Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten tällainen riita parisuhteessa ratkaistaan?
29.11.2024 |
Tilanne on se, että minulla on tänään syntymäpäivä. Olen lapsuuteni elänyt alkoholistiperheessä, jossa tämä päivä oli usein tunnelmaltaan ahdistava ja erilainen varmaan kuin monella muulla.
Suhteen alkuaikoina molemmat muistettiin toisiamme lahjoin ja elein, vaikka mies on aina sanonut ettei hän niin välitä mistään erityisestä juhlimisesta. Minä taas en ole koskaan kokenut mitään erityistä juhlaa; tähän aikaan vuodesta kenelläkään ei ole aikaa ylimääräiselle juhlimiselle, kun on pikkujouluja ja lahjat hankittava yms.
Nyt kun avioliittoa on takana 14 vuotta, tilanne on se että minä leivon kakut lapsille ja miehelle synttäreinä, ja isänpäivänä ja usein äitienpäivänäkin. Muutama vuosi sitten meillä oli hankala vähän kaikessa ja tuolloin mies torppasi kaikki toiveeni synttäreistä sanomalla, ettei hänellä ole aikaa eikä rahaa mihinkään.
Nyt tilanne on se, että mies ahdistuu kun olisi aika muistaa minua ja ei ymmärrä, miksi minä en enää halua vastata mitään, kun toinen tulee selvästi valmiiksi turhautuneena kysymään että mitä minä nyt sitten haluan. Ei tee mieli vastata muuta kuin että "en tarvitse mitään". Ja se sitten taas ärsyttää miestä vielä enemmän.
Miten tämänkin ongelman ratkaisee muuten, kuin että minä lakkaan viettämästä synttäreitä? Eilen en jaksanut tehdä kakkua, joten tänään ei sitten ole edes synttärikakkua 😔 Mies ei sitä ole hankkinut koska sanoin leipovani sen (en halunnut pyytää leipomosta kallista kakkua).
Kommentit (69)
Marketeista saa suhteellisen edullisia valmiskakkuja, jos sulle kakku on tärkeä. Itse en juuri koskaan juhli synttäriäni kakulla, mutta makunsa kullakin. En ymmärrä miksi sinun pitää heittäytyä marttyyriksi, kun miehesi kysyy mitä haluat. Voisit sanoa vaikka, että haluat teatteriin ja ravintolaan illalliselle. Eihän lahjan tarvitse olla joku tavara, voi se olla mukavaa ajanviettoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No lakkaat leipomasta miehelle kakkua ja juhlistamasta miehen synttäreitä. Jos marisee sano että ei sulla ole aikaa tai rahaa mihinkään.
Ehkä sen jälkeen muistaa sinuakin ja jos ei vaan iskee kamala marttyyri kuninkaan toinen näytös niin homman nimi on se, että mies pitää sinua itsestään selvyytenä. Sellaisena näppäränä palvelusneitona. Ei isännän tarvitse muistaa palvelusväen synttäreitä tai juhlistaa niitä, mutta palvelusväen on muistettava aina juhlistaa isäntää.
Tai 6v. lapsi ei osta äidille lahjaa tai leivo itse kakkua, mutta äidin pitää leipoa ja ostaa lahja 6v. lapselle.
Tuota dynamiikkaa voi miettiä...
Alkoholistiperheen lapsena:
Avaa se suusi ja sano miehelle, että hänen tulee hankkia sinulle kakku ja asia X lahjaksi ja että odotat vastaavaa käytöstä jokaisena seuraavana syntymäpäivänäsi hamaan tappiin asti.
Jos itse sanot tekeväsi itse itsellesi kakun ja ettet halua mitään lahjaksi ja odotat silti saavasi mieheltä kakun ja lahjan, niin olet kyllä itse aiheuttanut tilanteen.
Olet tottunut siihen jo lapsena ettei sinulla saa olla tarpeita ja haluja, nyt on korkea aika kasvaa aikuiseksi ja todeta, että sinulla on tarpeita ja haluja joita muut eivät voi päästään keksiä, jos et niitä kerro.
Ihan ensinnäkin itse koen että suhteessa on tärkeää välillä päästä siitä arjesta pois juurikin vaikka synttäreitä tai muita erityisiä päiviä juhlimalla. Ne ovat niitä yhteisiä muistoja jotka voivat olla korjaavia tai ahdistavia riippuen juuri lapsuuden kokemuksista. Nyt tuntuu että ne ovat teille molemmille muuttuneet ahdistaviksi ettekä osaa tehdä niistä luontevia ilon aiheita.
Oletko aidosti keskustellut miehen kanssa mitä tunteita synttärit sinussa herättää taustasi takia?
Siitä olisi hyvä lähteä liikkeelle, ja myös sinä voit ihan huoletta ehdottaa miehelle mitä sinä haluat ja tarvitsen suhteelta.
