Onko lahjan arvolla väliä?
Niin. Kysymys otsikossa. Näin joulun alla: onko väliä jos annat isälle/kummille/puolisolle 5€ lahjan vai olisiko 30€ vai 100€? Tai jopa enemmän.
Loukkaannutko vitosen tuikkukiposta kun itse ostit saajalle parilla sataa lahjoja? Ja tämä toistuen.
Palstalla ja tosielämässä usein kuulee että ajatus on tärkein mutta käsi sydämelle: onko niin? Onko ok mennä viiden hengen poppoolla jouluksi mummilaan täysihoitoon vieden sen femman tuikkukipon?
Jos läheisesi ei muista sua ollenkaan niin kauanko jaksat muistaa häntä?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Joillekkin on, toisille ei. Mulla on sukulainen joka haluaa vain merkkituotteita ja sille on helpompi ostaa lahja kuin niille jotka haluavat että siinä on ennenkaikkea jotain ajatusta, rahalla ei väliä. Tälle sukulaiselle voi hankkia vaikka kuinka ruman turhakkeen ja se on onnellinen kun vaan on "oikea" merkki.
Entä onko jossain tilanteessa parempi olla viemättä mitään, kuin viedä se vitosen turhake? Jos vaikka jouluna kylään menossa oleva lähiomainen. Niin onko parempi mennä tyhjin käsin kuin se vitosen tuikkukippo mukana? Eli otetaanko se vitosen lahja irvistelynä/v##uiluna?
Paikkakunta kohtaisia eroja?
Mielestäni on ok ostaa vitosen lahja, JOS se on ajatuksella hankittu. Mulle voisi tuoda vaikka kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta kirjan, jos on lempikirjailijaltani, ei maksaisi sitä vitostakaan. Mutta tuikkukippo - yäk.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on ok ostaa vitosen lahja, JOS se on ajatuksella hankittu. Mulle voisi tuoda vaikka kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta kirjan, jos on lempikirjailijaltani, ei maksaisi sitä vitostakaan. Mutta tuikkukippo - yäk.
Tästä päästäänkin jatkokysymykseen: onko sopivaa viedä käytettyä tavaraa lahjaksi noin muutoin? Silloin on toli jos se on vaikka saajan lemppariastiasarjaa, siis sarjaa jonka valmistus on lopetettu. Mutta muuten?
Hatkitsisin ainekin itse toisenkin kerran ennenkuin haen kirpulta lahjat.
Entä jos toinen antaa käytänteenä sen 200€ lahjan niin onko sopivaa viedä hänelle kirpparikrääsää? Itselläni ei tuohon ole kuin yksi vastaus ja se on ei.
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Uskaltaako viedä itsetehtyä käsityötä, leivonnaiset, sinapit, relisshit, säilykkeitä, marmelaadit, kynttilät, kynttilän jalat, joulukranssi (pulla tai oviin)? Loukkaantuuko jengi itse tehdystä miten usein? Entinen anoppi kielti tuomasta itse tehtyjä.
Tämäkin kannattaa muistaa jos ei tiedä mieltymystä. Silloin raha on hyvä. Ei viisi euroa!
Riippuu lahjasta. Jos saa jotain tarpeellista, kuten villa tuotteita niin lahjan ei tarvitse olla kallis. Pelkkänä rahana jos antaa niin vähintään 50e. Meillä jäänyt lahjojen jakaminen pois eikä sitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lahjasta. Jos saa jotain tarpeellista, kuten villa tuotteita niin lahjan ei tarvitse olla kallis. Pelkkänä rahana jos antaa niin vähintään 50e. Meillä jäänyt lahjojen jakaminen pois eikä sitä tehdä.
Tässä kannattaa tuntea saaja. Moni ottaa ennemmin 50€ kuin itsetehdyt sukat. Esim minä. Teen sukat itse mieleisin värein ja mallein. Lisäksi hygienia mietityttää.
Jos ovat varakkaita, lahjan arvolla on varmasti väliä. Muussa tapauksessa ajatus on tärkein. Jos joku ei koskaan muista sinua lahjalla, niin älä sinäkään turhaa hänelle tuo mitään.
Minä ostin äidilleni ja miehelleni molemmille noin sadan euron edestä joululahjoja. Lähden äitini luo viettämään joulua mutta autan häntä myös valmisteluissa eli en ole menossa kenenkään luo pelkkään täysihoitoon. Itse tuskin saan yhtään pakettia, mutta äiti varmaan antaa rahaa. Hänelle olen ostanut ihonhoitotuotteita, Kalevala korun, ja pienen Marimekon pussukan. Uskon että pitää lahjoistaan ja on niihin tyytyväinen. Minullekin raha sopii parhaiten, kun voin ostaa sillä sitä mitä eniten tarvitsen. Mieheltäni en odota minkäänlaista lahjaa, sillä en ole toivonut mitään, ja hän ostaa meille jo niin paljon kaikkea muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Uskaltaako viedä itsetehtyä käsityötä, leivonnaiset, sinapit, relisshit, säilykkeitä, marmelaadit, kynttilät, kynttilän jalat, joulukranssi (pulla tai oviin)? Loukkaantuuko jengi itse tehdystä miten usein? Entinen anoppi kielti tuomasta itse tehtyjä.
