En uskalla hakea apua
masennukseeni, joka rupeaa olemaan jo aika paha.
Olen ahdistunut, alakuloinen ja itkuinen. Välillä mietin itsemurhaa.
Pelkään hakea apua, koska meillä on pieni lapsi. Joskus äidin masennus on ollu syy lastensuojeluilmoituksiin tai jopa huostaanottoihin. En halua, että minut kyseenalaistetaan äitinä. Lapseni olen aina hoitanut hyvin.
Nyt mieskin on ruvennut painostamaan minua tässä avunhakemisasiassa. Hän ei ymmärrä mitä siitä voi seurata perheellemme. Kai tästä on vaan pakko yrittää itse ja yksin nousta. Vai onko olemassa mitään paikkaa, mihin voi mennä vaikka juttelemaan nimettömänä? Lääkehoitoa en halua.
:(
auttakaa mua.
Kommentit (2)
ei sinun masennuksesi ole varmasti edes pahemmasta päästä, mutta miehesi on oikeassa.
Jo lapsenkin vuoksi sinun nimenomaan pitää hakea apua ajoissa, ettei olo pääse pahemmaksi.
Ensiksikin hienoa, että sinulla on siellä sinusta huolehtiva mies ja pystyt huolehtimaan lapsestasi.
Unohda nuo lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot.
Paljon olisi tässä maassa huostaanotettuja jos kaikkien masentuneiden lapset otettaisiin pois vanhemmiltaan. Siihen masennukseen pitää liittyä ihan oikeasti lapsen monella tapaa huono vointi ja sitä paitsi sullahan on siellä mies.
Ehdottaisin, että aloittaisit vaikka tilaamalla ajan omalle terveyskeskuslääkärillesi, joka hoitaisi asiaa eteen päin.
Mutta jos edelleen se kynnys on kova, niin netissä saa keskusteluapua ilmaiseksi. Katsopa www.tuki.net.
Ja ehkäpä täällä vauva-palstalla olisi Sinulle joku ihminen, jonka kanssa voisit vaihtaa ajatuksia elämästäsi.
Onko Sinulla ystäviä, joiden kanssa puhua?
Äiti, sisko tai joku sukulainen?
Lääkehoitoakaan ei kannata pelätä. Ne ovat nykyään hyviä ja turvallisia ja elämänlaatua parantavia.
Hienoa on myös se, että tiedostat että olet masentunut ja sinulla on halua auttaa itse itseäsi. Silloin tilanne ei ole kovin paha.
Kevään valoa elämääsi!