Tunteiden hautaaminen ja se että jättäisit omat synttärisi huomiotta miehen takia johtaa vain katkeruuteen.
Vierailija kirjoitti:
Marketeista saa suhteellisen edullisia valmiskakkuja, jos sulle kakku on tärkeä. Itse en juuri koskaan juhli synttäriäni kakulla, mutta makunsa kullakin. En ymmärrä miksi sinun pitää heittäytyä marttyyriksi, kun miehesi kysyy mitä haluat. Voisit sanoa vaikka, että haluat teatteriin ja ravintolaan illalliselle. Eihän lahjan tarvitse olla joku tavara, voi se olla mukavaa ajanviettoakin.
Niin, ymmärrän että kakku on tavallaan ihan turha juttu ja synttärit on ilman sitäkin. Ehkä hain vain sitä, että olisi kiva kokea toiselta sellainen pyynteetön halu ilahduttaa. Jos toinen aina kysyy että miten haluan ja miten tehdään, tulee sellainen olo että on projektia johtamassa tässäkin asiassa.
Jos ehdotan lahjatoiveeksi ravintolaa ja teatteria/elokuviin menoa/jotain muuta, mies ahdistuu kun pitäisi pyytää joku katsomaan lasten perään, ja kun olisi muutakin tekemistä ja kun hän ei sitten tiedä mihin ravintolaan ja mitä näytelmää ja on niin vaikeaa. Jos minä itse ostaisin liput ja varaisin pöydän ja soittaisin hänen äidilleen josko tämä ottaisi lapset, niin kyllä mies sitten tulee mukaan ja vaikka maksaakin kaiken. Mutta se vain ei tunnu samalta, kun jos hän olisi järjestänyt välillä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuohon ole muuta ratkaisua kuin asiallinen kommunikaatio. Istutte alas, kerrot suoraan ja tunteilematta mitä sä toivot ja odotat miehen tekevän. Hän saa vastata siihen asiallisesti onko hänellä tahtoa tehdä sitä vai ei, ja jos ei ole, mieti sitten miten paljon itse panostat miehesi passaamiseen.
No jos mies vaikka veisi sinut ja lapset ulos syömään ja juhlistamaan synttäreitäsi jollet jotain tavaraa häneltä halua. Saat vapaa aikaa jonka vietätte perheenä ilman stressiä. Jää muistoksi. Ottakaa vaikka kuva. Olisiko siinä tarpeeksi lahjaa? Mies voi valita kukkarolle sopivan budjetin ravintolalle sellaiseen paikkaan jossa saat ruokaa josta pidät, oletuksella että se nyt on jotain mäkkäriä tai bensistä parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistiperheen lapsena:
Avaa se suusi ja sano miehelle, että hänen tulee hankkia sinulle kakku ja asia X lahjaksi ja että odotat vastaavaa käytöstä jokaisena seuraavana syntymäpäivänäsi hamaan tappiin asti.
Jos itse sanot tekeväsi itse itsellesi kakun ja ettet halua mitään lahjaksi ja odotat silti saavasi mieheltä kakun ja lahjan, niin olet kyllä itse aiheuttanut tilanteen.
Olet tottunut siihen jo lapsena ettei sinulla saa olla tarpeita ja haluja, nyt on korkea aika kasvaa aikuiseksi ja todeta, että sinulla on tarpeita ja haluja joita muut eivät voi päästään keksiä, jos et niitä kerro.
Olen avannut suuni, monta kertaa ennen kuin tästä on tullut tällainen ongelma. Olen sanonut että yksi tietty kakku olisi kiva, ja saanut vastauksen että ne on kalliita.
Mitä siihen sitten enää voi sanoa? :(
Tai jos kerron että kaipaan jotain ja mies menee lukkoon ja lopettaa keskustelun siihen? Sitten vain kaipaan hiljaa mielessäni tai syytän itseäni liian vaativaksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin, ymmärrän että kakku on tavallaan ihan turha juttu ja synttärit on ilman sitäkin. Ehkä hain vain sitä, että olisi kiva kokea toiselta sellainen pyynteetön halu ilahduttaa. Jos toinen aina kysyy että miten haluan ja miten tehdään, tulee sellainen olo että on projektia johtamassa tässäkin asiassa.
Jos ehdotan lahjatoiveeksi ravintolaa ja teatteria/elokuviin menoa/jotain muuta, mies ahdistuu kun pitäisi pyytää joku katsomaan lasten perään, ja kun olisi muutakin tekemistä ja kun hän ei sitten tiedä mihin ravintolaan ja mitä näytelmää ja on niin vaikeaa. Jos minä itse ostaisin liput ja varaisin pöydän ja soittaisin hänen äidilleen josko tämä ottaisi lapset, niin kyllä mies sitten tulee mukaan ja vaikka maksaakin kaiken. Mutta se vain ei tunnu samalta, kun jos hän olisi järjestänyt välillä.