Tämäkin kannattaa muistaa jos ei tiedä mieltymystä. Silloin raha on hyvä. Ei viisi euroa!
Mikä on relisshit? :)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu lahjasta. Jos saa jotain tarpeellista, kuten villa tuotteita niin lahjan ei tarvitse olla kallis. Pelkkänä rahana jos antaa niin vähintään 50e. Meillä jäänyt lahjojen jakaminen pois eikä sitä tehdä.
Jassoo. Tämäkö se selittää villasukkalahjojen yleisyyden syyn? Täytyy päästä halvalla. Se on 5-10 euroa per aikuisten sukkapari.
Läheisille yleensä tärkeintä on lahjan idea eli tuleeko se tulee tarpeeseen tai onko se muuten hyvin keksitty saajan mieltymysten kannalta.
Kaukaiset sukulaiset ja tutut voivat sitten herkemmin tehdä lahjan antajasta päätelmiään arvon perusteella, jos ovat pinnallisia.
Oletteko jo muut ostaneet lahjoja läheisillenne? Mitä ostitte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Uskaltaako viedä itsetehtyä käsityötä, leivonnaiset, sinapit, relisshit, säilykkeitä, marmelaadit, kynttilät, kynttilän jalat, joulukranssi (pulla tai oviin)? Loukkaantuuko jengi itse tehdystä miten usein? Entinen anoppi kielti tuomasta itse tehtyjä.
Tämäkin kannattaa muistaa jos ei tiedä mieltymystä. Silloin raha on hyvä. Ei viisi euroa!
Minusta olisi ihana saada lahjaksi itse tehtyjä herkkuja ja koristeita. Mielelläni ottaisin vastaan. Raha tietysti myös hyvä aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Entinen anoppi kielti tuomasta itse tehtyjä.
Helppoa: ei vie mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Uskaltaako viedä itsetehtyä käsityötä, leivonnaiset, sinapit, relisshit, säilykkeitä, marmelaadit, kynttilät, kynttilän jalat, joulukranssi (pulla tai oviin)? Loukkaantuuko jengi itse tehdystä miten usein? Entinen anoppi kielti tuomasta itse tehtyjä.
Tämäkin kannattaa muistaa jos ei tiedä mieltymystä. Silloin raha on hyvä.
Taidokkaasti tehtyjä ja puhtaissa olosuhteissa tehtyjä ruokalahjoja sekä rahaa. On hyvä lahja. Jos teet toiselle vaikka marmeladia tai kakun niin tee hyvin. Muuten tuo vaikka suklaarasia ja rahaa ja kukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin on. Miehen suku on tehnyt sopimuksen, että aikuisten pitää ostaa toisilleen 100 € lahjat. Minun puolellani taas tuollainen summa aikuisten lahjaan aiheuttaisi lähinnä kauhistusta. Meillä ostetaan siis ihan erilaisia lahjoja riippuen kenelle menee. Omille vanhemmilleni sopiva on just jotain itsetehtyä - max. 30 €. Ja osalle ei osteta ollenkaan yhteisellä sopimuksella. Kyse siis omista vanhemmista ja sisaruksista, sen etäisemmät ei näihin lahjapiireihin kuulu.
Uskaltaako viedä itsetehtyä käsityötä, leivonnaiset, sinapit, relisshit, säilykkeitä, marmelaadit, kynttilät, kynttilän jalat, joulukranssi (pulla tai oviin)? Loukkaantuuko jengi itse tehdystä miten usein? Entinen anoppi kielti tuomasta itse tehtyjä.
Tämäkin kannattaa muistaa
Miksi joku antoi alapeukun tähän? Pitääkö viedä likaiset pullat?
Tiedän erään vanhemman tavaraholistin, joka loukkaantuu "vain" satasen lahjasta. Pitäisi olla aika varma siitä, mitä toinen haluaa, jos nyt ylipäätään mitään haluaa. Itse arvostan vitosen lahjaa, jos se on ajatuksella annettu.
Joillekkin on, toisille ei. Mulla on sukulainen joka haluaa vain merkkituotteita ja sille on helpompi ostaa lahja kuin niille jotka haluavat että siinä on ennenkaikkea jotain ajatusta, rahalla ei väliä. Tälle sukulaiselle voi hankkia vaikka kuinka ruman turhakkeen ja se on onnellinen kun vaan on "oikea" merkki.