Siis pitääkö nykyään kaikki mielenterveysongelmat hoitaa itsehoito-ohjelmilla?
Olen käynyt psykologilla työterveydessä joitakin kertoja ja sieltä on ohjattu mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin.
Olen niitä tehnyt ja en ole juuri saanut niistä apua, ehkä joitakin työkaluja.
Olo vaihteleva, pääosin tosi väsynyt ja aika huono.
Nyt työterveyden "terapia" on käytetty ja pitäisi hakeutua terveyskeskukseen. Siellä saa muutaman kerran ohjatun itsehoito-ohjelman.
Mitäs nyt kun en niistä hyödy! Tuntuu että on liian monimutkaisia ongelmia, ahdistus, syömishäiriö ja ehkä masennus.
Olen pääsemässä lääkäriin mahdolliseen lääkityksen aloittamiseen.
Kommentit (16)
Itse olen ollut sitä mieltä, että missään terapiassa tai muussa käyminen ei ole auttanut yhtä hyvin, kun että lähtee itse etsimään tietoa ja kirjoja ynnämuita omista sairauksista. Paljon enemmän olen saanut apua niistä kuin yli 10v terapiassa/keskusteluavussa käydessä.
Tottakai ihmiset on erilaisia, mutta terveyshuollossa annetaan aina sellaista keskiarvo-hoitoa. Jos olet just sellainen kesiarvoon sopiva tapaus niin saat hyvää hoitoa. Jos et ole ja ongelmasi ovat vähääkään monimutkaisemmat, et saa.
Ne vapaasti saatavilla olevat omahoito-ohjelmat ei ole kummoisia, lähetteellä saatava terapia on parempi.
Vierailija kirjoitti: Itse olen ollut sitä mieltä, että missään terapiassa tai muussa käyminen ei ole auttanut yhtä hyvin, kun että lähtee itse etsimään tietoa ja kirjoja ynnämuita omista sairauksista. Paljon enemmän olen saanut apua niistä kuin yli 10v terapiassa/keskusteluavussa käydessä. Tottakai ihmiset on erilaisia, mutta terveyshuollossa annetaan aina sellaista keskiarvo-hoitoa. Jos olet just sellainen kesiarvoon sopiva tapaus niin saat hyvää hoitoa. Jos et ole ja ongelmasi ovat vähääkään monimutkaisemmat, et saa.
Mulla on siis ollut useita masennusjaksoja elämän aikana. Nuoriso psykpolin psyk sairaanhoitaja osasi hyvin auttaa. Lukiossa psykologin kanssa ei oikeen kemiat kohdannut eikä YTHS psykologin. Psykoterapian olen käynyt, koin olevan hyödyllinen, vointi ollut hyvä vuosia.
Olen myös tutustunut aiheen kirjallisuuteen, depressiokouluun, duodecimin syömishäiriöohjelmiin jne.
Mutta nyt tuntuu että oma hoidolla en enää pärjää
Vierailija kirjoitti:
Ne vapaasti saatavilla olevat omahoito-ohjelmat ei ole kummoisia, lähetteellä saatava terapia on parempi.
Ok hyvä tietää. Tarkoitatko nettiterapioita kuitenkin ? T ap
Digi-Sotella.
Se pitää hoitaa Digi-Sotella.
Nuo omahoito-ohjelmat ja "terapiat" on tarkoitettu lieviin ongelmiin (esim. lievä masennus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne vapaasti saatavilla olevat omahoito-ohjelmat ei ole kummoisia, lähetteellä saatava terapia on parempi.
Ok hyvä tietää. Tarkoitatko nettiterapioita kuitenkin ? T ap
Joo, siis nettiterapia. Osittain samaa aineistoa kuin omahoito-ohjelmissa, mutta myös muuta sisältöä. Itse olen käynyt sen masennuksen nettiterapian ja suosittelen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Nuo omahoito-ohjelmat ja "terapiat" on tarkoitettu lieviin ongelmiin (esim. lievä masennus).
Testien mukaan (mitä itse oon tehnyt) on lievä tai kohtalainen ahdistus ja korkeintaan lievä masennus. Syömishäiriö ei ole vaarallinen eikä uhkaa akuutisti terveyttä.
Minusta ne omahoito-ohjelmat on äärettömän naiiveja ja lapsellisia, eikä ainakaan mulle antaneet yhtään mitään. Sisältö oli sellaista jonka itse olen ajatellut läpi tyyliin 10-vuotiaana. Vaikea kuvitella että kukaan noista saisi mitään apua: ainoa hyöty lienee tunkea ärsyttävät ja resursseja vaativat potilaat jonnekin tekosyyllä että on heitä (muka) autettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Itse olen ollut sitä mieltä, että missään terapiassa tai muussa käyminen ei ole auttanut yhtä hyvin, kun että lähtee itse etsimään tietoa ja kirjoja ynnämuita omista sairauksista. Paljon enemmän olen saanut apua niistä kuin yli 10v terapiassa/keskusteluavussa käydessä. Tottakai ihmiset on erilaisia, mutta terveyshuollossa annetaan aina sellaista keskiarvo-hoitoa. Jos olet just sellainen kesiarvoon sopiva tapaus niin saat hyvää hoitoa. Jos et ole ja ongelmasi ovat vähääkään monimutkaisemmat, et saa.Mulla on siis ollut useita masennusjaksoja elämän aikana. Nuoriso psykpolin psyk sairaanhoitaja osasi hyvin auttaa. Lukiossa psykologin kanssa ei oikeen kemiat kohdannut eikä YTHS psykologin. Psykoterapian olen käynyt, koin olevan hyödyllinen, vointi ollut hyvä vuosia.