Ap
Et voi odottaa toiselta jotain mihin tämä ei ole luontaisesti tottunut, miehillä yleensä on vielä huonommat taidot tunnistaa toisen tunteita ja ennakoida juuri tämmöisiä asioita. Varsinkin jos oma asenteesi on aiemmin ollut että et halua/tarvitse mitään jne. Mutta asia voi parantua toistolla. Eli alat totuttaa miestä siihen että teillä juhlitaan ja osallistuminen voi aluksi olla pakkopullaa molemmille, mutta useimmiten mies kyllä alkaa lopulta itsekin odottaa näitä, ehkä jopa ostaa lopulta lahjankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistiperheen lapsena:
Avaa se suusi ja sano miehelle, että hänen tulee hankkia sinulle kakku ja asia X lahjaksi ja että odotat vastaavaa käytöstä jokaisena seuraavana syntymäpäivänäsi hamaan tappiin asti.
Jos itse sanot tekeväsi itse itsellesi kakun ja ettet halua mitään lahjaksi ja odotat silti saavasi mieheltä kakun ja lahjan, niin olet kyllä itse aiheuttanut tilanteen.
Olet tottunut siihen jo lapsena ettei sinulla saa olla tarpeita ja haluja, nyt on korkea aika kasvaa aikuiseksi ja todeta, että sinulla on tarpeita ja haluja joita muut eivät voi päästään keksiä, jos et niitä kerro.
Olen avannut suuni, monta kertaa ennen kuin tästä on tullut tällainen ongelma. Olen sanonut että yksi tietty kakku olisi kiva, ja saanut vastauksen että ne on kalliita.
Mitä siihen sitten enää voi sanoa? :(
No tuohon ei voi enää sanoa muuta kuin että jätät jatkossa ilolla myös miehen syntymäpäivät juhlimatta, mutta paljon fiksumpaa olisi erota tuollaisesta ihmisestä, sillä en usko että sinun syntymäpäivä on ainoa tilanne, missä tuollainen tahallinen piittaamattomuus aiheuttaa sinulle ahdistusta.
En usko että tuohon on ratkaisua. Jos miehen tunnetaidot ja tunne-elämä on tuollainen niin hän tuskin saa itsestään irti kuin jonkun väkisin väännetyn muistamisen joka ei tule sydämestä eli ei ole aito.
Olen itse huomannut että jos haluat aitoja muistamisia niin ota valmiiksi mies jolta sellaiset tulevat luonnostaan.
Nykyinen mieheni on aina pitänyt itsestäänselvänä että merkkipäivät muistetaan ja aina keksii jotain jonka tietää minua ilahduttavan. Ei sellaista voi kellekään oikein opettaa, se joko tulee luonnostaan tai ei ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä iloa sulle tuo väkisin ostettu kakku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistiperheen lapsena:
Avaa se suusi ja sano miehelle, että hänen tulee hankkia sinulle kakku ja asia X lahjaksi ja että odotat vastaavaa käytöstä jokaisena seuraavana syntymäpäivänäsi hamaan tappiin asti.
Jos itse sanot tekeväsi itse itsellesi kakun ja ettet halua mitään lahjaksi ja odotat silti saavasi mieheltä kakun ja lahjan, niin olet kyllä itse aiheuttanut tilanteen.
Olet tottunut siihen jo lapsena ettei sinulla saa olla tarpeita ja haluja, nyt on korkea aika kasvaa aikuiseksi ja todeta, että sinulla on tarpeita ja haluja joita muut eivät voi päästään keksiä, jos et niitä kerro.
Olen avannut suuni, monta kertaa ennen kuin tästä on tullut tällainen ongelma. Olen sanonut että yksi tietty kakku olisi kiva, ja saanut vastauksen että ne on kalliita.
Mitä siihen sitten enää voi sanoa? :(
Miksi et käy ostamassa sitä kakkua? Pitääkö miehen paikata lapsuutesi saamatta jääneet lahjat ja kakut? Meillä pääpaino on lasten synttäreistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos itse sanot tekeväsi itse itsellesi kakun ja ettet halua mitään lahjaksi ja odotat silti saavasi mieheltä kakun ja lahjan, niin olet kyllä itse aiheuttanut tilanteen.
Tätä minäkin ajattelin. Ajattelin että "tahallasiko olet hankala". Mies sentään yrittää ja tulee kysymään, mitä haluat lahjaksi. Sano vaikka jotain pientä jos et mitään halua, mutta toinen haluaa muistaa (ettei tulisi riitaa?) niin sano että sulle riittää vaikka kukkakimppu. Ja jos lupasit leipoa etkä leiponut, se ei ole miehen vika ettei kakkua ole nyt. Puhu!
Mies vaikuttaa autistilta. Joku kompromissi pitäisi löytyä. Mutta ei se voi olla se, että sinun synttäreitä ei juhlita.
Alue: Aihe vapaa
...