Menitkö naimisiin muun kuin sielunkunppanisi kanssa
Ja miten uskalsit jos sopivampi tulisi vastaan tai onko tullut
Kommentit (13)
En ole koskaan tavannut sielunkumppania, saati ollut rakastunut. Luonnollisesti ei siis avioliittoakaan. Ikää 55 v. En usko että eteen putkahtaa enkä edes kaipaa.
Menin. Ei löytynyt sielunkumppania, mutta ihan kiva puoliso kuitenkin.
Itse menin, mutta tiedän myös, että sielunkumppaneita on elämän aikana monia, eri ikäisiä ja eri sukupuolisia.
Sellainen henkilö, jota kohtaan taas on oudon syvä ja erikoinen, jopa rakkaudellinen yhteys, ei vaan ole tämän elämän aikana mahdollinen vaihtoehto pariutumisen kannalta itselleni.
Mun sielunkumppaneita on mun ystävä, edesmennyt koira ja mummi nii en tiedä miten heidän kanssaan voi mennä naimisiin 🙄
Löytyi lopulta 33v sellanen mies, että ihan on lahja jumalalta
En menisi naimisiin sielunkumppanin kanssa, etsisin mieluummin kaksoisliekkiäni ja tämän kyllä jopa naisin.
Menin naimisiin miehen kanssa, jonka lasta odotin. Mies tuntui aluksi sielunkumppanilta. Nyt 20 vuoden jälkeen en ole varma onko hän sielunkumppani, mutta olemme läheisiä. Suhteemme alkuaikana tapasin miehen, jonka kanssa alkoi kipinöidä. Mutta olin lojaali miehelleni enkä edistänyt asiaa. Nyt tuo mies on tuttavani puoliso. En ole tavannut häntä kasvokkain 20 vuoteen. Ehkä hän olisikin ollut sielunkumppanini, kuka tietää.
Uskon puolisoni olevan kaksoisliekkini, kun olemme lähekkäin tuntuu kuin olisin kotona ja olisin kokonainen. Kun tapasimme tuntui kuin olisimme aina tunteneet. Silti on myös suuri vetovoima välillämme. Hänellä on ne puolet mitkä minusta puuttuu ja toisinpäin. Ilman näitä ominaisuuksia en menisikään naimisiin. Sielunkumppania kuvaillaan taas hengenheimolaiseksi ja tunnistan nämäkin piirteet tietyistä ystävistäni/muista ihmisistä, ne kenen kanssa tulee toimeen helposti.
En ole koskaan tavannut sielunkumppaniani.
Minulle riitti se, että rakastuin ja minulla oli turvallinen olo.
Hyvä niin, etten odottanut. Sitä ei olisi koskaan tullut vastaan.
T: Tuntematon
Menin, kun nainen oli muodollisesti pätevä, huumorintajuinen, fiksu, hyväkäytöksinen ja hyvä ruuan laittaja. Hoitaa kodin hyvin ja on sopivasti vaativa myös minua kohtaan. Arvostan sitä sielu kumppanuutta.
Menin, hänen lähellä on hyvä olla <3
Juu. 24-vuotiaana olin jo tapaillut montaa miestä. Osaa jopa vuoden pari. Mutta suurin osa oli muista kaupungeista. Meni hermo matkustamiseen.
Otin sitten itsestäni ihan erilaisen miehen 24-vuotiaana samasta kaupungista ja mentiin myöhemmin naimisiin. Turusta alkoi sopivanikäiset vissiin loppua.