Miksi minusta on iän myötä tullut puheliaampi? Johtuuko yksinäisyydestä?
Ennen olin tosi hiljainen, mutta nykyään koen tarvetta puhua vieraitten ihmisten kanssa. En halua, että olen vanhempana samanlainen kuin tätini, joka höpottää niin paljon, että muita välillä ärsyttää.
Huonointa asiassa on se, ettei se hyödytä mitään, sillä en ole sen paremmin saanut ystäviä eikä kukaan koskaan aloita keskustelua kanssani vaan minun pitää aloittaa kuten silloin, kun olin hiljaisempi.
Kommentit (24)
Sama vika. En ole tarpeeksi karismaattinen/viehättävä. Minun pitää tehdä aloite aina.
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Minusta taas on tullut iän myötä kokoajan hiljaisempi ja ujompi. Yleensähän se menee just toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Mitäs se sitten tarkoittaa ihmissuhdemarkkinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Sama vika. En ole tarpeeksi karismaattinen/viehättävä. Minun pitää tehdä aloite aina.
Tuo riippuu paikkakunnastakin. Länsi-Suomessa pidättyväisemmät ihmiset kuin idässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Mitäs se sitten tarkoittaa ihmissuhdemarkkinoilla?
Sinulla helpompaa, luulisin?
Sama täälläkin, ujo olen aina ollut, mutta elämä (ja se yksinäisyys...) on jotenkin muokannut luonnetta niin että pystyn puhumaan jotain ihan kenen kanssa vaan.
Mulla onnihan sama juttu ja yksinäisyydestä johtuu minulla. Yksin etätöissä päivät, ei kumppania. Ei ystäviä. Iskee oikein puheripuli jos jo kun kanssa pääsen juttusille. Ja nuorena olin ujo myös.
Vierailija kirjoitti:
Mulla onnihan sama juttu ja yksinäisyydestä johtuu minulla. Yksin etätöissä päivät, ei kumppania. Ei ystäviä. Iskee oikein puheripuli jos jo kun kanssa pääsen juttusille. Ja nuorena olin ujo myös.
Mietitkö koskaan mitäköhän ihmiset sinusta ajattelevat, kun puhut niin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Sekin, koska olen tehnyt yksin ulkomaanmatkoja ja siellä rohkaistunut, mutta välillä mietin olisiko parempi sulkeutua kuoreen kuin puhua paljon, kun ei se muutenkaan mitään muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Sekin, koska olen tehnyt yksin ulkomaanmatkoja ja siellä rohkaistunut, mutta välillä mietin olisiko parempi sulkeutua kuoreen kuin puhua paljon, kun ei se muutenkaan mitään muuta?
Kyllä se auttaa ainakin sitten jos joskus päätyy ja haluaa parisuhteeseen tai muuhun läheiseen ihmissuhteeseen, siis jos oikeasti on oppinut sanomaan asioita ääneen.
Uskon että noin käy monelle. Ehkä se, että on sosiaalisempi on myös monelle tietynlainen ikästymisen mittari. Monet on nuorena ujoja ja epäsosiaalisia tai jopa huonotapaisia (tai on ainakin siellä amiksessa missä minä käyn).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Sekin, koska olen tehnyt yksin ulkomaanmatkoja ja siellä rohkaistunut, mutta välillä mietin olisiko parempi sulkeutua kuoreen kuin puhua paljon, kun ei se muutenkaan mitään muuta?
Kyllä se auttaa ainakin sitten jos joskus päätyy ja haluaa parisuhteeseen tai muuhun läheiseen ihmissuhteeseen, siis jos oikeasti on oppinut sanomaan asioita ääneen.
Entä jos ei halua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Sekin, koska olen tehnyt yksin ulkomaanmatkoja ja siellä rohkaistunut, mutta välillä mietin olisiko parempi sulkeutua kuoreen kuin puhua paljon, kun ei se muutenkaan mitään muuta?
Kyllä se auttaa ainakin sitten jos joskus päätyy ja haluaa parisuhteeseen tai muuhun läheiseen ihmissuhteeseen, siis jos oikeasti on oppinut sanomaan asioita ääneen.
Entä jos ei halua?
Varmasti on apua ihan vaan myös tilanteissa, joissa joutuu puolustamaan omia oikeuksiaan, siis vaikka esim. kaikki Suomen "Buranalla lähtee" -lääkärit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole enää niin ujo, olet vapaampi?
Sekin, koska olen tehnyt yksin ulkomaanmatkoja ja siellä rohkaistunut, mutta välillä mietin olisiko parempi sulkeutua kuoreen kuin puhua paljon, kun ei se muutenkaan mitään muuta?
Kyllä se auttaa ainakin sitten jos joskus päätyy ja haluaa parisuhteeseen tai muuhun läheiseen ihmissuhteeseen, siis jos oikeasti on oppinut sanomaan asioita ääneen.
Entä jos ei halua?
Varmasti on apua ihan vaan myös tilanteissa, joissa joutuu puolustamaan omia oikeuksiaan, siis vaikka esim. kaikki Suomen "Buranalla lähtee" -lääkärit.
Totta. Paremmin pystyy puolustautumaan.
Vanhempana ei enää välitä niin paljon, mitä muut ajattelee eli poistaa vähän estoja sen suhteen, mitä suusta päästää.
Pitäisikö minun siis yrittää hillitä itseäni ja olla mieluummin hiljaa?