Olen myös tutustunut aiheen kirjallisuuteen, depressiokouluun, duodecimin syömishäiriöohjelmiin jne.
&n
Tuossahan selkeästi ongelma on se, että olet vaan pinnalta hoitanut noita oireita. Ei mitkään syömishäiriöohjelmat toimi, jos et lähde tutkimaan ja ymmärtämään mistä se syömishäiriö johtuu ja korjaamaan sitä ongelmaa.
Se, että ongelmat palaa tarkoittavat joko sitä, ettei oikeasti niitä ydinsyitä ole ratkottu ja niille annettu oikeita työkaluja ongelmien korjaamiseen. Tai sitten sulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Ensin pitäisi varmaan määrittää panossuhde.
t. Pitkäaikaistyötön korkeakoulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Itse olen ollut sitä mieltä, että missään terapiassa tai muussa käyminen ei ole auttanut yhtä hyvin, kun että lähtee itse etsimään tietoa ja kirjoja ynnämuita omista sairauksista. Paljon enemmän olen saanut apua niistä kuin yli 10v terapiassa/keskusteluavussa käydessä. Tottakai ihmiset on erilaisia, mutta terveyshuollossa annetaan aina sellaista keskiarvo-hoitoa. Jos olet just sellainen kesiarvoon sopiva tapaus niin saat hyvää hoitoa. Jos et ole ja ongelmasi ovat vähääkään monimutkaisemmat, et saa.
Mulla on siis ollut useita masennusjaksoja elämän aikana. Nuoriso psykpolin psyk sairaanhoitaja osasi hyvin auttaa. Lukiossa psykologin kanssa ei oikeen kemiat kohdannut eikä YTHS psykologin. Psykoterapian olen käynyt, koin olevan hyödyllinen, vointi ollut hyvä vuosia.
Olen myös tutustunut aiheen kirjallisuuteen, depressiokouluun, du
Mulla jäi syömishäiriö oireet psykoterapian myötä pois melkein kokonaan. Ei ole oireillut varmaan 7 vuoteen. Nyt aktivoitui kun tuli elämässä yksi kriisi.
Mutta käytännössä syömishäiriöön ei apua saa. Munkaan psykoterapeutilla ei ollut siitä osaamista. Toki olinkin siellä masennuksen ja opiskelukyvyn takia. Pelkkään syömishäiriöön ei psykoterapiaan ei edes saa.
Työterveydessä psykologi vähän mietti että voisko mulla olla epävakaa tai kaksisuuntainen, mutta ei täyttyisi diagnoosit. Ei ole vaihtelevia /tempoilevis / vaikeita ihmissuhteita tai maniaa tai hypomaniaa.
Mun äiti oli alkoholisti ja suvussa muutakin mielenterveysongelmaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne vapaasti saatavilla olevat omahoito-ohjelmat ei ole kummoisia, lähetteellä saatava terapia on parempi.
Ok hyvä tietää. Tarkoitatko nettiterapioita kuitenkin ? T ap
Joo, siis nettiterapia. Osittain samaa aineistoa kuin omahoito-ohjelmissa, mutta myös muuta sisältöä. Itse olen käynyt sen masennuksen nettiterapian ja suosittelen kyllä.
Onkohan siitä apua jos on käynyt psykologilla yms, psykoterapiassa, elämäntaidon kurssin (samaa kuin masennuksen hoito-ohjemmissa, etsitään hyvää ja toimivaa arkea), tehnyt depressiokoulun osittain.
Niissä oli että tee joka päivä jotain mukavaa, katso vaikka pilviä. Joo auttaakin tosi paljon olotilaan joku pilvien katselu.
Suurin ongelma on jäätävä väsymys ja vaikeus tarttua toimeen. Käyn töissä ja harrastan kyllä. Ei erityisiä arjen hallinnan ongelmia.
Mielenterveyden hoito on resurssipulan vuoksi Suomessa kyllä oikeasti aivan kuralla. Vaikka pääsisi psykiatriseen erikoissairaanhoitoon niin tuntuu että joskus 3kk jälkeen jos sanoo että nyt on menossa vähän parempi jakso, niin päättävät hoitosuhteen heti. Samoin ainakin meidän kaupungissa perusterveydenhuollon psyk. sairaanhoitajat ovat heti päättämässä hoitosuhteen kun mahdollista. Olen itsekin alkanut kallistua siihen mitä joku tuossa ylempänä sanoi, että oikeasti omatoiminen kirjojen lukeminen ja itsereflektio voi olla nykytilanteessa se paras hoito moneen mt-vaivaan.
Pitää olla lokaalin diilerin kanssa hyvissä väleissä niin saa tarvittavat lääketetapiat.