Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kevät
Pöhis
29.04.2023 |
Löytyykö täältä muita jotka elävät bipo-oireisen puolison kanssa? Olen epäillyt jo useamman vuoden, että oma kumppanini kärsii kaksisuuntaisesta. Diagnoosia ei siis ole, eikä hän elämänsä raskaudesta huolimatta ole kiinnostunut menemään lääkäriin/tutkittavaksi. Hänellä elämän syklisyys on selkeää ja korostuu vuodeaikojen vaihtuessa. Syksy on aina masennusaikaa ja kevät... voi taivas. Jo viime vuonna mietin, jaksanko yhtään kevättä hänen kanssaan. Nyt toivoisin kertomuksia ja näkemyksiä muilta bipojen puolisoilla tai läheisiltä. Onko tuttuja oireita?
Unentarve vähenee. Ennen aamuseitsemään nukkunut lähtee jo ennen viittä töihin. Ei kuulemma vain väsytä. Urheilu maanista. Koko ajan pitää olla sopimassa pelivuoroja eri harrastusten tiimoilta ja urheilla monen tunnin settejä. Levottomat jutut. Jatkuva itsensä kehuminen, kuinka onkaan hyvä ja aikaansaava tyyppi. Alkoholinkäytön lisääntyminen ja jatkuva illanistujaisten metsästys. Sosiaalisten suhteiden nojalla pitää mennä ja ryypätä. Juopotteluillan jälkeen ei väsytä ja pahimmillaan urheillaan, sydämen riskeistä viis.
Kuulostaako tutulta?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahankäytön suhteen on tapahtunut ylilyöntejä aikaisempina keväinä. Esim.kaksi kertaa ostanut "heräteosriksena"tuloihinsa nähden aivan liian kalliin auton. Nämä on sitten myyty ja vaihdettu kaikessa hiljaisuudessa talven tullen halvempiin kosliin. Itse en onneksi avopuolisona joudu taloudellisesti vastuuseen moisista sekoiluista.
Viime keväänä ei mitään tällaista sattunut, eikä ole koskaan ajanut itseään totaaliseen perikatoon.
Tekeekö extempore reissuja kauemmaksi? Kuluttaako rahat? Osteleeko kaikkea turhaa? Onko pettämistä? Tekeekö päättömiä asioita? Saako puheesta selvää? Laittaako yhteyksiä poikki läheisiinsä? Suuttuuko helposti? Epäileekö toisia? Kokeeko, että häntä vakoillaan?
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on vielä kevyttä.
Juu, tiedostan että voisi olla paljon hurjempaakin. Siksi kysyinkin, kuulostavatko nämä oireet muiden bipo-tuntijoiden mielestä tutuilta? Itsehän en tosiaankaan tiedä, onko mieheni bipo vai ei. Tiedän kuitenkin, että kaikki sairastuneetkaan eivät sekoile aivan päättömästi, mutta kärsivät silti olotilojensa epävakaudesta ja vaihtelevuudesta, kuten puolisoni.
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö extempore reissuja kauemmaksi? Kuluttaako rahat? Osteleeko kaikkea turhaa? Onko pettämistä? Tekeekö päättömiä asioita? Saako puheesta selvää? Laittaako yhteyksiä poikki läheisiinsä? Suuttuuko helposti? Epäileekö toisia? Kokeeko, että häntä vakoillaan?
Ei tee reissuja, koska ei ole koskaan pitänyt matkustamisesta. Pettämistä ei ole tullut tietooni. Muutamia epäilyksiä on ollut, mutta en ole saanut niille vahvistusta. Puheesta saa selvää. Ei epäily vakoilua tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa manialta, mutta ei pahalta sellaiselta ja masennuskaudetkin viittaa siihen, että ois syytä hakeutua tutkimuksiin ennen kuin joutuu pakkohoitoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi vois olla hypomaniaa?
Ja mun läheisellä on tämän muotoinen bipo, mutta lääkkeillä pysyy hyvin hallinnassa
Miten mies sitten toimii muina vuodenaikoina? Mainitsit, että syksyllä on masennus. Onko hän silloin paljon kotona tekemättä mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten mies sitten toimii muina vuodenaikoina? Mainitsit, että syksyllä on masennus. Onko hän silloin paljon kotona tekemättä mitään?
Kyllä vain. Syksy on apaattista aikaa. Nukkuu paljon, myös päivällä. Ei oikein jaksaisi mitään, mutta hoitaa kuitenkin työnsä ja urheileekin (kohtuudella). Ei ole itsetuhoinen, mutta puheessa vilisee provosoivia heittoja siitä, kuinka tuskin elää enää kauan ja kuinka olisi parempi mullan alla. Näihin en lähde ikinä mukaan vaan sivuutan.
