Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten puhua lapselle isästä tämän tekemisistä huolimatta?
18.11.2024 |
Hän siis jokin aika sitten kuoli, asuttiin erillään ja lapsi oli silloin hänen luonaan. Lapsi ei kuitenkaan ollut ymmärtänyt isänsä kuolleen ennen kuin se kerrottiin hänelle. Meidän näkökulmasta siinä oli jo tarpeeksi käsiteltävää, että kuoli ollessaan kaksin lapsen kanssa, mutta sittem kävi ilmi että teko oli tarkoituksellinen, oli aiheuttanut kuolemansa itse. Olen tavallaan ihan hiton vihainen hänelle siitä. Ei voinut sitten sen vertaa odottaa tai huolehtia, että lapsi ei olisi ollut hänellä. Miten lapsen kanssa puhutaan tällaisesta? Tietenkään isänsä viimeinen teko ei kerro kaikkea hänestä, mutta ainakin nyt se tuntuu aika hallitsevalta tekijältä. Lapsi on alle kouluikäinen.
Kommentit (58)
Olettehan saaneet kriisitukea ja ohjausta tilanteen käsittelyyn??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna lapselle tilaa surra. Älä puhu siitä, millainen isä oli tai ei ollut. Älä myöskään puhu siitä, miten kuolema tapahtui. Puhu vaan siitä, että isä on nyt poissa ja että voitte surra asiaa yhdessä. Käykää haudalla ym. Anna lapsen pitää omat muistonsa isästä, älä sotke niitä.
🇺🇦🇮🇱
Suosittelen ottamaan apua vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Teille pitää sitä tarjota, vaikka terveyskeskuksen kautta.
Miten tukea surevaa lasta?
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/kriisi-trauma/miten-tukea-surevaa-l…
Vaikeat tunteet on paras ilmaista tanssilla.
Vierailija kirjoitti:
Olettehan saaneet kriisitukea ja ohjausta tilanteen käsittelyyn??
No ei varsinaisesti, koska asuttiin erillään ja ainoa ohje oli poliiseilta, että omaan terveyskeskukseen juttelemaan jos siltä tuntuu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettehan saaneet kriisitukea ja ohjausta tilanteen käsittelyyn??
No ei varsinaisesti, koska asuttiin erillään ja ainoa ohje oli poliiseilta, että omaan terveyskeskukseen juttelemaan jos siltä tuntuu. Ap
No tottakai hakeudutte sinne. Ei väliä miltä susta tuntuu, vaan lapsen takia! Hän menetti isän ja oli tilanteessa paikalla.
Ihan hirveä tilanne, paljon halauksia ap sinulle.
Hakeutukaa perheneuvolan kautta ammattilaiselle, tämä on sen kaltainen tilanne jossa vauvapalstan (toisinaan hyvätkin) neuvot ei enää riitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun tarvitse siitä mitään lapselle puhua. Ehkä aikuisiällä kun tajuaa jostain jotain voit sanoa jos tulee puheeksi
Ei kannata mennä antamaan tietoja millekään viranomaisille. Heitä kiinnostaa vain raha ja sinun lapsesi on tuottoisampi heille laitoksessa kun sinun luonasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ottamaan apua vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Teille pitää sitä tarjota, vaikka terveyskeskuksen kautta.
Miten tukea surevaa lasta?
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/kriisi-trauma/miten-tukea-surevaa-l…
Kiitos, noista materiaaleista onkin jo tuttuja. Ja niitä olen näinä viikkoina noudattanutkin. Ollaan puhuttu lapsen isän kuolemasta hyvin yleisellä tasolla, lapsi ei siis vielä tiedä tarkemmin tapaa miten isänsä kuoli. Olen yrittänyt puhua aika neutraaleista isään liittyvistä asioista, esimerkiksi miten viettivät aikaa yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on katsottu kuvia jne. Vaikeaa se on, koska asia tulee omaan mieleeni jatkuvasti.
Tuohon aiempaan kommenttiin, vaikka asiat meni miten meni, niin pakkohan asia on jossain vaiheessa pakko kertoa lapselle. Ei sitä itsemurhaosuutta voi salata lapselta loputtomiin. Olisi varmasti aika raskasta kuulla vasta isompana, että isä aiheuttikin itse kuolemansa, hänen ollessaan paikalla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse siitä mitään lapselle puhua. Ehkä aikuisiällä kun tajuaa jostain jotain voit sanoa jos tulee puheeksi
Kiva kuulla aikuisena tai lähes aikuisena, että isä kuolikin tekemällä itsemurhan? No ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Anna lapselle tilaa surra. Älä puhu siitä, millainen isä oli tai ei ollut. Älä myöskään puhu siitä, miten kuolema tapahtui. Puhu vaan siitä, että isä on nyt poissa ja että voitte surra asiaa yhdessä. Käykää haudalla ym. Anna lapsen pitää omat muistonsa isästä, älä sotke niitä.
