuokria vaikka niin väitti.. Yms.. Eikä jätkä ottanut opikseen, sama tahti vissiin jatkuu edelleen, onneksi älysin jättää, nyt on kunnollinen mies ja meillä ihana lapsi. Sääliksi käy exän uus muija ja hölmö vielä meni tekemään sen kanssa lapsen..

että vastuu paperi- ja talousasioista olisi siirryttävä sinulle. Ei sillä että se mitään herkkuhommaa olisi, mutta eihän tilanne voi jatkua noin! Menetätte pidemmän päälle järjettömät summat rahaa.



Jaksaisitko ottaa tiliotteita ulos, luoda jonkunlaista budjettipohjaa (Marttojen sivulla esimerkkejä), sovitella vaikka viime vuoden laskuja (vakuutukset, sähkömaksut, metsänhoitomaksut yms.) siihen pohjaan jo valmiiksi, ja sitten näyttää miehelle konkreettisesti, missä aikataulussa laskuja voi odottaa tulevan, ja ettei niistä tarvitsisi ottaa stressiä, kun ne vaan hoitaisi ajallaan pois. Ja kuten sanoit, sinä voit sen tehdä, kunhan saat ne tietoosi.



Mies kuulostaa olevan ihan lukossa, voisin kuvitella, että jos yksin asuisi, niin koko tilanne olisi ihan rempallaan. Sinä sentään vähän yrität pitää hommaa kasassa, selkeintä varmaan olisi ottaa koko urakka omaan nimiinsä niin loppuisi nuo karhukirjeet.



Miehen syyllistäminen ei (enää ainakaan) auta mitään, menee vaan enemmän jumiin tilanteessa. Sovit vaikka tänään, että sunnuntaina kaivatte kaikki jemmatut paperit ja pinoatte ne omiin kasoihinsa; hoidettava heti, voi odottaa, hävitetään. Voi olla isokin urakka, jos tilanne on karannut käsistä, mutta eihän se pakoilemallakaan selviä, joskus siihen on käytävä käsiksi. Yrittäisit vaan vielä tämän kerran pitää pitkän pinnan ja mahdollisimman leppoisasti hoitaa homman alta pois, ihan hyvältä mieheltähän tuo muuten kuulostaa, ei varmasti sinulle pahaa halua. :)

Meillä kans valitettavasti sama kuvio. Mulla ahistaa ja vituttaa, ku mies ei jaksa avata kirjeitä..ulostotosta/perintäfirmoilta jne.

Aina selitystä, et joo joo, kohta ja mitään ei tapahu.

En tiedä miks se on semmonen hälläväliä..

Vuokrat hoituu ja autolainan lyhennykset, kun se laittaa mulle könttäsumman ja hoidan maksut sit sen rahoilla.

Kaikista inhottavin on just se, et ku sillä ei oo luottotietoja ni auto/vakuutusmaksut jne. on minun nimissä..koska mulla ei oo maksuhäiriöitä.



Vasta oli tinkaa siitä, et se haluais kaikenlaista(pistin stopin sille, koska en ota mitään ylimäärästä omille nimilleni, esim vakuutuksia jostain joutavasta)..alkoi mäkätys,et jaa no hän ei sitten laita ku vuokranmaksuun rahaa(inhottavaa kiristystä)..:/

Totesin yksinkertasesti, et jos jotain haluat ni maksat st ne vuoden vakuutusmaksut kerralla..jos ei käy ni et sitte tarvi kysyistä vekotinta.



On mulla käyny mieles, kun mies kolmatta vuotta lusmuilee maksujensa kans ni tottakai se asia vaikuttaa parisuhteeseen jne. Erottaessa se ois kyl niin kusessa, et jokohan vasta sillo heräis todellisuuteen..:/

Mielestäni kirjesalaisuus pätee avioliitossakin. Enkä usko, että miehenikään siitä pitäisi. Sanoisi, että kyllä hän hoitaa, kunhan tulee se paperipäivä...



Käytännössä olen kyllä ottanut tavaksi avata esim. trafin kirjeet, koska meillä on kaksi autoa ja minä hoidan omani maksut.



