Ärsyttää, kun järjestän lapsille synttäreitä, mä olen liian perfektionisti!
Ja siis voisiko turhemmasta asiasta ollakaan! En tajua miten otan ihan järkyttävät paineet jostain lasten syntymäpäiväjuhlien järjestelystä, kaiken pitää olla viimeisen päälle.
Viikko sitten pidin tytön 4-vuotissynttäreitä, vieraiksi olin kutsunut tietysti mummot ja papat, sisarukseni ja miehen sisarukset perheineen, ja pari ystäväpariskuntaa lapsineen.
Ihan tuttuja ihmisiä siis.
Ja tein viikon (!) töitä syntymäpäiväjuhlien eteen, niin että viimeisenä iltana ennen synttäreitä itkin väsymyksestä ja olin tosi stressaantunut ja ahdistunut. Itsekin oikein jo mietin että minkä ihmeen vuoksi olen näin perfektionisti joidenkin synttärijuhlien vuoksi?
Siis siivosin koko talon katosta lattiaan, kattovalaisimet puhdistin, järjestelin kaapit, vaihdoin verhot, pesin ikkunat, järjestelin kaikki hyllyt, pesin kaikki vitriinien ovet yms. normaalien imurointien, lattioiden pesujen ja vessanpesun ym. lisäksi.
Karsin myös paljon tavaraa huushollista, hinkkasin kenkätelineitä ja ovia myöten kaikki paikat puhtaaksi.
Tietysti myös piti itse leipoa kaikki tarjottavat, erilaisia kakkuja, suolaisia piirakoita ja leivonnaisia ja myös koristella ne leivokset ja kakut huolella ja yksityiskohtaisesti. Ja miettiä tarkkaan miten ne asetellaan tarjolle.
Ostin myös kukkia ja tein kukka-asetelmia pöydille!
Mä en muuten ole mitenkään turhantarkka, niin en ymmärrä miten ihmeessä syntymäpäiväkekkereistä saan näin hirveän homman itselleni aikaiseksi.
Kun synttärit olivat ohi, seuraavat 3 päivää en tehnyt mitään muuta kuin makasin sohvalla ja toivuin.
Mikä mua vaivaa ja miksi?
Kommentit (11)
Tosin en stressaa sukulaisten takia. Nuo kaverisynttärit käy voimien päälle. Mulla on aina hirveä halu järjestää kivaa ohjelmaa, askartelen kaikkee tms.
Jos sun piti katsos kuvata se kaikki täydellisyys siihen sun täydelliseen blogiisi?
kuullostaa ihan kammottavalta!!! Autsh. Onko sulla kuitenkin joku pätemisen tarve tai näyttämisen halu, vaikka nää kutsutut ihmiset olivatkin ihan tuttuja?
Huhhuijjaa... yksien synttärien takia tuollainen härdelli? Ja mä meinaan urvahtaa jo ihan leipomisesta (se on mun homma synttäreitä järkätessä, mies siivoaa ihan perussiivouksen) ja lasten kanssa koristellaan = ilmapalloja jne)
Jos sun piti katsos kuvata se kaikki täydellisyys siihen sun täydelliseen blogiisi?
en kestäisi, varmaan onnistuisin kyllä kasaamaan valtavat paineet itselleni jostain blogin pitämisestäkin ja saisin siitä burn outin..
ap
Jos sun piti katsos kuvata se kaikki täydellisyys siihen sun täydelliseen blogiisi?
en kestäisi, varmaan onnistuisin kyllä kasaamaan valtavat paineet itselleni jostain blogin pitämisestäkin ja saisin siitä burn outin..
ap
Älä sitten alakaan pitää blogia. Vaikka toisaalta mua vähän jo rupes kiinnostaakin se sun olematon blogisi. :D
kuullostaa ihan kammottavalta!!! Autsh. Onko sulla kuitenkin joku pätemisen tarve tai näyttämisen halu, vaikka nää kutsutut ihmiset olivatkin ihan tuttuja?
Huhhuijjaa... yksien synttärien takia tuollainen härdelli? Ja mä meinaan urvahtaa jo ihan leipomisesta (se on mun homma synttäreitä järkätessä, mies siivoaa ihan perussiivouksen) ja lasten kanssa koristellaan = ilmapalloja jne)
mutta voihan se olla niinkin, jollain tiedostamattomalla tasolla?
