Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut ihmiset korostavat aviopuolisoaan joka käänteessä?
26.11.2024 |
Ei siis ole kyse siitä, että jollekin yli-innokkaalle flirttailijalle pitää tehdä selväksi, että olen muuten naimisissa. Vaan aviopuoliso mainitaan missä tahansa keskustelussa kenelle tahansa ihmisille, jotka eivät edes tunne kyseistä aviopuolisoa.
Keskustelu voi koskea työasioita, ja siihen tulee "vaimonikin on sitä mieltä, että..."
Tai jotkut jutustelevat jostain TV-sarjasta, ja siihen tulee "katsoimme vaimoni kanssa sitä viikonloppuna..."
"Ihana vaimoni osti minulle..." " Vaimoni kertoi..." "Olemme vaimoni kanssa harkinneet..."
Ei sillä että häiritsisi, mutta alkoi vain huvittaa, että en itse edes tunne tätä miestä juuri mitenkään, mutta jostain syystä olen ohimennen kuullut hänen vaimonsa mielipiteet melkein joka asiaan. :D
Kommentit (56)
Haluaa antaa mielikuvan yhteiskuntakelpoisesta kunnollisesta ihmisestä (ts kelvannut jollekin, stabiili hyvä elämäntilanne, "onnellinen " vakaa parisuhde jne). Todellisuus kysymysmerkki, elääkö omaa vai "me"-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vaimo olis ihan eri mieltä tästä. Ja mun tyttöystävä myös.
Vierailija kirjoitti:
Haluaa antaa mielikuvan yhteiskuntakelpoisesta kunnollisesta ihmisestä (ts kelvannut jollekin, stabiili hyvä elämäntilanne, "onnellinen " vakaa parisuhde jne). Todellisuus kysymysmerkki, elääkö omaa vai "me"-elämää.
Mikä ero on omalla ja "me"-elämällä? Eikö "me"-elämä voi olla omaa elämää?
Siitä tulee olo, että henkilö yrittää paeta tilanteesta jonnekin muistoonsa vaimosta. Mieluummin kuuntelen juttuja vaikka jumalasta ja jeesuksesta, kuin jonkun panosta (eli vaimosta tai miehestä)
Mä olen yksinkertaisesti ihan pöhkörakastunut, ja me vietetään paljon aikaa yhdessä. 20 vuoden alkuhuuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut syyllistyväni tähän. Selitys on se, että rakastan miestäni yli kaiken ja vietän kaiken aikani hänen kanssaan. Hän nyt vaan sattuu olemaan mukana kaikissa elämäni tarinoissa, siksi niin usein pulpahtaa puheisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaa antaa mielikuvan yhteiskuntakelpoisesta kunnollisesta ihmisestä (ts kelvannut jollekin, stabiili hyvä elämäntilanne, "onnellinen " vakaa parisuhde jne). Todellisuus kysymysmerkki, elääkö omaa vai "me"-elämää.
Mikä ero on omalla ja "me"-elämällä? Eikö "me"-elämä voi olla omaa elämää?
Ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaa antaa mielikuvan yhteiskuntakelpoisesta kunnollisesta ihmisestä (ts kelvannut jollekin, stabiili hyvä elämäntilanne, "onnellinen " vakaa parisuhde jne). Todellisuus kysymysmerkki, elääkö omaa vai "me"-elämää.
Mikä ero on omalla ja "me"-elämällä? Eikö "me"-elämä voi olla omaa elämää?
Ei voi.
No mikä ero niillä sitten on?? En ole ikinä kuullut tuollaista käsitettä kuin "me-elämä". Eikö pariskunnalla voi yksinkertaisesti olla samat tavoitteet elämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaa antaa mielikuvan yhteiskuntakelpoisesta kunnollisesta ihmisestä (ts kelvannut jollekin, stabiili hyvä elämäntilanne, "onnellinen " vakaa parisuhde jne). Todellisuus kysymysmerkki, elääkö omaa vai "me"-elämää.
Mikä ero on omalla ja "me"-elämällä? Eikö "me"-elämä voi olla omaa elämää?
Onko itsellä mielipiteitä, harrastuksia, menoja, mieltymyksiä ilman että puoliso vedetään joka virkkeeseen mukaan? Tulee tunne ylikompensoinnista kun "me" vedetään mukaan joka asiaan ja mielipiteeseen. Mikä on perimmäinen syy ylikorostaa puolison roolia ihmisille jotka eivät häntä edes tunne?On kuin oma identiteetti olisi hukassa eikä oikein mitään osata tehdä ilman toista. Tukehtuisin henkisesti tuollaiseen.
Pitkässä parisuhteessa se toinen on niin oleellinen osa elämää, että lähes kaikki asiat tulee jollakin tavalla mietittyä myös sen puolison kautta. Ei sitä mieti erikseen eikä tarkoitus ole edes nostaa puolisoa millään tavalla esille.
Minäkin teen tätä toisinaan, mikään sen syvempi tarkoitus sillä ei ole.