Helpointa olisi, jos minä voisin hoitaa kaikki yhteisetkin, mutta esim. verottajalle se ei käy, vaan hem lähettävät joustamattomasti lappusensa sille, kumpi on vanhempi(!)



Yhä useammin mietin, että jonain kauniina päivänä alan hakea töitä jostain ihan muualta ja kun saan tarpeeksi hyväpalkkaisen, häivyn. Mies on sössinyt niin monet meidän asiat, tuhlannut omat ja yhteiset rahat, että ajatus yksin elämisestä tuntuu yhä enemmän helpotukselta. Nyt on koko ajan pelko persuksissa, että mies vetää minutkin mukanaan ongelmiin.



Paljonko sitä pitäisi jaksaa tukea ja luottaa...? Tuntuu, että nyt mennään niillä rajoilla. Miten säilyttää kunnioitus, jos luottamusta ei enää ole? Mutta olenko paska ahne ihminen, jos pysyn rinnalla kun menee hyvin, mutta liukenen huonojen aikojen tullessa?



ap

Vanha ketju, mutta nostan tämän. Meillä on sama juttu! Laskut kyllä hoitaa, mutta nyt kun pitäisi lyhyt kirje kirjoittaa saadakseen tietää milloin luottotiedot palautuvat, ei hän sitä saa aikaiseksi. Jos laskun maksaminen myöhästyy hän ei todellakaan soittele ja siirrä eräpäivää, vaan  maksaa kun kerkeää ja kiroilee kun menee perintään. Yleensä hän kyllä laskut hoitaa, mutta niihin liittyvät oheistoiminnot, kuten eräpäivän siirtäminen on ylitse pääsemättömän vaikeaa. Mihinkään ei voi soittaa ja sopia asioista. Tästä syystä sähkö siirtyi minun nimiini.

Vuokra, jos on mennyt pari päivää yli (koska hän ei ole muistanut) niin ei soittele ja pahoittele, vaan maksaa sen vain. Mielestäni silloin pitäisi edes viesti laittaa, ettei anna hälläväliä kuvaa. Myöhässä jostain -> ei soita.

Sitten tiuskii ja äyskii kun häneen ollaan pettyneitä tai vihaisia jossain tai, jos saa palautetta myöhästymisestä.

Nyt on kuulemma minun syy kun hän ei saanut laitettua minulle tiedostoina palkkakuittejaan hoitolisän maksamiseen kelalle. En patistanut tarpeeksi ja kertonut kuinka tärkeää on laittaa ne liput ja laput kelaan. Voi jumalauta kun voi olla saamaton! Nyt haaveilee autolainasta kun on saamassa luottotietonsa takaisin. Meillä on hyvä pienikulutuksinen diesel-auto, jolla ajaisi vielä hyvin ainakin 5 vuotta, mutta kun pitää saada perkeleen kallis bemari, joka syö bensaa reippaasti ja kallis kesämökki kaikilla herkuilla. En tiedä onko luottotietojen palautuminen hänelle ollenkaan hyvä asia. Saapa nähdä kauan hän saa ne pidettyä nuhteettomana.

Jessus, mitä toimintaa. Ensin tiukat keskustelut ja jos asia ei korjaannu, niin kylmänviileesti kenkää vaan ja mies vaihtoon! Miks pilata omakin elämänsä tollasen kanssa, kun varmasti parempaakin olis tarjolla?

Mistä te nämä miehenne oikein löydätte...

heh täällä samaa

Mies lupasi veljelleni auton lainaan vaan muistaessaan että kesärenkaat pitää vaihtaa hän peruikin

tai siis minä olisin joutunut perumaan kun hän ei saanut veljelleni soitettua ettei saakkaan autoa lainaan

Veli olikin jo ovella ja sanoin miehelle että peru kuule aivan ite se renkaiden vaihtos

auto oli luvattu jo veljelleni kauppareissulle lainaan ja kauppaan hän kans sillä menee oli kesärenkaat tai ei!

Renkaat vaihdetaan sitten illalla.

Hänelle tulee näitä tarmon puuskia milloin asiat hoituisivat mutta yleensä nekin juuri sillon ku se vähiten sopii