Ei mulla kyllä ole mitään muutakaan millä pätisin, ehkä se tosiaan on sitten tämä ainoa alue, jolla voin päteä, että on hiton siistiä ja leipomukset viimeisen päälle.. voi ei kuinka säälittävältä kuulostan :D
ap
kun kysyit mikä mua vaivaa ja miksi, että minkä "ikoni" ne synttärijuhlat sulle on? Onko ne jotenkin todistusta siitä, että olet kelpo äiti (kuten varmasti oletkin). Haluatko jotenkin näyttää suvullesi, että olet taitava, jos sinua joskus on pidetty jotenkin epäpätevänä? Ajatteletko kenties, että muut vertailevat sinua johonkuhun toiseen, vaikkapa sisaruksiisi?
Minulla itsellä on samaa, tosin en mene noin pitkälle. Mutta esimerkiksi on maailmaloppu, jos ei löydä sopivan värisiä servettejä...
Itse tunnistan tuon todistelun tarpeen. Haluan näyttää, vastapainoksi elämäni epäonnistumisille, että olen "hyvä". Mutta ei se niin mene. Tosi epäaidolta se tuntuu ja jälkeenpäin ei sitä koe onnistumiseksi, koska se menee niin yli voimien.
Jos haluat vapautua siitä, sun varmaan tarvii tutkailla syvempiä motiivejasi. Kehotukset "relaa vähän" tuskin auttavat.
kun kysyit mikä mua vaivaa ja miksi, että minkä "ikoni" ne synttärijuhlat sulle on? Onko ne jotenkin todistusta siitä, että olet kelpo äiti (kuten varmasti oletkin). Haluatko jotenkin näyttää suvullesi, että olet taitava, jos sinua joskus on pidetty jotenkin epäpätevänä? Ajatteletko kenties, että muut vertailevat sinua johonkuhun toiseen, vaikkapa sisaruksiisi?
Minulla itsellä on samaa, tosin en mene noin pitkälle. Mutta esimerkiksi on maailmaloppu, jos ei löydä sopivan värisiä servettejä...
Itse tunnistan tuon todistelun tarpeen. Haluan näyttää, vastapainoksi elämäni epäonnistumisille, että olen "hyvä". Mutta ei se niin mene. Tosi epäaidolta se tuntuu ja jälkeenpäin ei sitä koe onnistumiseksi, koska se menee niin yli voimien.Jos haluat vapautua siitä, sun varmaan tarvii tutkailla syvempiä motiivejasi. Kehotukset "relaa vähän" tuskin auttavat.
että ei mulla oikein ole mitään muutakaan jolla päteä, kaikessa olen keskinkertainen, joten ehkä tää synttäreiden järjestäminen on joku mun tiedostamaton näytön paikka, että onnistun järjestämään jotain viimeisen päälle täydellisesti.. hoh-hoijaa, kyllä me ihmiset ollaan kummallisia, kuka missäkin asiassa :D
ap
kirjoittaneeni ton yhtaikaa edellisen kanssa, siis lukematta sitä, tulipahan kaksi saman tapaista kannanottoa sulle eri ihmisiltä :)
Mutta siis surullista toi näytön paikka on, turhaa angstia. Kun senkin energian vois käyttää johkin todella hyödylliseen. Vaikka luonnonsuojeluun :)
Ens synttäreiden aikaan meidät näkeekin sitten puolustamassa saimaannorppia :) että vetäskää rannalla pillimehut, hyvät juhlijat!
kirjoittaneeni ton yhtaikaa edellisen kanssa, siis lukematta sitä, tulipahan kaksi saman tapaista kannanottoa sulle eri ihmisiltä :)
Mutta siis surullista toi näytön paikka on, turhaa angstia. Kun senkin energian vois käyttää johkin todella hyödylliseen. Vaikka luonnonsuojeluun :)
Ens synttäreiden aikaan meidät näkeekin sitten puolustamassa saimaannorppia :) että vetäskää rannalla pillimehut, hyvät juhlijat!
huonomminkin, esim. palstalla notkumiseen, heh :D
ap
Sori. Alkoi väkisinkin naurattaa...
Meillä ei ole juhlittu noin urakalla synttäreitä.
Lähinnä vain tyyliin "tulkaa syömää meille jätskiä".
;-)