Lue keskustelun säännöt.
Lapsi liian perso makealle?
15.04.2011 |
Meillä ei mielestäni hirveästi syödä makeaa, mutta ei meillä ole karkkipäiviäkään eikä syömistä muuten rajoitettu. Kaupasta ostetaan tosi harvoin karkkia, nyt olen pari suklaamunaa antanut ja kaverin synttäreillä saatiin makeaa.
Mutta minusta tuntuu, että tyttäreni 4-v (pian 5) on liian perso makealle. Kahvipöydästäkin hän lähtisi viimeisenä ja lappaisi lautaselle ja suuhunsa makeaa vaikka kuinka. Eilen sai taas poikkeuksellisesti hattaran kun käytiin sirkuksessa ja söi sen kokonaan kun taas toisen hattaran söin minä kun nuorempi sisarus ei niin välittänytkään. Ja aina tämä 4-vuotias on pyytämässä lisää. Esim. jos saa suklaavanukkaan ja on ehtinyt sen syödä, alkaa vonkuminen "mä haluun lisää" ja koittaa saada pikkusiskoltaan hänen loput.
Mietin, että miten tuota parhaiten saisi hillittyä. Pitäisikö rajoittaa täysin vai sallia eikä tehdä siitä mitään numeroa. Jotain rajoja olen koittanut pitää eikä meillä mielestäni tosiaan paljoa makeaa syödä, mutta syömme kuitenkin aina silloin tällöin. Ja aina saa 4-vuotiasta toppuutella. Samoin kun kylässä, että nyt riittää jo, tai sen jälkeen et ota enää yhtäkään.
Kommentit (4)
Järki päässä kun rajoittaa, niin kyllä joskus käsittää kohtuuden hänkin.
Saa nähdä miten käy viikonloppuna kun lauantaina juhlitaan siskon synttäreitä ja sunnuntaina virvotaan.
Tosin, kyllä hänelläkin raja jossain välissä tulee. Joskus harvoin kun on saanut karkkipussin, niin osa menee aina säästöön kun ei jaksa. Ehkä tämä on ikään liittyvää, esikoinen kun on kyseessä niin ei ole kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
makean perään, että se on jotenkin ihan käsittämätöntä. Sisäsyntyinen sokeri- ja hiilihydraattihimo varmaankin, kun ei samoilla elämäntavoilla elävä isosisko ole lainkaan samanlainen.
Meillä ei syödä enää paljon ollenkaan karkkia eikä leivonnaisia, ei viljaa ylipäätään eikä paljoa sokeria. Kierre on helpottanut - harmi vaan, että hoidossa sitä pidetään kuitenkin yllä.
Itsestäni tiedän, että mitä enemmän makeaa (tai nopeaa hiilihydraattia) syö, sitä enemmän tekee mieli. Enää ei minulle maistu makeat, ja jopa vieraskeksipaketit saavat maata hyllyssä koskemattomina.
Järki päässä kun rajoittaa, niin kyllä joskus käsittää kohtuuden hänkin.
Saa nähdä miten käy viikonloppuna kun lauantaina juhlitaan siskon synttäreitä ja sunnuntaina virvotaan. Tosin, kyllä hänelläkin raja jossain välissä tulee. Joskus harvoin kun on saanut karkkipussin, niin osa menee aina säästöön kun ei jaksa. Ehkä tämä on ikään liittyvää, esikoinen kun on kyseessä niin ei ole kokemusta.
Jep, "maalaisjärjellä" pidät rajat makean syömisessä. Meillä kolmesta lapsesta yksi on makea-ahmatti ja toinen söisi suolaista hillittömästi. Kolmas pysyy kohtuudessa kummassakin. 4-5 vuotiaat ovat siinä isässä, että kaikkimulletännehetinyt ja makeat ja karkit vaan maistuvat hyville suussa (vaikka voi huonokin olo tulla, jos liikaa vetää).
Järki päässä kun rajoittaa, niin kyllä joskus käsittää kohtuuden hänkin.