Ja meillä on myös oma elämä molemmilla, omat harrastukset, ystävät ja täysin erilainen työ. Vietämme myös aikaa erillään esim lomailemalla ystävien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut syyllistyväni tähän. Selitys on se, että rakastan miestäni yli kaiken ja vietän kaiken aikani hänen kanssaan. Hän nyt vaan sattuu olemaan mukana kaikissa elämäni tarinoissa, siksi niin usein pulpahtaa puheisiin.
Ihan ymmärrettävää, mutta ihmettelen vain, miksi (läsnäolijoille täysin tuntematon) puoliso mainitaan sellaisissa asiayhteyksissä, joissa se ei oikeastaan liity asiaan mitenkään. Siis jos keskustelu koskee vaikka jotain Netflixin sarjaa. Useimmat kommentoisivat siihen, että katsoin sen sarjan viikonloppuna ja se oli hyvä/huono, eivätkä erikseen luettele, kenen kanssa sen katsoivat ja mitä mieltä nämä (läsnäolijoille tuntemattomat) ihmiset siitä ovat.
No entä tämä kommentti "mieheni on tarkka hänhän onkin insinööri:DD. Juu, niin on minunki mies insinööri, ihan niinku se ois jotain tosi harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut syyllistyväni tähän. Selitys on se, että rakastan miestäni yli kaiken ja vietän kaiken aikani hänen kanssaan. Hän nyt vaan sattuu olemaan mukana kaikissa elämäni tarinoissa, siksi niin usein pulpahtaa puheisiin.
Ihan ymmärrettävää, mutta ihmettelen vain, miksi (läsnäolijoille täysin tuntematon) puoliso mainitaan sellaisissa asiayhteyksissä, joissa se ei oikeastaan liity asiaan mitenkään. Siis jos keskustelu koskee vaikka jotain Netflixin sarjaa. Useimmat kommentoisivat siihen, että katsoin sen sarjan viikonloppuna ja se oli hyvä/huono, eivätkä erikseen luettele, kenen kanssa sen katsoivat ja mitä mieltä nämä (läsnäolijoille tuntemattomat) ihmiset siitä ovat.
Oudompana pitäisin itse sitä, että sanoisin että minä katsoin, kun todellisuudessa me katsottiin. Miksi valehdella, että olen sen yksin katsonut, kun näin ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaa antaa mielikuvan yhteiskuntakelpoisesta kunnollisesta ihmisestä (ts kelvannut jollekin, stabiili hyvä elämäntilanne, "onnellinen " vakaa parisuhde jne). Todellisuus kysymysmerkki, elääkö omaa vai "me"-elämää.
Mikä ero on omalla ja "me"-elämällä? Eikö "me"-elämä voi olla omaa elämää?
Onko itsellä mielipiteitä, harrastuksia, menoja, mieltymyksiä ilman että puoliso vedetään joka virkkeeseen mukaan? Tulee tunne ylikompensoinnista kun "me" vedetään mukaan joka asiaan ja mielipiteeseen. Mikä on perimmäinen syy ylikorostaa puolison roolia ihmisille jotka eivät häntä edes tunne?On kuin oma identiteetti olisi hukassa eikä oikein mitään osata tehdä ilman toista. Tukehtuisin henkisesti tuollaiseen.
Totta, siitä tulee kyllä vahvasti tunne ylikompensoinnista. Mutta jäin vain miettimään tuota "me"-elämän käsitettä, ettei siinä minusta näin äkkiseltään mitään vikaa ole ajatuksena. Toki jos se on tuollaista, että oma identiteetti rakentuu puolison ympärille, niin sitten.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tuollainen. Olen niin onnellinen, kun minulla on mies ja vieläpä ihana.
Sama täällä.
On ylpeä puolisostaan. Kysy mieluummin miksi sinä et sitä kestä. Oletko kateellinen.
Ja näitä puolison ammatin/tittelin/yhteiskunnallisen aseman korostajia riittää joka notkelmassa. Korotetaan itse itsensä ylempään luokkaan vailla meriittejä. Puolison asema tekee automaattisesti paremman statuksen kuin kuulijansa. "Pekka hallintoneuvoston jäsenenä, Timo dippinssinä, Martti tohtorina sanoi" pläää plää plää...
Kuten täällä jo muutama muukin on maininnut, niin johtuu siitä että puoliso on rakas ja tärkeä ja asiat tehdään pääsääntöisesti yhdessä.
Minusta ainakin olisi outoa jos minun pitäisi erikseen muistaa käyttää minä -muotoa television katselusta kertoessani, jos olisin sitä yhdessä puolisoni kanssa katsonut.
Kertoo siis parisuhteesta jossa ainakin tämä kertojaosapuoli on rakkaudesta.
T, avioliitossa 15 vuotta
Alue: Aihe vapaa
Minä olen tuollainen. Olen niin onnellinen, kun minulla on mies ja vieläpä ihana.