Kristityn vähemmistön asema

On olemassa maa, jossa pääuskontona on buddhalaisuus. Yli 90 % kansasta on buddhalaisia. Maassa on myös kristitty vähemmistö. Kristityiksi on rekisteröitynyt n. 5 % kansalaisista, vaikka suurin osa heistä osallistuu myös buddhalaisiin menoihin. Maassa on laki jonka mukaan valtiolla on kaksi kansallisuskontoa. Tästä on päätelty, että jokaisen pitää harjoittaa sekä buddhalaisuutta että kristinuskoa. Suuri buddhalainen enemmistö ei tätä haluaisi. He haluaisivat valita uskontonsa aivan itse ja monille heistä sopisi, että myöskään kristittyjen ei tarvitsisi harjoittaa buddhalaisuutta. Laissa on kuitenkin määrätty, että buddhalaiset eivät voi opiskella ja tehdä vapaasti uraa ilman, että he harjoittavat kristinuskoa. Maassa on siis pakkokristinusko. Jokaisen on harjoitettava kristinuskoa. Vallitsevalle tilanteelle on monenlaisia perusteluita:



-Seurakuntien määrät on pidettävä riittävän suurina, jotta kristityt voivat järjestää Jumalanpalveluksia ja harjoittaa uskontoaan.



-Kristinusko kuuluu buddhalaiseen identiteettiin.



-Koska buddhalaisille on määrätty etenemisesteitä opiskeluissa ja uralla siinä tapauksessa, että he eivät harjoita kristinuskoa, heidät on oman etunsa nimissä pakotettava harjoittamaan kristinuskoa.



-Maa nyt vaan on kaksiuskontoinen! Katsokaa nyt, kun lakikin niin sanoo – ainakin melkein.



-Ilman kristittyjä maa ei olisi koskaan noussut nykyiseen kukoistavaan asemaansa. Kaikki merkittävät henkilöt maan historiassa ovat olleet kristittyjä. Olkoonkin, että kun maata rakennettiin ainoa sallittu uskonto oli eliitin kristinusko, jota ilman maassa ei ollut lupaa toimia, minkä vuoksi monet buddhalaiset olivat kääntyneet kristinuskoon ja buddhalaisiksi jääneillä ei ollut mahdollisuuttakaan päästä historiassa näkyvälle paikalle. Näistä historiallisista syistä kristinuskoa on vaalittava.



-Moniuskontoisuus on rikkautta – mutta vain pakotettuna. Samanlaista rikkautta ei ole kuitenkaan esim. islamin tai hindulaisuuden harjoittaminen. Itseasiassa islamin harjoittamisen määrä huolestuttaa. Se on todellinen tappajauskonto ja sen valta-asemaa tulisi horjuttaa. Tämähän ON avoimuutta ja suvaitsevaisuutta ajavaa uskontopolitiikkaa.



-Kristinusko on avain muiden kulttuurien ja kielien ymmärtämiseen. Kun ensin harjoittaa kristinuskoa on helpompi tulla toimeen muiden uskontojen kanssa. Ilman kristinuskon positiivisia vaikutuksia buddhalaiset jäävät maailmasta ja sivistyksestä syrjään.



-Kristinuskon harjoittaminen kuuluu yleissivistykseen.



-Onhan meillä pakkomatematiikkakin.