Mahdotontahan tuota on kovin pitkään salata. Lapsi kyselee ja voi kuulla siitä muiltakinkukn äidiltä.
Ammattiapua. Ei vauvapalsta ole tuollaisten asioiden käsittelyä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisiin asioihin saa apua perheneuvolasta, ei terveyskeskuksesta. Nykyään vaan ei enää paljon perheneuvoloita ole, joten en tiedä, miten apu järjestetään paikoissa, joissa perheneuvolat hävinneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ottamaan apua vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Teille pitää sitä tarjota, vaikka terveyskeskuksen kautta.
Miten tukea surevaa lasta?
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/kriisi-trauma/miten-tukea-surevaa-l…
Kiitos, noista materiaaleista onkin jo tuttuja. Ja niitä olen näinä viikkoina noudattanutkin. Ollaan puhuttu lapsen isän kuolemasta hyvin yleisellä tasolla, lapsi ei siis vielä tiedä tarkemmin tapaa miten isänsä kuoli. Olen yrittänyt puhua aika neutraaleista isään liittyvistä asioista, esimerkiksi miten viettivät aikaa yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on katsottu kuvia jne. Vaikeaa se on, koska asia tulee omaan mieleeni jatkuvasti.
Tuohon aiempaan kommenttiin, vaikka asiat meni miten meni, niin pakkohan asia on jossain vaiheessa pakko kertoa lapselle. Ei sitä itsemurhaosuutta voi salata lapselta loputtomiin. Oli
Lapsi on niin pieni, ettei hän tee mitään sillä tiedolla, miten isä kuoli. Hänelle riittää tällä hetkellä tuo mitä teet. Hän tarvitsee tukea, ei yksityiskohtia, jotka vain hämmentävät pientä mieltä lisää.
Kun itse olin alle 2v ja isä laittoi itsensä narunjatkeeksi niin tuo hoidettiin kotona niin että ostettiin leluja että en oppisi kaipaamaan ja samoin korvattiin myös läheisyys
Vierailija kirjoitti:
Tällaisiin asioihin saa apua perheneuvolasta, ei terveyskeskuksesta. Nykyään vaan ei enää paljon perheneuvoloita ole, joten en tiedä, miten apu järjestetään paikoissa, joissa perheneuvolat hävinneet.
Terveyskeskus nimenomaan on se paikka, josta saa apua, jos ei ole perheneuvolaa. Tk:sta voidaan ohjata lastenpsykiatrian, krisityön tms. pariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen ottamaan apua vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Teille pitää sitä tarjota, vaikka terveyskeskuksen kautta.
Miten tukea surevaa lasta?
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/kriisi-trauma/miten-tukea-surevaa-l…
Kiitos, noista materiaaleista onkin jo tuttuja. Ja niitä olen näinä viikkoina noudattanutkin. Ollaan puhuttu lapsen isän kuolemasta hyvin yleisellä tasolla, lapsi ei siis vielä tiedä tarkemmin tapaa miten isänsä kuoli. Olen yrittänyt puhua aika neutraaleista isään liittyvistä asioista, esimerkiksi miten viettivät aikaa yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on katsottu kuvia jne. Vaikeaa se on, koska asia tulee omaan mieleeni jatkuvasti.
Tuohon aiempaan kommenttiin, vaikka asiat meni miten meni, niin pakkohan asia on jossain vaiheessa pakko kertoa lapselle. Ei sitä i
Lapsi on niin pieni, ettei hän tee mitään sillä tiedolla, miten isä kuoli. Hänelle riittää tällä hetkellä tuo mitä teet. Hän tarvitsee tukea, ei yksityiskohtia, jotka vain hämmentävät pientä mieltä lisää.
Itseasiassa pienikin lapsi voi esittää hämmästyttävän aitoja kysymyksiä tuollaisesta asiasta. Pienikin lapsi ajattelee paljon ja huomaa asioita mitä aikuiset ei välttämättä edes tajua lapsen huomaavan. Lapsi on jo voinut esimerkiksi muiden ihmisten reaktioista, vaikka hautajaisissa tai tavatessa sukulaisia ja tuttavia, ymmärtää, että kuolemassa oli jotain outoa.
Toki asiasta pitää kertoa ikätasoisesti, mutta rehellisesti. Ei siis mitään turhaa kauhistelua, mutta ei kaunisteluakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tarvitse siitä mitään lapselle puhua. Ehkä aikuisiällä kun tajuaa jostain jotain voit sanoa jos tulee puheeksi
No just. Ei se asia kaunistelemalla muutu mihinkään. Ennemmin tai nyöhemmin lapsi saa kuulla asiasta ja jos ei ole kerrottu aiemmin, on sekin yksi huoli enemmän.
Alue: Aihe vapaa
Hanki itsellesi apua, ettet pahenna lapsen traumaa negatiivisella suhtautumisella.