Oletko joskus rakastunut tulisesti ihmisern, joka on monin tavoin erilainen kuin itse olet?
Jos, niin miten tarinassa kävi?
Ihmettelitkö tunnettasi?
Kommentit (41)
Parhaillaan mutten osaa oikein lähestyä tuota ihmistä
Maksa 5 e unlockataksesi seuraava kommentti.
Joo ja hyvin kävi. Ei edes huomannut minua tai lähestymisyrityksiäni. Hyvä näin sillä kun seurasin pitempään tätä kaukorakkauttani huomasin että on oikeasti ihan kamala ihminen. Tarinassa kävi hyvin, opin että ulkonäkö pettää ja että tunteita ei kannata tuhlata sellaisiin ihmisiin, joilta ei saa vastakaikua.
Ollut sellaisen kanssa naimisissa lähes 30 vuotta ja yhä jatkuu.
Valitettavasti olen. Ei tullut onnellista loppua
Ei kai kukaan ajattele muiden kanssa samalla tavalla kaikesta...?
Häh? En ole enkä ole ikinä kuullutkaan tuollaisen onnistuvan. Se ei ikimä pääty hyvin.
Ihastunut olen varmasti mutta vähän empiväisempi olisin sanomaan, että tulisesti rajastunutkin häneen...
Sinkkumies
En tiedä. Mutta näin viime yönä unta.
Olen. Emme päätyneet yhteen ja sydämeni särkyi ehkä lopullisesti. Vaikka hän oli aluksi se joka teki aloitteen.
Minulla on japanilainen vaimo, joka on monin tavoin erilainen kuin minä itse. Rakastuin siihen aikoinaan tulisesti ja onneksi tarina on jatkunut onnellisesti jo neljännesvuosisadan. Tosin olemme yhdessä kasvaneet samaan suuntaan, joten emme me enää edes niin erilaisia ole kuin suhteen alussa.
Olemme melkein kuin yö ja päivä. Meillä on silti sama henkinen taso. Meitä yhdistää henkisyys, intohimo sekä tunteellisuus. Olemme toistemme vastapari joka tuo tasapainon <3
Yhdessä yli 20v. Meillä on todella erilaiset taustat, toinen on duunariperheestä ja toinen ylemmän keskiluokan akateemisesta kulttuurisuvusta, joten eroja kotikasvatuksesta ja maailmankuvista alkaen riittää. Hyvin ollaan kuitenkin tultu toimeen ja opittu paljon toisiltamme matkan varrella.
No se oli pelkkä teini-ihastuminen, mutta tyyppi kuuluu johonkin uskonlahkoon, mitä joskus 10-15 vuotta sitten googlasin uteliaisuuttani. Eli hyvä, että jäi ihastuksen tasolle. No ei mikään teini-suhde kyllä muutenkaan olisi kestänyt, ei ne juuri ikinä kestä.
Osaatteko sanoamikä tuossa toisessa kiehtoi?
Vierailija kirjoitti:
Osaatteko sanoamikä tuossa toisessa kiehtoi?
Juuri se erilaisuus.
En halua naista joka on samanlainen kuin minä. Jos haluaisin olla itseni kanssa niin voisin varsin hyvin olla yksin.
Olen ja lopetin orastavan suhteen väkisin maailmankatsomuseron takia. Seuraava suhde ns. paperilla oikeanlaisen ihmisen kanssa oli kauhea ja erosin siitäkin. Elin jonkin aikaa yksin ja löysin lopulta minulle sopivan ihmisen.
?