En ole riittävän ammattilainen diagnosoidaksesi miehesi. Kehotan kuitenkin pohtimaan tarkoin onko tuo sellainen suhde, jossa sinä pääset kukoistamaan, jossa sinun hyvinvointisi tulee huomioiduksi ja jossa voit tukeutua puolisoosi silloin kuin sitä tarvitset. Rakkaussuhde ei ole terapiasuhde. Sinulla kuuluisi olla parisuhteessa ainakin pääosin vakaa ja turvallinen olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikista kommenteista tähän asti. Olisi kiva kuulla kokemuksia "kevätoireilusta" jos jollakulla on todetusti bipo läheisenä.
Vierailija kirjoitti:
En ole riittävän ammattilainen diagnosoidaksesi miehesi. Kehotan kuitenkin pohtimaan tarkoin onko tuo sellainen suhde, jossa sinä pääset kukoistamaan, jossa sinun hyvinvointisi tulee huomioiduksi ja jossa voit tukeutua puolisoosi silloin kuin sitä tarvitset. Rakkaussuhde ei ole terapiasuhde. Sinulla kuuluisi olla parisuhteessa ainakin pääosin vakaa ja turvallinen olo.
Olet aivan oikeassa. Totesinkin, että pohdin jo vuosi sitten, jaksanko enää yhtäkään kevättä tämän miehen kanssa. En kuitenkaan koe olevani missään terapiasuhteessa, ja meillä on paljon hyvääkin. Tiedän, että mieheni kärsii ajoittain paljonkin omasta olostaan ja myös tekemisistään. Siksi olenkin vakuuttunut, että tätä bipoasiaa kannattaisi selvittää. Jos tilanteeseen on mahdollista saada apua, sitä kannattaisi ottaa vastaan. Voihan toki olla, että mies on vain vuodenaikaoireiluineen hankala ja raskas, eikä minulle sittenkään oikea kumppani. Olen tietenkin miettinyt myös tätä. Siksi kyselenkin täällä kokemuksia, tullakseni hieman viisaammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuo kovin bipolta kuulostaa. Minun lapsellani on kaksisuuntainen. Syksyllä masennus, keväällä sekamuotoista/hypoa. Nyt on lääkitys ja nyt kevät sujunut hyvin, vointi varsin normaali. Kun voinnissa on ylivireyttä, nuorestani tulee jotenkin ikävä käytökseltään. On ärtyisä, ylimielinen ja v...äinem. Kyse ei ole tavanomaisesta murrosiän kuohunnasta, vaan tuntuu kuin koko persoona muutuisi.
Onko miehesi suvussa bipoa ?
Ex-mieheni käytös muuttui 7 aviovuoden jälkeen. Asuimme Ruotsissa ja Suomen lomalla ensiksi huomasin kovaäänisyyden. Alkoholia ei silloin vielä juonut. Kun palasimme Ruotsiin, tuli patologisen mustasukkaisuuden oireita täysin ilman syytä. Seuraavaksi yritti tappaa minut särjetyllä pullolla kuvitellun pettämiseni myötä. Pelastuin vain siksi, että serkkuni oli meillä kylässä ja naapurissa asui lääkäri. 7 poliisia oli häntä pidättämässä ja todettiin syyntakeettomaksi, joten joutui pakkohoitoon. Muutimme psykiatrien kehotuksesta Suomeen ja siitä helvetti alkoi, koska hän oli hyvä puhumaan ja sai valkopestyä itsensä naisterapeuttien silmissä. Ei halunnut sopueroa eikä mitään eroa, joten vainoamisen pelossa jouduin jo harkitsemaan Australiaan muuttoa tai henkilöllisyyden vaihtoa. Rahan tuhlaaminen, unen tarpeen väheneminen, uskottomuus, touhuilu ilman tulosta, jatkuva puhemylly ja psykoosissa väkivalta tulivat tutuksi. Oli aivan eri ihminen kuin ennen sairastumista. Komeana miehenä sai naisten sympatiat. Hänen kuolemansa jälkeen selvisi, että ex-appiukkoni ja kaksi muuta suvun miespuolista jäsentä olivat myös olleet/olivat bipolaarisia. Appiukkoani oli pidetty pahapäisenä, kun siihen aikaan ei tätä sairautta ymmärretty.
Moi, FinFamilta (mielenterveysomaisten yhdistys) voisitte saada yksilöajan tai vertaistukea tuossa tilanteessa. FinFami on siis omaisille tarkoitettu yhdistys, kun läheisellä (puoliso, vanhempi, lapsi jne) on psyykkinen sairaus.
FinFamilta voi varata yksiö- tai perhe/parisuhde tapaamisen, saada tavata koulutetun vertaisen, mennä läsnä- tai verkkoryhmiin, jossa voi tavata muita samassa tilanteessa olevia.
https://finfami.fi/jasenyhdistykset/
^ Täältä löydät lähimmän yhdistyksen, FinFameja 17 kappaletta ympäri Suomea. :)
Eräs tuttu teki itsemurhan syksypimeällä.
Alue: Aihe vapaa
Entäs rahankäyttö? Sekin yleensä maniassa lähtee käsistä.